Suomessa jefukausi lähenee kovaa vauhtia ja nyt onkin hyvä aika hieman tarkastella 1. divisioonan joukkueiden tilanteita. Suomen jenkkifutiksen 1. divisioonassa pelataan maineen ja kunnian lisäksi Spagettimaljasta. Tämän vuoden Spagettimaljasta taistelee kaksi ennakkosuosikkia, mutta haastajia näillä ennakkosuosikeilla tulee riittämään viime vuosia enemmän.
Sarjan tasaisuus ja mielenkiintoisuus ei tule kenellekkään yllätyksenä enään näin maaliskuussa, sillä sarjasta ennakoitiin hyvin mielenkiintoista jo loppu syksystä jolloin SAJL ilmoitti sarjassa pelaavat joukkueet. Sarja on hieman menettänyt uskottavuuttaan, koska Hyvinkää Falcons ilmoitti yllättäen sydäntalvella jättäytyvänsä sarjasta pois pelaajapulan takia. Falconsin pois jääminen sekoitti myös jo aiemmin kiinnilyötyä sarjaohjelmaa, ja tästä syystä tulevana kesänä joukkueet pelaavat runkosarjassa eri määrän otteluita. Pudotuspeleihin selviävät joukkueet määritellään voittoprosentin mukaan. Voittoprosentilla jaettavat pudotuspelipaikat kuulostavat tylyltä ratkaisulta, kun ottaa huomioon sen, että enemmän pelaaviin joukkueisiin kuuluu myös ennakkoon sarjan pohjalle sijoitetut joukkueet. Vähemmän pelaavien joukkueiden on siis huomattavasti vaikeampi päästä pudotuspeleihin.
Pienistä kolhuista huolimatta 1. divisioonan kilpi näyttää kiiltävän viime vuosia huomattavasti kirkaampana, ja odotettavissa on mielenkiintoinen sarja. Siksi onkin hyvä aika laittaa joukkueita tämän hetkisten tietojen perusteella jonkinlaiseen järjestykseen.
Pisteautomaatti:
7. Kouvola Indians
Kouvolan suunnalta ei ole kuulunut koko talven aikana yhtään positiivista huhua. Tilanteesta omaa karua kieltään kertoo myös seurapuheenjohtajan siirtyminen edustusjoukkueen päävalmentajaksi. Jos ihmeitä ei tapahdu seuraavan 2 kuukauden aikana tulee Indiansin menestys olemaan ensi kesänä yhtä huonoa kun viime kesänä Vaahteraliigassa. Oliko yhden sarjaportaan pudotus joukkueelle sittenkin liian vähän?
Väliinputoajat:
6. Oulu Northern Lights
Oulusta asti tänne etelään ei ole kantautunut minkäänlaisia huhuja, ja siksi joukkueen tilanne on hieman auki. Joukkueen takakenttää on kuitenkin valmentanut tammikuusta lähtien Stacey Thomas, ja sen perusteella moni on arvioinut Thomasin olevan oululaisten toinen ulkomaalaisvahvitus. Se tuleeko Ouluun toista jenkkipelaajaa ei ole selvää ja sen takia joukkuetta on vaikea nostaa kiven kovassa sarjassa korkeammalle. Jos oululaiset hankkivat jenkkipelaajan myös hyökkäykseen tulee joukkueen osakkeet nousemaan huomattavasti. Taistelihan Northern Lights jo viime vuonna pudotuspelipaikasta ilman ainuttakaan jenkkipelaajaa.
5. Tampere Saints
Tampereelle on huhujen mukaan tulossa 2 jenkkipelaajaa, mutta mitään konkreettista joukkue ei ole tämän asian suhteen uutisoinut. Joukkueen iskukykyä on vaikea arvioida ennen konkreettisia uutisia. Viime kaudella pelinrakentajana toiminut Lari Siitonen on kuitenkin huhujen mukaan lyönyt nappulakengät naulaan ja lopettanut pelaamisen, ja se taas tietää ongelmia tamperelaisille, jotka ovat käytännössä nyt ilman aloittavaa pelinrakentajaa.
