Valioliigan kärkitaistelu käy kuumempana kuin vuosiin. Tiiviisti taistossa mukana on vielä neljä joukkuetta ja mitään selkeitä pesäeroja ei heidän välilleen ole päässyt syntymään. Voiko loppukiriin kärkipaikalta starttaava Leicester viedä jättiyllätyksensä maaliin saakka? Tottenham on pelannut hyvin, mutta kestääkö kantti? Onko Arsenalista ottamaan yksi tarvittava askel eteenpäin? Saako Manchester City kaiken irti laadukkaasta materiaalistaan? Tässä kattava ennakko mestaruustaistelusta ja sen osanottajista.
Lähtökohdat
Tämän kauden Valioliigasta puuttuu se joukkue, joka näyttää mestarilta jo kilometrien päähän. Usein tässä vaiheessa kautta on noussut esiin selkeä mestariehdokas, mutta nyt mukana kilpajuoksussa on peräti neljä joukkuetta. Sarjan tasaisuus ja selkeän mestarisuosikin puuttuminen tuovat rutkasti lisämielenkiintoa ja jännitettävää mestaruustaisteluun.
Viime kaudella Chelsea näytti vahvimmalta jo elokuusta lähtien ja juhlikin ansaittua mestaruutta keväällä. Tällä kaudella joukkue on tehnyt kärkipäähän tilaa muille. Manchester United antoi paluustaan vahvoja merkkejä viime keväänä, mutta ei ole onnistunut pysymään mestaruuskilpailussa mukana tähän kevääseen tultua. Liverpoolin kausi on ollut pettymys, eikä heistäkään ole ollut haastamaan sarjan kärjessä viilettäviä joukkueita. Isojen puuttuminen on avannut ovia Leicesterin kaltaiselle yllättäjälle.
Chelsea voitti viime kauden 87 pisteellä, vuotta aikaisemmin Manchester City 86 pistellä ja sitä ennen Manchester United 89 pisteellä. Tämän hetken sarjakärki Leicester on 80-81 pisteen tahdissa ja kakkosena majaileva Tottenham kerää nykytahdillaan kauden päätteeksi 72-73 pistettä. Kettujen ja Spursin lisäksi kilpajouksussa ovat mukana Arsenal sekä Manchester City.
Leicester City on mestaruustaistelun megayllättäjä
Tuskin kukaan osasi ennen kauden alkua ennustaa Kettujen johtavan Valioliigaa 25. pelikierroksen jälkeen. Johto on vieläpä kasvanut viiden pisteen kokoiseksi Tottenhamiin ja Arsenaliin verrattuna ja vielä yhden pisteen suuremmaksi Man Cityyn nähden. Viidentenä sarjataulukosta löytyvä Manchester United on 12 pisteen päässä, joten ulos Mestarien liigaan oikeuttavilta paikoilta pulpahtamiseen tarvittaisiin jo suuremman luokan sulaminen. Etenkin, kun Leicester pelaa tällä hetkellä kenties sarjan vakuuttavinta peliä.
Leicesterin nousua mestariehdokkaaksi on vaikea ymmärtää, mutta onhan joukkueen iloinen hyökkäyspeli ollut todella tehokasta. Jamie Vardy on maalipörssin kärkinimi tekemällään 18 rysällä ja hänen siipimiehenään toimiva Riyad Mahrez on puolestaan heilutellut verkkoja 13 kertaa. Päästetyt maalit olivat Kettujen suurin uhkakuva, mutta silläkin saralla joukkue on kehittynyt huomattavasti kauden edetessä. Viimeisessä kuudessa ottelussa vastustajat ovat osuneet vain kaksi kertaa, vaikka vastaan on asettunut muun muassa Manchester City, Liverpool ja Tottenham. Juurikin tiivistynyt puolustuspeli on se tekijä, joka valaa uskoa jopa Kettujen yllätysmestaruudesta. Hyökkäyksellä voitetaan pelejä, puolustuksella mestaruuksia.
