Pelaaja per Valioliigajoukkue kasattiin tänä vuonna vuorotellen varaamalla: Harry Kane napattiin ensimmäisenä, managerit pienemmistä seuroista

Viaplay LogoKuka vie Valioliigan nimiinsä tällä kertaa? Seuraa huippujännittävää brittifutiskautta Viaplay-palvelussa.

Faneille.com on julkaissut jo parina vuotena hypoteettisen pelaaja per Valioliigajoukkue -jutun. Toimittajat Jaakko Tiira ja Roope Liimatainen ovat kasanneet omat pelipäivän kokoonpanonsa siten, että ryhmään on valittu avauskokoonpano, seitsemän vaihtomiestä ja manageri.

Täksi kaudeksi nostimme vaikeusastetta vielä piirun verran. Aiempina vuosina joukkueissa on ollut jonkin verran samoja pelaajia, joten tällä kertaa muovasimme sääntöjä niin, ettei samaa pelaajaa saa valita.

Käytännön tasolla ryhmät kasattiin varaamalla. Toinen valitsi ensin ja toisen piti ottaa pelaaja samasta joukkueesta, jonka jälkeen vuoro vaihtui. Ensimmäisenä varauksena Roope nappasi Harry Kanen Tottenhamista ja Jalmu peesasi Christian Eriksenillä. Tämän jälkeen Jalmu varasi kahdesti ensin ja sen jälkeen mentiin vuorotellen. Jutussa pelaajan perässä suluissa oleva R tai J kirjain symboloivat sitä, kumpi varasi kyseisestä joukkueesta ensin. Kun esimerkiksi Roopen joukkueessa David De Gean perässä on J-kirjain, tarkoittaa se sitä, että Jalmu varasi ManU:sta ensimmäisenä valittuaan Paul Pogban.

Artikkelin lopusta löytyy äänestys, jossa voit esittää näkemyksen siitä, kumman joukkue on parempi.

Roope nappasi Spursin Harry Kanen ensimmäisellä varausvuorolla. (Julian Finney/Getty Images)

Roopen jengi

Manageri: Javi Gracia, Watford (R)

Watfordia povattiin suurin piirtein jokaisessa lähteessä isoksi putoajaehdokkaaksi. Toisin on käynyt, sillä joukkue löytyy sarjataulukosta heti kovan kuusikon jälkeen sijalta seitsemän. Gracia on tehnyt fantastista työtä Herhiläisten penkin päässä ja on saanut joukkueen yksilöistä kasattua todella laadukkaan joukkueen, vaikka nimet selässä pelaajien selässä eivät kuuminta hottia olekaan. Kaiken lisäksi Watford on pelannut varsin kivan näköistä jalkapalloa, joten Gracia valikoitui luotsaamaan myös minun joukkuettani.

Avauskokoonpano (4–3–3):

GK: David De Gea, Manchester United (J)

Jaakko nappasi Pogban kuljeksimasta, joten Valioliigan parhaan maalivahdin valinta oli sen jälkeen päivän selvä ratkaisu. Viime kierroksella nähtiin espanjalaiselta melkoinen esitys, kun hän nollasi Tottenhamin Wembleyllä. Joukkuetta on mukava kasata, kun peräpään lukkona on mies, johon homma ei missään nimessä kaadu.

RB: Cedric Soares, Southampton (R)

Oikean puolustajan virkaa löysin hoitamaan portugalilaisen Cedricin, jonka uralta löytyy vuoden 2016 Euroopan mestaruus. Moderni laitapuolustaja ei pelkää nousta tukemaan hyökkäyksiä tai kaihda pitää pelivälinettään hallussaan. Myös velvollisuudet omaan päähän pelatessa hoituvat ihailtavan kurinalaisesti.

CB: Jamaal Lascelles, Newcastle (R)

Newcastlen pelaajamateriaalista ei liioin herkkuja löydy, mutta Lascelles fyysisenä ja laadukkaana topparina otettiin ilomielin mukaan joukkueeseeni. Englannin maajoukkueen portteja kolisteleva 25-vuotias toppari on viimeisen kahden kauden aikana nostanut tasoaan huomattavasti ja kaiken järjen mukaan pääsee vielä jossain vaiheessa uraansa kokeilemaan siipiään Harakoita isommissa ympyröissä.