Pelinrakentajan puuttuminen ei ole joukkueen ainoa ongelma, koska joukkueen uutisoima ensi kauden pelaajarinki vaikuttaa hyvin kapealta ja sillä ei tule pääsemään ensi kesänä pudotuspeleihin asti.
Mustathevoset:
4. Jyväskylän Jaguaarit
Jyväskylästä kantautui viikonloppuna mielenkiintoisia uutisia kun Jaguaarit ilmoitti hankkineensa kolmannen ulkomaalaispelaajan. Sisemmän laitahyökkääjän paikalla viihtyvä britti Jarrad Gabbidon ei ole uutisten mukaan maailman nopein pelaaja pelipaikallaan, mutta ison kokonsa ansiosta Gabbidon tulee olemaan vaikea pideltävä 1. divisioonassa. Muut Jaguaarien vahvistukset ovat pelinrakentaja Craig Maynard ja puolustuksen takakentällä viihtyvä AJ McCrea.
Hyvien ulkomaalaisten lisäksi Jaguaareilta löytyy viime vuosia laajempi kotimainen runko ja se on asia joka nostaa joukkueen osakkeita huomattavasti. Kotimainen runko ei ole edes pelkkiä nimiä paperilla, koska kotimaisten pelaajien joukosta löytyy muunmuassa viime vuonna Irlannin mestaruuden voittanut kulmapuolustaja Jon-Erik Talvio ja takavuosina maajoukkueessakin asti mainetta niittänyt laitahyökkääjä Perttu Ahila. Nämä nimet todistavat myös sen että viime vuosina ulospäin suuntautunut muuttoliike on loppunut ja Jaguaarit ovat alkaneet kiinnostamaan joukkueena myös kokeneempia pelaajia.
Jaguaarien ainoa ongelma näyttää olevan linjapelaajien vähyys ja se voi olla syy miksi jyväskyläläiset ovat pieniä haastajia vielä ensi kaudella. Pientä helpotusta Jaguaarit voivat saada linjapelaamiseensa farmisopimuksesta, jonka Jaguaarit sopivat kovasta linjapelaamisesta tunnetun Mikkeli Bouncersin kanssa. Mitään takuita mikkeliläisten siirtymisestä jyväskylään ei kuitenkaan ole ja sen varaan tuskin Jaguaarien valmennuskaan tulee hirveästi laskemaan.
3. Hämeenlinna Huskies
Viime vuonna 2. divisioonan mestaruutta juhlinut Hämeenlinna Huskies ei ole lähdössä ensi kaudellakaan nöyristelemään 1. divisioonaan, vaan joukkueen selväksi tavoitteeksi on asetettu menestyminen. Näin ainakin voisi päätellä, kun katsoo joukkueen ulkomaalaisvahvistuksia, jotka ovat keskushyökkääjä paikalla viihtyvä Jerell Jones ja takapuolustajana mainetta niittänyt Joel Sisler. Joneshan on tuttu jo viime kauden 1. divisioonasta, jolloin herra edusti Jyväskylän Jaguaareja todella menestykkäästi. Sisler sen sijaan on euroopassa tuntematon nimi, mutta kaikkien taustatietojen perusteella kyseessä on iso kokoinen ja siihen nähden hyvin nopea pelaaja, jolta voidaan odottaa todella kovia taklauksia ensi kesänä.
Huskies ei kuitenkaan joudu ensi kesänä nojautumaan ainoastaan ulkomaalaisvahvistuksiinsa, koska joukkueen aloittava pelinrakentaja toimii ensi kaudellakin kokenut Niclas ”Nesi” Carpelan. Carpelanin jatko on iso asia hämeenlinnalaisille, jotka pystyivät hankkimaan suomalaisen pelinrakentajan vuoksi jenkkipelaajansa muulle kun pelinrakentajan paikalla hyökkäykseen. Lisäksi Carpelanin jatko tarkoitti sitä, että hämeenlinnassa jatkoi moni muukin viime kaudella Huskiesia vahvistanut ulkopaikkakuntalainen.
