Jussi Jääskeläisen nimeä harvoin mainitaan, kun aletaan listaamaan Suomen kaikkien aikojen parhaita jalkapalloilijoita. Jääskeläisen ura huipputasolla hakee kuitenkin vertaistaan ja yli 400 Valioliigaottelua voi hyvinkin olla saavutus, johon kukaan suomalainen jalkapalloilija ei koskaan enää yllä. Pitkästä urastaan ja komeista saavutuksistaan huolimatta Jääskeläinen ei oikein koskaan saanut Suomessa ansaitsemaansa arvostusta, osittain johtuen siitä, että hän oli osa maamme kultaista sukupolvea, jolloin suomalainen Euroopan huippusarjoissa oli itsestäänselvyys, toisin kuin nyt.
Jääskeläisen futisura alkoi Mikkelistä
Jääskeläinen aloitti komean peliuransa synnyinkaupungissaan Mikkelissä. Jässi on alunperin Mikkelin Kissojen kasvatti, mutta hän vaihtoi teini-iässä seuraa kaupungin suurseura MP:n riveihin. Jääskeläinen debytoikin aikuisten tasolla juuri MP:n riveissä vasta 17-vuotiaana nuorukaisena vuonna 1992. Vielä tuohon aikaan MP pelasi Veikkausliigassa ja kilpailu peliajasta myös maalivahtiosastolla oli kovaa. Ykkösmaalivahti Jässistä tuli parin vuoden päästä ja erinomaiset otteet herättivät VPS:n kiinnostuksen. Vaasassa Jääskeläinen viihtyi lopulta kahden kauden ajan. Hopeajuhliin päättyneen jälkimmäisen kauden jälkeen oli aika siirtyä urallaan eteenpäin ja päätös Englantiin lähtemisestä oli helppo, kun tuolloin Englannin toiseksi korkeimmalla pelannut Bolton osoitti kiinnostustaan suomalaismaalivahtia kohtaan. Neuvottelut Boltonin ja VPS:n välillä sujuivat hyvin ja lopulta Jässi siirtyi kesällä 1997 Luoteis-Englantiin 100 000 euron siirtosummalla.
Harva suomalainen on noussut suoraan uuden seuransa roolipelaajaksi, mutta Jääskeläinen ei kokenut kummempia sopeutumisongelmia kovempaan sarjaan, sillä hänestä tuli käytännössä heti siirtonsa jälkeen Boltonin ykkösmaalivahti. Bolton oli 1990-luvun loppupuolella yksi Englannin toiseksi korkeimman sarjatason parhaimmista joukkueista ja seura tavoitteli kiivaasti nousua takaisin tarunhohtoiseen Valioliigaan. Jääskeläinen pelasi heti ensimmäisellä kaudellaan 34 sarjaottelussa, mutta Boltonin kausi päättyi suureen pettymykseen nousukarsintojen toisella kierroksella, kun lontoolaisseura Watford voitti ratkaisevan ottelun luvuin 2 – 0. Sama kohtalo toistui seuraavana vuonna, jolloin Ipswich oli se seura, joka päätti Boltonin nousuhaaveet. Kyseisellä kaudella nähtiin kuitenkin yksi seurahistorian tärkeimmistä tapahtumista, kun Bolton päätti antaa potkut neljä vuotta seuraa valmentaneelle Colin Toddille. Korvaajaksi nimitettiin muuan Sam Allardyce, jonka valmennuksessa Bolton lopulta nousi aina eurokentille asti.
Big Samin johdolla Bolton nousi divarista aina europeleihin asti
Vanhan sananlaskun mukaan kolmas kerta toden sanoo ja Boltonin kohdalla tämä piti myös paikkansa, sillä seura nousi lopulta vihdoin kahden epäonnistuneen nousukarsintayrityksen jälkeen takaisin Valioliigaan kauden 2000-2001 päätteeksi. Henkilökohtaisella tasolla kausi oli Jässille kaikkea muuta kun onnistunut, sillä kesken kauden tullut ikävä jalkavamma piti suomalaisen poissa pelikentiltä koko loppukauden ajan. Tästä johtuen Jääskeläinen saikin jännätä nousufinaalia katsomosta käsin, mutta kokenut Matt Clarke hoiti homman kotiin pelaamalla nollapelin ja Bolton pääsi juhlimaan kannattajiensa kanssa nousua komean 3 – 0 voiton myötä.