Kettujen yläpuolelle on helppo nostaa kysymysmerkki ja todellisia uhkakuvia on olemassa. Joukkueen materiaali on väistämättä kapea verrattuna muihin mestariehdokkaisiin, eikä se kestä juurikaan loukkaantumisia. Toistaiseksi manageri Claudio Ranieri on selvinnyt ilman suuria loukkaantumishuolia, mutta kausi on pitkä ja sitä on vielä hyvä tovi jäljellä. Mahrezin, Vardyn tai keskikentän kaksikon Danny Drinkwaterin ja N’Golo Kanten menetykset olisivat raskaita takaiskuja, jotka verottaisivat varmasti pisteitä kiivassa kilpajuoksussa. Ohut materiaali ei anna Ranierille eväitä harrastaa rotaatiota suurissa määrin ja pelaajien väsähtäminen loppukaudesta on myös yksi vaaratekijä Kettujen mestaruusjahdissa.
On mahdollista, että Leicesterin paketti kestää pääpiirteettäin ehjänä ja pahemmin väsähtämättömänä kauden loppuun asti. Tuo parantaisi todennäköisyyttä mestaruudelle roimasti. Valitettavasti muitakin uhkakuvia on olemassa ja niistä suurin on joukkueen puumerkkaaminen muiden managerien toimesta. Viimeistään tässä vaiheessa kautta jokainen Valioliigan manageri on tajunnut Leicesterin tason ja ymmärtää saavansa vastaan huippujoukkueen. Kettujen pelitapa on entistä paremmin vastustajien tiedossa, eikä yllätysmomenttia ole enää tarjolla. Jokaiseen otteluun asettuu vastaan joukkue, joka tuntee aina vaan paremmin vastustajansa ja moni seura on iloinen saadessaan taistella päänahasta yhtä suurinta mestariehdokasta vastaan. Kettujen on oltava entistä enemmän tarkkana jokaista ottelua silmällä pitäen.
Leicesterin loppuohjelma: Arsenal (vieraissa), Norwich (kotona), West Bromwich (k), Watford (v), Newcastle (k), Crystal Palace (v), Southampton (k), Sunderland (v), West Ham (k), Swansea (k), Manchester United (v), Everton (k), Chelsea (v).
Loppuohjelma ei ole vaikeimmasta päästä. Seuraavan kierroksen tärkeän Arsenal-ottelun jälkeen alkaa pidempi niin sanottu helpompi jakso, jossa pitää yksinkertaisesti kyeta napsimaan pisteitä pelistä toiseen. Viimeiset kolme ottelua ovat haastavia ja niihin lähdettäessä olisi Leicesterillä hyvä olla tukeva sarjajohto, mikäli se mestariksi mielii. Arsenal on ainoa kärkinelikon joukkue, joka enää Kettuja vastaan asettuu.
Leicesterin yksi kilpailuvaltti on muita kilpakumppaneita väljempi kalenteri. Joukkue pääsee keskittymään täydellä teholla vain ja ainoastaan Valioliigaan, kun muut mestarisuosikit painivat samalla Euro-peleissä ja FA Cupissa.
Manchester City taipui viikonloppuna Leicesterin käsittelyssä. Kuva: Getty.
Tottenham Hotspur menestyy tiiviillä puolustuspelillä
Leicester on kärkitaiston jättiyllättäjä, mutta myös Spursia voi pitää pienoisena yllättäjänä tällä kaudella. Sarjan toiselta paikalta lähteminen kilpajuoksuun on erinomainen suoritus Mauricio Pochettinon joukoilta ja joukkue on tukevasti mukana taistelussa kohti pokaalia. Peli on parantunut huomattavasti viime kaudesta ja uusia onnistujia on löytynyt siivittämään joukkuetta aina parempiin tuloksiin. Tottenhamin peli on tällä hetkellä huomattavasti paremmassa jamassa, kun kilpakumppani Arsenalilla ja Manchester Citylla.
