NFL-kausi 2016 on enää muutaman yön päässä ja huuma lajin ympärillä nousee. Faneille.com julkaisee perinteiseen tapaansa katsauksen liigan jokaisen divisioonan voimasuhteisiin ja ennakoituun loppujärjestykseen. Itseoikeutetusti ensimmäisenä on vuorossa hallitsevan mestarin, Denver Broncosin, oma divisioona. Broncos tulee avaamaan runkosarjan yhdessä finaalivastustaja Carolina Panthersin kanssa ennen muita joukkueita, kun finaalirevanssin aloituspotku potkaistaan ensi torstain ja perjantain välisenä yönä klo 3:40.
AFC West piti tasonsa jopa viime kautta korkeammalla napsien yhteensä 34 voittoa. Luonnollisesti parhaana suorituksena oli Broncosin divisioonavoitto ja sitä seuranneet pudotuspelit, joista Broncos poistui lopulta mestarina. Viime kautta väritti myös Chiefsin huikea loppukiri kymmenen peräkkäisen voittonsa myötä, mikä lopulta oikeutti konferenssin viidenteen sijaan. Tuleva kausi tulee olemaan tässä divisioonassa äärettömän mielenkiintoinen, eikä vähiten siksi, että Broncosin pelinrakentaja Peyton Manning jäi eläkkeelle mestaruusjuhlien myötä.
San Diego Chargers (4–12)
Kausi 2015
Viime kauden piti olla pedattu vihdoin Chargersin esiinmarssille. Toisin kuitenkin kävi, kun vastustaja toisensa jälkeen näytti joukkueelle kaapin paikan. Voitot irtosivat ainoastaan Lionsista, Brownsista, Jaguarsista ja Dolphinsista, kaikki liigan pohjapään joukkueita. Voittosarake ei kuitenkaan anna täysin totuudenmukaista kuvaa joukkueen otteista, sillä se pystyi antamaan kunnon vastuksen lähes jokaisessa ottelussa. Hävityistä 12 ottelusta yhdeksän päättyi korkeintaan yhden maalin erolla. Merkille pantavaa oli joukkueen vieraspelaaminen, jonka saldona oli vain yksi voitto kahdeksasta ottelusta. Myöskään divisioonan sisällä pelatuista äärimmäisen tärkeistä otteluista joukkue ei onnistunut ottamaan ainoatakaan voittoa ja siten ansaitsi paikkansa divisioonan pohjalla.
Sisempi laitahyökkääjä Antonio Gates joutui huilaamaan neljä ensimmäistä ottelua pelikiellon vuoksi ja jäi muutenkin totuttua pienempään rooliin joukkueessa. Miehen korvasi avauksessa suurimmassa osassa otteluita 10 vuotta nuorempi Ladarius Green. Gates on vähäisemmästä vastuusta huolimatta edelleen aktiivipelaajista kirkkaasti ykkönen 104 kiinniotetun TD:nsä turvin, mikä nostaa miehen viiden maalin turvin kaikkien aikojen listallakin jo sijalle 7.
Chargers-hyökkäys
Brownsista siirtyneeltä Travis Benjaminilta odotetaan paljon uudessa seurassaan. (Getty)
Chargersin hyökkäys perustuu pitkälti 34-vuotiaan pelinrakentajan, Philip Riversin, johtamaan heittopeliin. Kaudesta toiseen tasaisen varmasti pelaava Rivers alkaa olla pian uransa ehtoopuolella, mutta hän on edelleen alati vaarallinen. Joukkueen hyökkäyslinja ei tee menestymistä kivenkovassa divisioonassa helpoksi, sillä sieltä tuntuu löytyvän aukkoja jatkuvasti. Laidalla viilettävät Keenan Allen ja Travis Benjamin tulevat olemaan arvossaan kauden mittaan, sillä juoksuhyökkäyksen varaan peliä ei voida rakentaa. Benjamin siirtyi San Diegoon Brownsista, jossa peli kehittyi nousevalla käyrällä NFL-uransa neljä ensimmäistä kautta, joista viime kausi oli varsinainen läpimurtokausi. Sisemmän laitahyökkääjän paikalla palataan tuttuun muottiin, kun viime kauden avauksessa häärinyt Ladarius Green siirtyi Steelersiin ja veteraani Antonio Gates pyörsi lopettamispäätöksensä. Gatesin kaksivuotinen sopimus antaa hyvä lisäpiristeen joukkueen taipaleelle takaisin kohti divisioonan kärkipäätä.