Bolton on Englannin mittakaavalla pieni seura ja se oli pitkään ykkössuosikki putoamaan Valioliigasta takaisin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Lopulta Bolton sinnitteli kaikkien odotusarvojen vastaisesti Valioliigan kirkkaissa valoissa aina kauteen 2011-2012 asti. Moni asia ehti muuttua näiden kolmentoista vuoden aikana, mutta yksi oli ja pysyi. Jussi Jääskeläinen nimittäin pelasi aina kunnossa ollessaan Boltonin maalissa aina ensimmäisestä Valioliigakaudesta viimeiseen asti. Big Samin osaavassa valmennuksessa piskuinen Bolton kipusi pikku hiljaa kohti korkeampia sijoja. Allardycen aikakaudella Bolton erikoistui kokeneiden pelaajien täsmähankintoja ja Valioliigataipaleen alkuaikoina The Trotterseja edusti Jay-Jay Okochan, Ivan Campon, Gary Speedin ja Fernando Hierron kaltaisia kokeneita tähtipelaajia.
Boltonin pudottua Jässi jatkoi matkaansa muihin seuroihin
Jääskeläinen oli lopulta uskollinen Boltonille, vaikka hänen huippuvuosinaan kysyntää oli monissa muissakin seuroissa. Parhaimmillaan 2000-luvun puolessa välissä Jässiä vietiin aina Manchester Unitedin ja Arsenalin tapaisiin huippuseuroihin asti, mutta lopulta siirron pois Boltonista vaati seuran putoaminen takaisin Englannin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Jääskeläinen edusti lopulta Boltonia yli 500 ottelussa nousten seuran kaikkien aikojen pelattujen otteluiden listalla kolmanneksi. Komea Valioliiga-ura jatkui vielä kolmen kauden ajan West Hamin riveissä ja lopulta Jääskeläinen sai kasaan hurjat 436 Valioliiga-ottelua, mikä on kaikkien aikojen neljänneksi eniten brittien saarten ulkopuolelta tulevista pelaajista.
Jääskeläisen uran loppu ei ollut ehkä aivan sellainen, mitä mies itse olisi toivonut. Moni odotti Jässin uran loppuneen jo viime kauteen, kun hänen edustamansa Wigan putosi Englannin kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle. Moni hieraisikin silmiään muutamaan otteeseen, kun Intian Superliigassa pelaava Atletico de Kolkata tiedoitti hankkineensa suomalaisvahdin riveihinsä vuoden sopimuksella. Jääskeläinen palkattiin seuraan tuplarooliin, sillä pelaamisen ohella hänen tehtäväkseen tuli seuran maalivahtien valmentaminen. Lopulta Jässin ura Intian liigassa jäi muutamaan hassuun otteluun, kun seuran päävalmentaja Teddy Sheringham päätti luottaa ennemmin seuran kotimaisiin maalivahteihin. Näin Jääskeläisen ura loppui puolivahingossa, kun hänen entinen seuransa Bolton julkaisi sivuillaan uutisen, jonka mukaan jatkossa Jässi keskittyy pelkästään maalivahtivalmennukseen.
Jääskeläinen luonee komean uran myös valmentajana
Suomessa harva osaa ymmärtää, miten kova saavutus yli kymmenen kauden ajan Valioliigassa pelaaminen oikein on. Jääskeläisen arvostusta kotimaassaan ei myöskään parantanut se, että hän harvoin esiintyi maajoukkuepaidassa uransa parhaimpina pelivuosinaan, sillä hän toimi pitkään muuan Antti Niemen kakkosmaalivahtina. Lopulta Jässi sai vasta vuonna 2005 kiistattoman ykkösmaalivahdin aseman Niemen vetäydyttyä maajoukkueympyröistä. Jääskeläinen pelasi urallaan lopulta vain 56 maaottelua, mikä on hävettävän pieni määrä näinkin laadukkaalle pelimiehelle. Asia oli kuitenkin perusteltavissa, sillä Niemi pelasi aina loistavasti maajoukkuepaidassa eikä hänen penkittämiselleen oikein löytynyt järkiperusteluita.
Jääskeläinen on aina ollut erittäin arvostettu pelaaja kanssapelaajien ja valmentajien keskuudessa. Onkin helppo ennustaa, ettei muovisen Intian liigan keskikastin joukkue tule olemaan hänen valmennusuransa kliimaksi. Jääskeläinen on pitkän uransa aikana solminut monia kontakteja ja fiksuna ammattilaisena hän löytää varmasti kiinnostavia valmennuspestejä, erityisesti brittien saarilta. Sami Hyypiä on oiva esimerkki siitä, miten arvostetut pelaajat voivat saada koviakin valmennuspestejä yllättävänkin nopeasti. Jääskeläisestä ei välttämättä koskaan tule huippujoukkueen päävalmentajaa, mutta hänellä on kaikki edellytykset tehdä menestyksekäs ura maalivahtivalmentajana. Ehkä jatkossa käymmekin kiivasta keskustelua siitä, kuka kultaisen sukupolvemme edustajista on paras valmentaja.
Kansikuva: Jaakko Tiiran kotialbumi