Tottenhamin menestyksen kulmakiviä ovat olleet nuorten pelaajien nousu avainrooleihin ja Pochettinon rakentama tiivis puolustuspelaaminen, jonka peruspilareina ovat toimineet belgitopparit Toby Alderweireld ja Jan Vertonghen. Nuorista pelaajista esiin on nostettava Eric Dier, Dele Alli ja jo viime kaudella ihastuttanut Harry Kane. Tiiviistä puolustuspelistä kertoo parhaiten vain 19 päästettyä maalia, joka on kevyesti sarjan pienen luku. Nuorten esiinmarssin paras esimerkki on 19-vuotias Alli, joka teki Valioliigadebyyttinsä tällä kaudella ja nousi samantien tärkeäksi palaseksi Tottenhamin menestysjoukkuetta. Englannin maajoukkueen päävalmentaja Roy Hodgson on varmasti kaavaillut Allia mukaan kesällä pelattavien Ranskan EM-kisojen joukkueeseensa. Spursin maalitykki Kane aloitti kauden vaisusti tekemällä yhdeksän ensimmäisen pelikierroksen aikana vain yhden maalin. Tuon jälkeen verkot ovat heiluneet 14 kertaa yhtä monen ottelun aikana.
Spurs kestää Leicesteriin verrattuna hyvin loukkaantumisia, mutta esimerkiksi Kanen menettäminen olisi sille kohtalokas kolaus. Tiiviiseen alakertaan löytyy penkiltä vaihtoehtoja harrastaa rotaatiota ja sitä varmasti tullaan Eurooppa-liigan otteluissa näkemäänkin. Vaikka vaihtoehtoja löytyy, on Spurs esimerkiksi kilpakumppani Manchester Cityyn verrattuna hyvinkin kapealla materiaalilla liikenteessä. Eurooppa-liigaan tuskin tarvitsee ja kannattaa antaa sataprosenttista panosta, jotta menestymismahdollisuudet kotoisessa liigassa säilyvät mahdollisimman hyvinä. Myös FA Cupin otteluissa tulee punnita mahdollinen leppuutuksen tarve.
Kantin kestävyys tulee olemaan kynnyskysyms Tottenhamin osalta. Joukkueen pelaajilta tai sen paremmin manageriltakaan ei löydy kokemusta mestaruustaistelusta ja nuoret pelaajat ovatkin melko katsomattomia kortteja tosipaikan edessä. Rutiini ja voittamisen kulttuuri saattavat kuulostaa hölmöiltä termeiltä, mutta eivät ne sitä välttämättä ole. Kysykää vaikka Sir Alex Fergusonilta.
Tottenhamin loppuohjelma: Manchester City (vieraissa), Swansea (kotona), West Ham (v), Arsenal (k), Aston Villa (v), Bournemouth (k), Liverpool (v), Manchester United (k), Stoke (v), West Bromwich (k), Chelsea (v), Southampton (k), Newcastle (v).
Loppuohjelmaa ei voi Spursin osalta kehua helpoksi. Kärkiviisikosta tulee vastaan vielä kolme joukkuetta ja noiden lisäksi useampi haastava vierasottelu. Heti seuraavana vieraissa kohdattava Manchester City on hyvä suunnannäyttäjä loppukautta ajatellen, joskin tappio ei vielä tässä vaiheessa olisi erityisen kriittinen. Viimeiset kolme ottelua eivät ole missään nimessä helppoja. Chelsea on piristynyt ja ei varmasti päästä ketään helpolla Stamford Bridgellä, Southampton on ainakin tällä hetkellä huippuvireinen ja viimeisenä kohdattava Newcastle saattaa taistella kotonaan kynsin ja hampain putoamista vastaan.
Arsenalin täytyy kyetä ottamaan yksi askel eteenpäin
Arsenal hyötyy suuresti selkeän mestariehdokkaan poissaolosta. Joukkueen pistekeskiarvo ei ole tällä hetkellä viime, saati toissakauden vauhdissa, mutta mestaruustaistelussa se on silti täysillä mukana. Oikeastaan Tykkimiesten voi sanoa suorittavan melko odotuksien mukaisesti ja tällä kaudella se voi poikkeuksellisesti riittää sijojen 3-4 yläpuolelle. Tämä hetken vire on heikko, mutta kurssi varmasti kääntyy ennemmin tai myöhemmin. Viime kaudella Arsenal oli iskussa kauden loppuvaiheilla ja se keräsi 13. viimeisestä ottelusta peräti 30 pistettä. Tuon uusiessaan saattaisi se juhlia mestaruutta tämän kauden päätteeksi.