Uutiset Chargersin harjoitusleiriltä ovat nostattaneet hypeä keskushyökkääjä Melvin Gordonin ympärillä. Vuoden takainen tulokaskausi oli pettymys ja se päättyi lopulta loukkaantumiseen, mutta nyt meno on ollut toista maata. Nähtäväksi jää, pystyykö mies rynnimään heikosta hyökkäyslinjasta huolimatta tänä vuonna tehokkaammin ja juoksemaan myös uransa ensimmäisen TD:n. Joukkue tarvitsee ehdottomasti varteenotettavan juoksu-uhan, jotta hyökkäys ei jää tänäkin vuonna yhden kortin varaan. Gordonin ohella myös Danny Woodhead on myös tärkeä palanen juoksuhyökkäystä, vaikka mies nähtiinkin enemmän heittopelien kohteena viime kaudella.
Chargers-puolustus
Viime vuonna nähty heikko puolustuslinja vaikeutti joukkueen kautta huomattavasti. Kevään varaustilaisuudessa joukkueen haaviin tarttui järjestysnumerolla kolme ulompi linjamies Joey Bosa, jonka sopimuskuviot lyhensivät kesän harjoituskautta ikävästi. Myös Seahawksin linjassa tutuksi tullut tankki Brandon Mebane liittyi viime kauden päätteeksi Chargersin palkkalistoille, ja näiden kahden miehen myötä joukkueen valmennus uskoo suunnan muuttuvan.
Takakenttä oli viime kaudella hereillä, mutta joukkue joutuu lähtemään uuteen kauteen ilman takapuolustaja Eric Weddleä, joka suuntasi Baltimoreen. Weddlen tonttia ei ole helppo täyttää, mutta sitä lähtee yrittämään Coltsista hankittu Dwight Lowery. Lowery on kahdeksan NFL-kautensa aikana ehtinyt edustaa jo neljää seuraa, ja viidennessä hänelle tarjotaan isoja saappaita. Viime kaudella nähdyt neljä syötönkatkoa ja yhdeksän syötönpuolustusta lupaavat hyvää. Toinen uusi mies, joka taistelee avauksen paikasta, löytyy kulmapuolustajan paikalta. Packersistä siirtynyt Casey Hayward vakiinnutti paikkansa avauksessa vasta tulokassopimuksensa viimeisellä kaudella ja lähtee nyt hakemaan seuraavaa askelta urallaan.
Viime kaudella juoksupelit tuottivat harmaita hiuksia valmennusjohdolle. Pienet muutokset eivät sellaisinaan vielä vakuuta, jotta tahti tulisi parantumaan. Tärkeää on pystyä pitämään takakenttä edelleen hyvässä iskussa uusista kasvoista huolimatta ja ottelu ottelulta parantamaan puolustuslinjan otteita.
Arvio
En uskaltaisi laskea turhan paljon Chargersin puolustuksen varaan vaan joukkueen menestys on pitkälti kiinni Riversin johtamasta hyökkäyksestä. Viime kautta menestyksekkäämpään kauteen on helppo uskoa, mutta miten paljon? Se onkin vaikeampi kysymys. Joukkueen taso tullaan punnitsemaan jo avausottelussa Kansas Cityssä, jonka voittaminen olisi ensiarvoisen tärkeää divisioonassa pärjäämisen kannalta. Valitettavasti näyttäisi siltä, että Chargers löytää tänäkin vuonna itsensä AFC West -divisioonan pohjalta, ellei Broncos jäädy täysin hyökkäyksessään. Loppusaldona 2–14.
