Pedro Elizier Rodríguez Ledesma, tuttavallisimmin Pedro on mielenkiintoinen pelaaja. Huippujoukkueita koko uransa edustanut espanjalainen ei pelaajaprofiililtaan ole maailmantähti, mutta työteliäälle laiturille tuntuu löytyvän paikka kovemmastakin hyökkäyksestä. Kenties Pedroa voisikin nimittää niin sanotuksia ”Wingmaniksi”, joka sopii hyökkäykseen isompia tähtiä täydentäväksi pelaajaksi.
Tenerifan lahja Barcelonalle
Tenerifan lahja jalkapalloilevalle maailmalle täyttää heinäkuussa 30 vuotta. Kotisaarensa CD San Isidron joukkueessa uransa aloittanut Pedro siirtyi tarunhohtoisen Barcelonan riveihin jo vuonna 2004, ollessaan 17-vuotias. Mikään superlupaus nuori kanarialainen ei kuitenkaan ollut ja Pedro sai odotella Blaugrana-debyyttiään tammikuulle 2008.
Vasta 21-vuotiaana debytoinut laituri oli Barcelonan mukana voittamassa triplaa Pep Guardiolan ensimmäisellä kaudella (2008-09), mutta peliaikaa Pedro kellotti kaikki kilpailut mukaan lukien alle 700 minuuttia. Läpimurto nähtiin seuraavalla kaudella, kun yhdessä Lionel Messin kanssa tuhoisan hyökkäystrion muodostaneet Samuel Eto’o ja Thierry Henry jatkoivat muihin maisemiin. Kaudella 2009-10 Pedro pelasi 52 ottelussa iskien komeat 23 täysosumaa. Kauden päätteeksi Barca-laituri kipusi Vicente Del Bosquen MM-kultaa Etelä-Afrikan kisoissa juhlineeseen ryhmään, nousten kisojen loppupuolella jopa Espanjan kivikovaan avaukseen.
Seuraava kausi oli Pedrolle todellinen täysosuma. Vaikka Copa Del Rey meni Real Madridin nimiin, juhli Barcelona sekä La Ligan, että Mestarien liigan voittoa. Vaikka kauden 2010-11 Barcelona ei välttämättä ollut paperilla niin tarunhohtoinen, pelasi Guardiolan ryhmä kenties parasta jalkapalloa mitä koko 2000-luvulla on nähty. Muun muassa Mestarien liigan finaalivastustaja Manchester Unitedin legendaarinen manageri Sir Alex Ferguson totesi Barcelonan 3–1-voittoon päättyneen finaalin jälkeen, ettei ManU:lla ollut mitään saumaa ylivoimaisen vastustajan käsittelyssä.
Kyseisellä kaudella 22 maalia laukonut Pedro muodosti kärkikolmikon yhdessä Messin ja maajoukkuekaveri David Villan kanssa. Arvatenkin Pedro keräsi kolmikosta vähiten huomiota Messin ammuttua uskomattomat 53 maalia.
Parin seuraavan kauden aikana Pedron tehot hieman hyytyivät, mutta niin hyytyi koko Barcelona, joka etsi itseään Guardiolan poistuttua Camp Noulta kevään 2012 päätteeksi. Lopulta Pedron komea ura Barcelonassa tuli päätökseensä kaudella 2014-15, jolloin Katalonian ylpeys juhli 2000-luvun toista triplaa. Viimeisellä Barca-kaudellaan Pedro kuitenkin ajautui vaihtomiehen rooliin satumaisen MSN-hyökkäystrion taakse.
Barcelona olisi luultavasti halunnut pitää laiturin riveissään, mutta viimeisenä palveluksena uskolliselle palvelijallean Blaugrana päästi Pedron Chelseaan. Länsilontoolaiset pulittivat 23 miljoonan punnan kipurahat Kataloniaan, mutta Pedron CV:llä varustetusta pelaajasta kyseinen rahapino ei nykymarkkinoilla päätä huimaa.
Pedron epäonneksi mies ei olisi voinut huonompaan saumaan saapua. Näytöstyyliin Valioliiga-mestaruutta edelliskaudella juhlinut Chelsea oli pahasti sekaisin, eikä huhujen mukaan pukukopin luottamuksen menettänyt Jose Mourinho saanut kelkkaa käännettyä. Lopulta Sinipaitojen kärsimysnäytelmä päättyi 10. sijaan, eikä Pedronkaan kausi ollut ruusuilla tanssimista.