Tykkimiesten pelissä on ollut paljon hienoja elementtäjä tämän kauden aikana. Etenkin Mesut Özilin huippuotteet ovat varmasti jääneet monien mieleen, eikä Peter Cechin johdolla kohentunut maalivahtipelikään ansaitse osakseen väheksyntää. Alexis Sanchez ei ole päässyt lentoon tämän kauden aikana, mutta juuri hänellä saattaa olla paljon sanottavaan vielä meneillään olevan mestaruustaistelun osalta. Puolustuspeli on toiminut pääasiassa hyvin ja Arsenal onkin yhdessä Manchester Unitedin kanssa heti Tottenhamin jälkeen vähiten maaleja päästänyt joukkue. Toisessa päässä kenttää ei puolestaan tapahdu tarpeeksi ja tässä kohtaa onkin hyvä luoda toiveikas katse Oliver Giroudin ja Sanchezin suuntaan.
Juuri sen liiemmin ei Arsenalilta, kuin Tottenhamilta, löydy rutiinia mestaruustaistosta. Arsene Wenger on toki kokenut kettu pokaalijahdissa, mutta pelaajisto on viimeisen Valioliigamestaruuden jälkeen väkisinkin ”hieman” muuttunut. Muutamalla pelaajalla sentään on vyöllään kovia ratkaisuotteluita ja titteleitä. Cech on hallitseva Valioliigan mestari, Özil maailmanmestari ja on Sanchezkin osansa saanut Barcelonan päivillään. Tykkimiesten uhkakuva on jumittua taas sijoille 3-4, vaikka tällä kaudella olisi selkeästi enemmän tarjolla.
Maalintekoon tulee kyetä nähtyä tehokkaammin, 39 osumaa ei ole tässä vaiheessa kautta tarpeeksi, kun verrataan muihin mestariehdokkaisiin. Leicester ja Man City ovat tehneet jo 47 maalia ja eikä hyvin puolustavalle Tottehamille lukema 45 ole lainkaan huono. Arsenal ehti jo hypätä mestaruusjunan puikkoihin viime vuoden lopulla, mutta jäikin pois jo heti seuraavalla asemalla hävittyään surkeasti Southamptonille tapaninpäivänä 4–0. Tuo kielii juurikin huonosta kantista ja mestariksi halajavan joukkueen on päästävä siitä eroon.
Arsenalin loppuohjelma: Leicester (kotona), Manchester United (vieraissa), Swansea (k), Tottenham (v), West Bromwich (k), Everton (v), Watford (k), West Ham (v), Crystal Palace (k), Sunderland (v), Norwich (k), Manchester City (v), Aston Villa (k).
Ohjelma on pullollaan helpohkoja kotiotteluita, mutta vastapainoksi haastavia reissupelejä. Seuraavan neljän ottelun aikana on oltava enemmän kuin hereillä, vastaan asettuessa niiden aikana Leicester, Man United ja Tottenham. Viimeisen kolmen ottelun ryppäässä on kaksi ennalta helppoa kotiottelua ja todellinen ratkaisuottelu Man Cityn vieraana. Arsenalin mestaruushaaveiden kannalta on tärkeä pystyä venymään vieraissa hyviin tuloksiin ja samalla napata jatkuvasti kotipeleistä täydet kolme pistettä.
Arsenal on mukana Mestarien liigassa ja se vie tunnetusti paljon paukkuja pois Valioliigasta. Arpa toi vastaansa Barcelonan, joten on hyvin mahdollista ettei pelit jatku enää ensimmäisen pudotuspelikierroksen jälkeen. Putoaminen seurajoukkueiden kauneimmasta turnauksesta on aina pettymys, mutta Valioliigan mestaruustaiston kannalta se olisi edullista Tykkmiesten kannalta. FA Cup tuo myös oman osansa ottelukalenteriin.
Molemmat Pohjois-Lontoon joukkueet ovat mukana mestaruustaistelussa. Kuva: Getty.
Manchester Citylla on mestaruustaistelusta kokemusta
Manchesterin taivaansiniset ovat toistaiseksi olleet yksi joukkueista jotka ovat mahdollistaneet mielenkiintoisen mestaruustaistelun. Mikäli joukkueen peli toimisi kuin rasvattu olisi se jo kovaa vauhtia menossa kohti mestaruutta. City on nykyisellä tahdilla saavuttamassa vain 71-72 pistettä, mikä on sille todella vähän. Viimeisen neljän kauden aikana loppulliset pistemäärät ovat olleet 78 ja 89 välillä. Joukkueen materiaali on mestariehdokkaista paras ja levein, mutta toistaiseksi se ei ole tuloksissa näkynyt.