Huskiesin vahvuus tulee olemaan ensi kesänäkin materiaalin laajuus ja tämän asian vahvistaa myös huhut joiden mukaan joukkueen rosterissa on yli 50 pelaajaa tällä hetkellä. Kaikki 50 pelaajaa ei varmasti mahdu pelaamaan Hämeenlinnassa ja sen vuoksi joukkue teki farmisopimuksen Päijät-Häme Panthersin kanssa. Farmisopimuksen ansiosta myös nuoret ja kokemattomat pelaajat tulevat saamaan peliaikaa ensi kesän otteluissa. Tämä varmasti palvelee tulevina vuosina Huskiesia, jonka pelaajarunko on osittain hyvin iäkäs.
Ennakkosuosikit:
2. Wasa Royals
Viime vuoden Spagettimaljan voittaja jolta on pakko odottaa menestystä myös tulevana kesänä.
Royals on varmasti suomen eniten harjoitteleva joukkue tai ainakin tehokkaimmin ja sen takia myös yksi fyysisimmistä joukkueista. Hyvä ja laadukas valmennus onkin joukkueen suurin vahvuus johon joukkue on luottanut jo muutaman vuoden ajan. Ei kuitenkaan ole mitenkään mahdollista, että joukkue ottaa vuodesta toiseen jättiläisen askeleita eteenpäin, vaan jossain vaiheessa tulee väkisinkin pieni ”taantuminen” kehityksessä. Royalsin mestaruuden tielle voikin ensi kesänä tulla kehityksen tasaantuminen ja pelaajarungon ”kapeus”. Vastassa on joukkueita, joilla oli selvästi enemmän pelaajia ja sitä kautta joukkueet kestävät enemmän loukkaantumisia.
Wasa Royalsin ulkomaalaisvahvistuksina toimii ensi kaudella ainakin kanadan-englantilainen pelinrakentaja Bryan Rosekat ja tukimiehen paikalla viihtyvä jenkki Jordan Patterson. Royalsin pelirakentajan valinta siis jättää auki vielä mahdollisuuden toiselle jenkkipelaajalle ja ei olisikaan ihme vaikka kevään tai kesän aikana vaasalaiset hankkisivat esimerkiksi laitahyökkääjän. ”Ylimääräinen” jenkkipaikka tuo vaasalaisille myös hieman pelivaraa rosterin suhteen, suomalaisia pelaajia kun Vaasaan on hyvin vaikea hankkia kaupungin sijainnin takia. Eikä pelkkä sijainti ole ongelma vaan enemminkin se, että vaasalaiseen jenkkifutis kulttuuriin kuuluu hyvin tiukka sitoutuminen harjoittelemiseen ja etelämmästä tulevat pelaajat eivät voi sellaiseen sitoutua jo pelkästään ajokilometrejen takia. Onkin siis Royalsin kannalta hyvä, että joukkueella on edelleen jenkkipaikka auki ja tarvittaessa joukkue voi hankkia rosterista puuttuvan palasen ilman suurempia ongelmia.
Vaasalaisten valmennus on ollut viimeiset vuodet Seppo Ewvarayen johdolla varmasti yksi suomen parhaista, ja siitä syytä oli jopa hieman yllättävää kun Royals ilmoitti helmikuussa jenkkivalmentaja Garren Holleyn hankinnasta. Holley toimii ensi kaudella Royalsin puolustuksenkoordinaattorina ja se tuo oman mielenkiintonsa vaasalaisten puolustusta kohtaa. Onhan Saksassakin mainetta niittänyt Holley sellainen valmentaja, jolta voidaan odottaa jotain hieman erikoisempiakin puolustuksen pelikutsuja.