CB: Issa Diop, West Ham (J)

West Hamin alakerta ei ole viimeisten vuosien aikana huokunut missään nimessä varmuutta, mutta tällä kaudella asiaan on tullut merkittävää parannusta. Suuri kiitos siitä menee Diopin suuntaan, joka on 22 vuoden iästään huolimatta pelannut todella vakuuttavan ja kypsän kauden. Raamikkaalla ranskalaisella on valoisa tulevaisuus edessään.

LB: Ben Chilwell, Leicester (J)

Leicesterissä todellista läpimurtokautta pelaava Chilwell otettiin ilomielin mukaan joukkueeseen. 22-vuotiaan englantilaisen otteet ovat ihastuttaneet monia ja häntä onkin tuoreeltaan huhuiltu Manchester Cityn paitaan. Lienee vain ajan kysymys, koska Leicesterin oma kasvatti valtaa vasemman kaistan myös Kolmen leijonan paidassa.

DM: Lucas Torreira, Arsenal (J)

Tämä nuori ja pieni kokoinen mies on vakuuttanut Valioliigan seuraajat jo sarjan ensiaskeleistaan alkaen. Uruguayn maajoukkueen luottomies liikkuu erittäin viisaasti ja pelipaikalleen epätyypillisesti löytää itsensä myös usein maalipaikoilta. Torreira on jo 22-vuotiaana noussut pelipaikkansa eliittiin Englannin pääsarjassa.

CM: Kevin De Bruyne, Manchester City (R)

Kun halutaan keskikentälle mies joka toimittaa pallon hyökkääjille, niin ensiksi soitetaan De Bruynelle. Niin tein minäkin ja siksi hän komistaa joukkueeni konehuonetta. Herran pallolliset kyvyt ovat parhaimmillaan mykistävää katsottavaa ja syöttövalikoima on kenties koko sarjan paras.

CM: Gylfi Sigurdsson, Everton (R)

Taitava islantilainen jakaa De Bruynen kanssa vastuuta namupallojen antamisesta boksiin, mutta pystyy myös itse tarvittaessa viimeistelemään maaleja. Hän tuo myös paljon erikoistilanneosaamista joukkueeseen.

RW: Mohamed Salah, Liverpool (R)

Salahin valintaa tuskin tarvitsee isommin lähteä perustelemaan. Kun halutaan voittaa jalkapallo-ottelu, tarvitaan maaleja. Salah tekee maaleja.

ST: Harry Kane, Tottenham (R)

Sarjan ylivoimaisesti paras kärki oli itselleni koko varaustilaisuutemme valinta numero yksi. Vuodesta toiseen kolmenkymmenen liigamaalin hujakoille niittaava kärki on sen verran luksusta, että olen yhtä hymyä saatuani hänet joukkueeseeni.

LW: Eden Hazard, Chelsea (J)

Jaakko valitsi Chelseasta Kanten, joten ei tarvinnut sen jälkeen kauan päätään vaivata omalla valinnallaan. Hazard on sarjan paras vasen laitahyökkääjä ja viimeistelee todella seksikkään hyökkäystrioni täydellisesti.

Penkki:

Neil Etheridge, Cardiff (R)

Cardiff ei tarjoa järin mielenkiintoisia valintoja näihin joukkueisiin, mutta varsin hyvää kautta pelaava Etheridge kelpasi minulle oikein hyvin kakkosvahdiksi. Jos seuran tie vie kauden päätteeksi divariin, on Filippiinien maajoukkuevahdilla varmastikin ottajia pääsarjassa.

Ben Mee, Burnley (R)

Manchester Cityn kasvatti Mee on ottanut vanhemmalla iällä isoja pelillisiä harppauksia ja on viimeisen kahden kauden aikana noussut erittäin laadukkaiden liigatoppareiden joukkoon. Viime kaudella isoimmat otsikot varasti herran rinnalla pelannut Tarkowski, mutta tällä kaudella Mee on itse vakuuttanut otteillaan ja tasaisuudellaan enemmän.