Loukkaantumiset ovat päässeet sotkemaan Cityn kautta ja tuorein iso menetys oli Kevin de Bruynen polvivamma, joka pitää belgitaiturin sivussa vielä noin kaksi kuukautta. Loukkaantumisrintamalta kuuluu myös hyviäkin uutisia, kun toisen belgin Vincent Kompanyn loukkaantumiset alkavat olla takanapäin. Kapteenin nauhaa kantavan Kompanyn merkitys joukkueelleen on ollut suuri, liiankin suuri, mutta hänen kuntoutumisensa saattaa olla iso tekijä kurssin kääntämisessä kohti mestaruutta. Usein toipilaana ollut maalitykki Sergio Agüerokin on nyt löytämässä kolhujensa jäljiltä parasta pelivirettään.
Manuel Pellegrini manageroi taivaansinisiä viimeistä kauttaan ja yleisessä tiedossa on jo seuraajan, Pep Guardiolan, nimi. City hoiti asiasta tiedoittamisen melko siististi ja kivuttomasti, mutta emme voi tietää kuhiseeko taustalla joka tapauksessa hivenen. Onko kaikkien pelaajien latautuminen ja omistautuminen sataprosenttista vai joutuuko joku kantamaan huolta huomisesta ja omasta tulevaisuuden peliajastaan. Luottavatko pelaajat enää täysin Pellegrinin kykyihin, kun hänen tiedetään olevan ensi kaudella jonkun muun joukkueen managerina. Tässä onkin juuri chileläisluotsin paikka nousta esiin ja saada joukkue taistelemaan kanssaan viimeistä kertaa. Mestaruus on tarjolla, jos siitä on valmis tappelemaan kynsin ja hampain.
Kotiotteluissa Citizens on ollut sarjan paras, mutta vieraissa homma ei toimi mestarin elkein. Viisi voittoa, neljä tasapeliä ja kolme tappiota saldona kauden reissupeleistä. Tuossa on parannettavaa loppukaudeksi tai mestaruus jää haaveeksi.
Cityn eduksi on ehdottomasti laskettava kokemus. Toisin kuin sen kilpakumppanit, se on ollut jo useamman vuoden mukana mestaruustaisteluissa. Kokemusta on mestaruuden häviämisestä ja sen voittamisesta, eikä ensimmäistä vaihtoehtoa haluta varmasti enempää harjoittaa. Kokemus saattaa kääntyä isoksi voimavaraksi, kun viimeisillä kierroksilla pitää rutistaa viimeiset tarvittavat pisteet.
Manchester Cityn loppuohjelma: Tottenham (kotona), Newcastle (vieraissa), Liverpool (v), Aston Villa (k), Norwich (v), Manchester United (k), Bournemouth (v), West Bromwich (k), Chelsea (v), Stoke (k), Southampton (v), Arsenal (k), Swansea (v).
Taivaansiniset kohtaavat onnekseen kärkijoukkueet kotikentällään, etenkin kun pelit siellä sujuvat ja vieraissa eivät. Chelsea, Southampton ja Liverpool ovat haastavimmat vieraspelit ja niihin olisi syytä saada puhtia, jotta heikot vierasotteet eivät saa jatkoa. Valioliigan otteluohjelman ei voi sanoa olevan mestaruuspokaalin ja Manchester Cityn välissä.
City on Mestarien liigassa ennakkosuosikki vastaansa asettuvaa Kiovan Dynamoa vastaan ja lisäpelit Euroopassa ovat hyvinkin mahdollisia. Lisärasitusta saattaa olla siis luvassa, mikä tekee tilanteesta heti hieman kimurantimman. Joukkuen on edelleen myös mukana FA Cupissa ja osallistuu tämän kuun lopussa vielä Liigacupin finaaliin Liverpoolia vastaan.
Tämän viikon sunnuntaina 14.2. vedetään ensimmäiset suuntaviivat mestaruustaiston kannalta, kun Arsenal toimii Leicesterin isäntänä ja Totteham vierailee Manchester Cityn Etihad Stadiumilla.
Kansikuva: Getty