1. Helsinki Wolverines
Viime vuonna juuri ja juuri Vaahteraliigasta putoamiselta välttynyt joukkue päätti itse syksyllä alkaa rakentamaan tulevaisuuttaan 1. divisioonana kautta. Tuo päätös ei varmasti ollut huono, koska nykyisten huhujen perusteella joukkueella menee huomattavasti paremmin kun viime vuonna. Vuosi sitten Wolverinesin tilanne näytti erittäin pahalta ja joukkueesta tuntui olevan vaan poislähtijöitä. Tulevalle kaudella joukkue taas on vahvistunut huomattavasti muualta tulleilla pelaajilla ja näistä nimekkäimpiä ovat varmasti Kanadasta suomeen paluuta tekevä pelinrakentaja Janne Lehtinen ja Hanko Sun Citystä siirtynyt Markku Heinänen. Lehtinen on yksi viime vuosien parhaista suomalaisista pelinrakentajista ja kehitystä ei varmasti ole hidastanut 4 viimeisintä vuotta, jolloin Lehtinen on ollut Atlantin takana niin Kanadassa kun Yhdysvalloissakin pelaamassa yliopisto jenkkifutista. Heinänen taas on ollut yksi 2. divisioonan parhaista linjamiehistä jo usemman vuoden ajan ja siksi häneltäkin voidaan odottaa todella paljon tulevana kesänä.
Ulkomaalaisia vahvistuksia Wolverines on ilmoittanut kolme kappaletta, keskushyökkääjä Joe Spell, tukimies Rafael Pineda ja Iso-Britannian passilla pelaava sisempi laitahyökkääjä Locklan Gilbert. Jokainen näistä vahvistuksista on omalla tavallaan hyvin erikoinen ja se tuo lisää mielenkiintoa joukkueen ylle. Pineda on siitä erikoinen vahvistus, että hän tekee uraa juuri tälläkin hetkellä Espaniassa ja saapuu vahvistamaan Wolverinesia todennäköisesti vasta juhannuksen tienoilla jolloin Espaniassa päättyy sarjakausi. Spell taas on siitä erikoinen vahvistus, että hän ei ole pelannut amerikkalaista jalkapalloa enään muutamaan vuoteen. Aiemmin elämässään vakavastakin sairaudesta kärsinyt Spell on kuiteinkin päävalmentaja Stephen Stokesille tuttu pelaaja ja sen vuoksi varmasti hankintansa arvoinen. Stokes on halunnut rakentaa tulevasta ahmalaumasta joukkueen isolla J:llä, ja sen takia tutun ja luotettavan keskushyökkääjän hankinta on hyvin perusteltua. Gilbertin erikoisuudeksi voidaan laskea pelaaminen Australian maajoukkueessa. Aussina Gilbert veisi yhden paikan ”jenkkikiintiöstä”, mutta kun taskusta löytyy myös Iso-Britannian passi ei pelaamisessa tule olemaan ensi kaudella minkäänlaista ongelmaa. Gilbert on pelannut Australian maajoukkueen lisäksi myös kiven kovassa Saksan GFL-liigaa joten mistään turhasta kaverista ei varmasti ole kyse, ja Wolverines saakin ausistaan varmasti yhden sarjan kovimmista vahvistuksista.
Wolverinesin vahvuus ei tule kuitenkaan kulminoitumaan yksistään loistaviin yksilöihin vaan todella laajaan pelaaja materiaaliin ja Stephen Stokesin luomaan joukkuehenkeen. Stokes oli jo pelaajaurallaan todella kunnioitettu ja arvostettu pelaaja jonka läsnäolo toi jo joukkueelle aivan uudenlaista ilmettä. Sitä samanlaista ilmettä moni odottaa myös ensi kaudella koko Wolverines joukkueelta, koska huhujen mukaan Wolverines treeneissä on ollut todella hyvä tekemisen meininki ja pelaajia on riittänyt enemmän kun tarpeeksi.
Wolverinesin maaliskuisen piikkipaikan puolesta puhuu siis sarjan laajin ja monipuolisin pelaajarinki, jonka ansiosta joukkueesta tuskin tulee löytymään isompia heikouksia.