Ryan Sessegnon, Fulham (R)

Sessegnon valikoitui mukaan monikäyttöisyytensä, sekä järjettömän potentiaalinsa takia. Tarvittaessa häntä voi peluuttaa laitapuolustajana taikka sitten tehoja havittelevana laiturina. Nuorukainen ei ole päässyt Valioliigaan parhaalla mahdollisella tavalla sisään, mutta on siitä huolimatta saarten aivan kuumimpia talentteja.

Ruben Neves, Wolves (J)

21-vuotias superlupaus siirtyi monien yllätykseksi kesällä 2017 kasvattajaseurastaan Portosta Englannin divariin. Valinta saattoi tuntua oudolta, mutta jälkikäteen ajateltuna se ei ollut hassumpi ratkaisu. Neves suorastaan alisti vastustajiaan sarjaporrasta alempana ja nousi Wolvesin kanssa pääsarjaan. Vahvat otteet ovat jatkuneet myös pääsarjassa, eikä kenellekään ole jäänyt epäselväksi kuinka kovasta talentista herran kohdalla puhutaan.

Davy Pröpper, Brighton (J)

Hollannin maajoukkuemies tarjoaa lisää vaihtoehtoja keskikentälleni. Hyvin liikkuva Pröpper ei elä maaleista tai maalisyötöistä, vaan uutterasta työnteosta, nöyrästä asenteesta ja järkevistä ratkaisuista.

Wilfried Zaha, Crystal Palace (J)

Zahan ura tuntuu polkevan Crystal Palacessa paikoillaan. Kaikesta tekemisestä näkee, että kyseessä on huippuominaisuuksilla varustettu jalkapalloilija, jonka tulisi saada pelata nykyistä luovemmassa ympäristössä. Huiman taitotasonsa lisäksi Zaha osaa viimeistellä hyvin ja pystyy pelaamaan erilaisissa hyökkäyspään rooleissa.

Callum Wilson, Bournemouth (J)

Jopa rikolliselta tuntuu jättää yhdeksän liigamaalin ja viiden maalisyötön mies vaihtopenkin puolelle, mutta rautaiseen hyökkäystriooni ei hevillä murtauduta. Wilson tuo vaihtopenkiltä tuoreilla jaloilla todellista uhkaa.

Jalmun jengi

Manageri: Eddie Howe, Bournemouth (J)

Olen jo pidempään ihastellut Howea. Pitkään etelärannikolla viihtyneellä englantilaisella on uskomaton kyky repiä keskinkertaisesta ryhmästä kaikki irti ja kehittää peliä siinä sivussa. Howe perustaa pelinsä pallonhallintaan ja lyhytsyöttöpelaamiseen haluten hallita pelin virtausta. Tämä on edelleen tehokas tapa pelata jalkapalloa, etenkin kun käytössä on huippupelaajia.

Eddie Howe perustaa pelinsä pallonhallintaan ja lyhytsyöttöpeliin. (Jordan Mansfield/Getty Images)

Avauskokoonpano (4–3–3):

GK: Rui Patricio, Wolves (J)

Portugalin EM-kultaan pari vuotta sitten torjunut Patricio, 30, on noussut odotetusti Valioliigan maalivahtieliittiin. Kookas, rauhallinen ja luotettava torjuja pelaa tasoaan heikommassa joukkueessa ja on sitä kautta helppo valinta maalin suulle.

RB: Aaron Wan-Bissaka, Crystal Palace (J)

Kärkikuusikon ulkopuolella ei ole liiemmin laadukkaita oikeita pakkeja. Näin ollen tällä kaudella läpilyöneeseen Wan-Bissakaan oli tartuttava. Vikkeläjalkainen Palacen oma kasvatti keikkuu sarjan kärkipäässä taklaus- ja katkotilastoissa, mutta ehtii silti hyökkäysten tueksi. 21-vuotias laitapakki hurmaa tasaisuudellaan ja on herättänyt suurempien seurojen kuten Man Cityn ja Man Unitedin kiinnostuksen.

CB: Virgil Van Dijk, Liverpool (R)

Roopen poimittua Salahin, oli Van Dijk selvä valinta. Kaikki näkivät, kuinka hollantilainen mullisti koko Poolin alakerran viime kaudella. Ilmatilaa hallitseva Van Dijk on linjan johtaja ja sarjan paras keskuspuolustaja.