Tällä kaudella espanjalainen on kuitenkin päässyt jälleen loistamaan. Suvereenilla otteella Valioliiga dominoivassa Antonio Conten Chelseassa Pedro on miehittänyt 3–4–3-ryhmityksessä hyökkäyksen alemman oksan oikeaa siipeä ja tehnyt viisi osumaa. Syöttöjä Espanjan maajoukkuemiehellä on kuusi.
Epäitsekäs ja epäseksikäs, mutta sitäkin arvokkaampi
Jos palataan ingressissä mainittuun sanaan wingman, lienee termi tuttu ainakin amerikkalaista How I Met Your Mother -komediasarjaa seuranneille. Naisten naurattamiseen tarvitaan hyvä wingman, joka antaa arvokasta taustatukea neidon naaraamisessa. Jalkapallossa wingmanin voi taas ajatella olevan pelaaja, joka täydentää jonkun kokonaisuuden, Pedron tapauksessa hyökkäyskolmikon.
Tässä suhteessa Pedro onkin hyvin erikoinen pelaaja. Espanjalaista on arvostettu, mutta mies ei ole ollut ikinä joukkueensa tähtipelaaja, ei edes kovin lähellä sitä. Esimerkiksi Barcelonan hyökkäyksessä Pedro soitti aina kolmosviulua, Messin paukuttaessa hävyttömiä maalimääriä.
Hieman samankaltainen tilanne on vallallaan tämän kauden Chelseassa. Voitosta voittoon etenevän kärkiryhmän hyökkäyspeli on pyörinyt vahvasti Eden Hazardin ja Diego Costan ympärillä. Kolmosviulua jälleen soittava Pedro taas on täydentänyt tähtikaksikkoa. Myös Espanjan maajoukkueessa Pedro on kuulunut luottomiehiin koko 2010-luvun ja ollut monesti juuri avauskokoonpanon toinen laituri.
Vaikka Pedrosta ei hyvällä tahdollakaan voi puhua planeetan top 50 -pelaajana, on Tenerifan pojassa jotain mikä hänestä tekee erityisen. Hyökkääjien kohdalla harvemmin esiin nostettavaa kollektiivisesta peliälyä Pedrolta nimittäin löytyy. 167-senttinen laituri ei ole erityisen tekninen tai hyvä 1vs1-haastaja, mutta erittäin älykkäitä juoksuja Pedro tekee tämän tästä.
Usein Pedron juoksut tai ratkaisut eivät kerää sen suurempaa huomiota, mutta ne avaavat tiloja espanjalaisen joukkuekavereille. Ei liene sattumaa, että juuri Messi on pelannut maalimäärien valossa uransa parhaat kaudet juuri Pedron rinnalla.
Toinen syy sille miksi Pedron palstatilat jäävät maltillisiksi on miehen epäseksikkyys. Kuten edellä todettiin ei hieman rottamaisen ulkonäön omaava laituri ei säväytä pallollisilla suorituksillaan. ”Pimputtelija” Pedro ei ole, vaan maalit jotka mies iskee syntyvät yleensä hyvien pystyjuoksujen päätteeksi. Toki laiturilta löytyy myös hyvä laukaus, jota hän on muutamaan otteeseen tällä kaudella väläytellyt.
Voi siis hyvin olla, ettei Pedro olisi mikään megavahvistus vaikkapa Evertonin tai Southamptonin tasoiselle joukkueelle, jossa espanjalainen olisi eittämättä ryhmän ykköstähti. Pelaajaprofiililtaan kanarialainen sopii huippujoukkeisiin ja musiikkitermein taustalaulajan rooliin.
Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Pedro Rodriguez olisi tärkeä palanen esimerkiksi Conten Chelseaa. Kova työmoraali, nopeus ja joukkueen pelaamista palvelevat ratkaisut ovat tehneet Pedrosta 2000-luvun parhaan wingmanin.
Siinä sivussa mies on juhlinut MM- ja EM-kultaa, kolmea Mestarien liiga -voittoa ja viittä Espanjan mestaruutta. Wingmanin osa ei välttämättä ole se kaikista kiitollisin rooli, mutta sitäkin arvokkaampi.
Kansikuva: Mike Hewitt/Getty Images