Tämän vuoden kovin jalkapallouutinen kajahti perjantaina Pohjois-Lontoosta. Lokakuusta 1996 asti Arsenalia luotsannut Arsene Wenger ilmoitti hyppäävänsä tämän kauden jälkeen syrjään Tykkimiesten peräsimestä. Ranskalaislegendan ratkaisu oli kova, mutta ainoa oikea.
Aika kultaa muistot. Niin myös Wengerin suhteen.
Ranskalainen mullisti aikanaan koko englantilaisen jalkapallon. Arsenalin nimekäs, mutta rosoista brittikulttuuria vaalinut joukkue pettyi, kun Wenger poistatti oluthanan seuran harjoituskeskuksesta. Hetkeä myöhemmin tuntematon ranskalainen laittoi pelaajien ruokavaliot kuntoon ja muovasi tylsäksi haukutusta Arsenalista saarivaltion viihdyttävintä futista pelaavan joukkueen.
Wengerin tähtihetket osuvat 2000-luvun alkupuolelle. Ranskalainen tullaan muistamaan ennen muuta kaudesta 2003-04, jonka Arsenal pelasi läpi ilman tappiota. Temppu on edelleen ainutkertainen sarjan yli 25-vuotisessa historiassa.
Wengerille kiitollisuuden velassa on paitsi Arsenal, myös koko Valioliiga. Professoriksi nimetty manageri nosti Tykkimiehet huipulle aikana, jolloin Manchester Unitedilla ei ollut liiemmin vakavasti otettavia kilpailijoita. Vaikka Sir Alex Ferguson ja United menestyivät Wengerin ensimmäisen vuosikymmenen aikana pohjoislontoolaisia paremmin, nosti seurojen kiivas valtataistelu koko liigan mielenkiintoa.
Wenger tullaan myös muistamaan managerina, joka kehitti pelaajista huippuja. Thierry Henry, Robert Pires, Patrick Vieira, Robin Van Persie ja Cesc Fabregas nousivat maailmanluokan pelaajiksi Wengerin alaisuudessa. Listaa voisi jatkaa vielä huomattavasti pidempään.
Jalkapallo on kuitenkin muuttunut, mutta Wenger ei. Ei ainakaan tarpeeksi.
Vuonna 2006 valmistunut Emirates Stadium rasitti seuran taloutta ja samaan aikaan näyttämölle nousi Chelsean ja Manchester Cityn kaltaisia nousukkaita. Vielä 2010-luvun alussa Arsenal pärjäsi mukavasti, pallonhallinnan olessa kuningaspelin hallitseva taktinen paradigma. Viime vuosina peli on kuitenkin nopeutunut ja muuttunut entistä organisoidummaksi, eikä vapaasti virtaavasti pelistä pitävä Gunners-manageri ole pysynyt tässä kehityksessä mukana.
Wengerin päätös hypätä syrjään on oikea, paitsi hänen oman perintönsä, myös koko seuran kannalta.
Managerin sopimus oli katkolla jo viime kesänä ja kevään heikot tulokset myrkyttivät ilmapiirin Emiratesilla. WengerOut-oppositio on kasvanut tasaisesti kausi kaudelta, mutta viimeistään viime keväänä tämä joukko saavutti enemmistön.
Alakulo on jatkunut tällä kaudella ja Arsenal on jäämässä selvästi muista kärkiseuroista. Heikkojen otteiden lisäksi fanit ovat äänestäneet jaloillaan, sillä normaalisti aina loppuunmyydyllä Emiratesilla on ollut tyhjää jopa useissa sarjapeleissä. Vaikka viime keväinen FA Cupin voitto nostatti toiveita, eivät Wengerin rahkeet enää riittäneet eteenpäin menevien kärkiseurojen haastamiseen.
Näin ei yksinkertaisesti voinut jatkua. Vielä yksi kausi Wengerin alaisuudessa olisi vienyt seuraa entistä kauemmas kärjestä, heikentänyt jo valmiiksi myrkyllistä ilmapiiri ja tärvellyt luotsin perintöä entisestään.
Wengerin ilmoitus Arsenal-uran lopettamisesta on ajoitettu nerokkaasti. Joukkue ei ole hetkeen panostanut Valioliigaan, vaan paukut ovat jo pidempään olleet Eurooppa-liigassa. Ensi viikolla Tykkimiehet kohtaavat Atletico Madridin turnauksen välierien avausosassa Lontoossa. Haaste on kova, mutta mikään mahdoton tehtävä tiiviisti puolustavan Atleticon päihittäminen ei ole. Wengerin päätös hypätä syrjään tiivistää takuuvarmasti koko seurayhteisöä, joka kerääntyy luotsin taakse vielä viimeisen kerran.
Lopettamispäätös vajaa kuukausi ennen kauden päättymistä tarjoaa Wengerille kunniakkaat jäähyväiset. Vaikka 68-vuotias manageri on ollut viime vuosina fanien hampaissa, ei paatuneinkaan Wenger-vihaaja voi kiistää luotsin Islingtonissa tekemän elämäntyön merkittävyyttä. Pelaajien keskuudessa Arsenal-manageri on edelleen arvostettu hahmo, jota esimerkiksi Mesut Özil on kehunut vuolaasti.
Uran huonoin pistepotti ja sarjasijoitus eivät varmasti olleet sitä, mitä elävä managerilegenda viimeiseltä Valioliiga-kaudeltaan odotti. Rehellisyyden nimissä, hänellä ei ollut enää rahkeita parempaan.
Täytettävät saappaat ovat isot, mutta seura kaipaa ehdottomasti muutosta. Ranskalaisen seuraajan ja Arsenalin tulevaisuuden pohdinta on syytä jättää myöhemmälle. Nyt on aika kunnioittaa lähes 22 vuotta, kymmenen merkittävää pokaalia ja liki 1200 ottelua Tykkimiehiä johtanutta manageria.
Viime vuosien turbulenssista huolimatta brittiläisen imperiumin upseerin (OBE) arvonimellä palkittu Wenger tulee jäämään jalkapallohistoriaan kuningaspelin suurmiehenä.
Kansikuva: Mike Hewitt/Getty Images