CB: Harry Maguire, Leicester (J)

MM-kisoissa hurmannut Maguire oli täydellinen no-brainer, jonka nappasin ensimmäisellä omalla varausvuorollani. Jykevän englantilaistopparin pitäisi pelata jonkun suurseuran puolustuslinjassa. Maguire on paitsi erinomainen puolustaja, on hän pelote hyökkäyspään erikoistilanteissa.

LB: Jose Holebas, Watford (R)

Kreikkalaispakki on kypsynyt vanhemmalla iällä ja pelaa 34-vuotiaana uransa parasta jalkapalloa. Holebas on tehnyt laitapakille hurjat 3+6 tehot. Kokenut sotaratsu on aggressiivinen omassa päässä ja lähettää vasurillaan millintarkkoja keskityksiä rankkarialueelle.

DM: N’Golo Kante, Chelsea (J)

Keskikentän tasapainottava pelaaja on elintärkeä joukkueen koheesion kannalta ja N’Golo Kante on planeetan paras tässä roolissa. Ranskalainen pallorosvo osoitti arvonsa kesän MM-kisoissa. Väsymättömästi ravaava Kante on tehnyt pallon riistämisestä taidetta, mutta myös hänen kykynsä jakaa pelivälinettä nopeasti riiston jälkeen on tärkeä ominaisuus keskikentän pohjalla.

CM: Christian Eriksen, Tottenham (R)

Roopen otettua Kanen, oli Eriksen selvä valinta. Juutin arvo Spursin pelinrakentelulle korostui hänen ollessa poissa. Pehmeästi askeltava Eriksen pystyy paitsi luomaan maalipaikkoja, taitaa hän pelin virtauksen kontrolloinnin. Oiva täsmäase myös erikoistilanteisiin.

CM: Paul Pogba, Manchester United (J)

Maalit ratkovat pelit, mutta niitä hallitaan keskikentällä. Siksi halusin laadukkaan konehuoneen, jonne Paul Pogba ehdottomasti kuuluu. Ranskalaisen alkukausi meni Jose Mourinhon kanssa riidellessä, mutta Ole Gunnar Solskjaerin alaisuudessa hän liekehtinyt ja näyttänyt kuinka loistava pelaaja on parhaimmillaan. Myös mahdollisuus yhyttää Venäjällä loistaneet Pogba ja Kante samalle keskikentälle oli liian hyvä tilaisuus jättää käyttämättä. Eriksenin kaltaisen pallotaiturin vierellä ManU-tähti pääsee hänelle ominaiseen box-to-box-rooliin.

RW: Raheem Sterling, Manchester City (R)

Man Citystä voisi tehdä vaikka kuinka monta hyvää valintaa. Valioliigassa ei kuitenkaan ole montaa aivan huippuluokan oikeaa laituria. Roopen napattua Salahin, oli Sterling seuraavana listalla. Brittimedian sylkykuppi on kehittynyt Pep Guardiolan alaisuudessa erittäin tehokkaaksi hyökkäyspään tähdeksi. Viimeisen puolentoista kauden aikana 24-vuotias Sterling on mättänyt 27 maalia ja tarjoillut 23 maalisyöttöä. Ainoastaan Salah ja Kane ovat tehoilleet enemmän. Sterlingin älykäs liikkumisensa luo tilaa kanssapelaajille, mikä on tärkeä osa hyökkäyspelin rullaamista.

ST: Pierre-Emerick Aubameyang, Arsenal (J)

Valioliigassa pelaa tällä hetkellä kolme aivan huippukärkeä: Kane, Sergio Agüero sekä Aubameyang. Gabonilaiskärki on viihtynyt Valioliigassa vajaan vuoden ja takonut 35 peliin 24 maalia. Arsenalin talismaani ei ole ehkä pelaavin kärki, mutta viimeistelee monipuolisesti ja on todella hyvä vastahyökkäyspelaaja. Menestyvä joukkue kaipaa luotettavaa maaliruiskua ja sitä Aubameyang, 29, on.

LW: Felipe Anderson, West Ham (J)

West Ham pelasi uhkapeliä sijoittaessaan ennätyssumman Felipe Andersoniin. Kauppa on kuitenkin osoittautunut menestykseksi, sillä brassitaituri on ollut loistovireessä. Anderson vedättää vastustajia vasemmalle ja leikkaa terävästi keskisektoriin. Hän pystyy nopeisiin syöttökombinaatioihin ja ohituksiin, mikä tekee 25-vuotiaasta taiturista erittäin hyvän linkin Pogban ja Holebasin seuraksi vasemmalle kaistalle.

Penkki:

Martin Dubravka, Newcastle (R)

Tasapaksu Newcastle ei pullistele laatupelureita. Sparta Prahasta vuosi sitten kaivettu Martin Dubravka, 30, on kuitenkin osoittautunut huipputorjujaksi. Slovakki on atleettinen, kimmoisa ja venyy huipputorjuntoihin pelistä toiseen. Mystistä, miten kotimaansa lisäksi Tanskassa ja Tsekissä pelannut Dubravka pysyi näin pitkään piilossa.

James Tarkowski, Burnley (R)

Viime kaudella läpimurron tehnyt Tarkowski edustaa perinteisempää brittitopparia. Kookas englantilainen hallitsee ilmatilaa ja purkaa jämäkästi, todellinen oman pään spesialisti siis. Burnley ei säteile laatua, eikä varsinkaan pallonhallintafutikseen soveltuvaa sellaista, joten Tarkowski on luonteva valinta kolmostoppariksi ja johdon turvaajaksi.

Terence Kongolo, Huddersfield (J)

Terrierit ovat materiaaliltaan melko surkea joukkue, eikä valinnanvaraa juurikaan ollut. Huddersfieldissä uransa uuteen nousuun nostanut Kongolo on varman laadukas puolustaja. 24-vuotiaan hollantilaisen valtti on myös monipuolisuus, sillä hän pystyy pelaamaan sekä topparina että laitapakkina. Vasurilla avaava Kongolo soveltuisi erinomaisesti kolmen linjaan.

Mario Lemina, Southampton (R)

Toista kautta etelärannikolla pelaava Lemina, 25, ei kerää otsikoita, mutta on loistava pohjapelaaja. Dynaaminen gabonilainen raataa tunnollisesti ja ajoittaa liikkeensä täsmällisesti. Saarivaltion historian suurimmat ylinopeussakot syksyllä saanut Lemina taitaa myös pallon liikuttamisen. Kahden suunnan keskikenttäpelaaja on sitä kautta hyvä rotaatiopelaaja konehuoneeseen.

Tom Cairney, Fulham (R)

Fulham on eri joukkue riippuen siitä, onko kippari nurmella. Cairneyn, 27, tekeminen on eleetöntä ja tehokasta. Taitavasti vasuriaan käyttävä skotti on syötellyt jo useamman kauden yli 90-prosenttisesti omille. Cairney vaihtelee pelin painopistettä taitavasti ja pystyy sitä kautta tuomaan lisää kontrollia ja rytmitystaitoa kentälle.

Richarlison, Everton (R)

Roopen poimittua Sigurdssonin, oli Evertonissa valinnan vaikeutta. Päädyin kuitenkin hyökkäyspään monipuoliseen superlupaukseen, 21-vuotiaaseen Richarlisoniin. Yhdeksän kertaa osunut brassi pystyy pelaamaan kärjessä ja molemmissa laidoissa. Terävät rytminvaihdokset ja loistava potkutekniikka tekevät täksi kaudeksi Goodison Parkille saapuneesta nuorukaisesta liki täydellisen hyökkäyspään vaihtomiehen.

Glenn Murray, Brighton (J)

Lutuurikärki Murray näytti jo jäävän divarijyräksi, mutta on puhjennut kukkaan nyt myös pääsarjassa. 35-vuotias englantilainen ei ole nopea, taitava tai fyysinen, mutta ilmiömäisen hyvä viimeistelijä, joka haistaa maalipaikat rankkarialueella. Konkari on iskenyt Brightonille sen Valioliigataipaleen aikana 20 maalia. Murray on myös todellinen rankkarispesialisti. Kolmen Lokeissa pelaamansa kauden aikana hän on upottanut 13 yrityksestä 11.

Kansikuva: Richard Heathcote/Getty Images