Denver Broncos (12–4)
Kausi 2015
Super Bowl -mestari 2015! Kaikki ennakkospekulaatiot joukkueen heikentymisestä ennen viime kauden alkua unohtuivat nopeasti, kun sen puolustus oli alusta lähtien mykistävä. Vaikka joukkueen hyökkäys tuntui käyttävän ensimmäiset viikot yhteispelin harjoitteluun, ei se kuitenkaan näkynyt voittosarakkeessa, joka pysyi täydellisenä seitsemän ottelun ajan. Voitot eivät välttämättä olleet kauniita, eikä pelinrakentaja Peyton Manning noussut sille tasolle, jota häneltä on parhaimmillaan totuttu näkemään, mutta jälki oli tuhoisaa. Manningin loukkaantuminen sotki hieman joukkueen pakkaa, mutta divisioonan voitto tuli lopulta kotiin kahden viimeisen kierroksen tiukkojen voittojen myötä.
Pudotuspeleihin joukkue sai Manningin takaisin avaukseen, mutta edelleen tärkeintä roolia esitti puolustus. Ensin Steelersin huippuhyökkäys jäi 16 pisteeseen, sen jälkeen Patriotsin vähintään yhtä laadukas hyökkäys jäi 18 pisteeseen ja kuin loppuhuipennuksena Panthersin voitosta voittoon marssinut megahyökkäys 10 pisteeseen. Tarinan sivuseikka on se, että Denver teki jokaisessa pudotuspeliottelussaan vain niukasti kakkosella alkavat lukemat, koska koko homman juju löytyi peräpäästä. Jo eläkepäiviä viettävän Manningin tilastot alleviivat tätä, sillä 30-50 TD:tä runkosarjassa aiemmin heittänyt pelinrakentaja onnistui viime kaudella maalinteossa vain yhdeksästi 10 ottelussaan ja pudotuspeleissä kahdesti. Joku on joskus sanonut, että hyökkäys täyttää stadionit, mutta puolustus tuo mestaruuden ja tämä kaava toistui todellakin Broncosin viime kaudessa.
Broncos-hyökkäys
On selvää, että hyökkäyksen kuin hyökkäyksen tärkein yksittäinen pelaaja löytyy pelinrakentajan paikalta. Tuloksellisesti tärkein pelaaja voi olla jollain muullakin pelipaikalla, mutta viime kädessä katseet kohdistuvat kerta toisensa jälkeen QB:n suuntaan. Broncosissa tuolla pelipaikalla pelasi viime vuonna elävä legenda, joka ei ollut parhaimmassa vedossa, mutta pystyi kokemuksellaan paikkaamaan puutteitaan. Nyt tilanne on täysin erilainen, sillä pelipaikan valtaavat ennen kaikkea nuoret, kokemattomat pelimiehet, kun myös mallikkaasti tehtävästään suoriutunut kakkos-QB Brock Oswailerkin suunnisti toisaalle. Harjoitusotteluissa kentällä on nähty kolmikko Mark Sanchez–Paxton Lynch–Trevor Siemian ja hieman jopa yllättäen avausottelussa tullaan ilman loukkaantumisia näkemään viimeksi mainittu Siemian. Sen sijaan kolmikon kokenein pelaaja Sanchez tiputettiin lopulta kokoonpanosta jo ennen kauden alkua. Tämän tontin osalta tulemme näkemään äärettömän mielenkiintoisen kauden, sillä mitä vain voi tapahtua.
Jotta pelinrakentajien tehtävä ei olisi turhan helppo, lähes koko hyökkäyslinja on pistetty uusiksi. Viime vuoden linja oli sanalla sanoen surkea, joten voiko suunta olla kuin ylöspäin tänä vuonna? Ainoastaan toiseen kauteensa valmistautuva Matt Paradis saanee jatkaa sentterin tontilla, mutta viereltään hän on jo löytänyt täysin uusia kasvoja. Lopullinen koostumus hakee vielä paikkaa, kun mm. Seahawksista siirtyneen Russell Okungin vammat ovat vielä sekoittaneet hieman pakkaa. Heikosta linjasta kärsii myös joukkueen juoksuhyökkäys, josta löytyy siitä huolimatta riittävää tulivoimaa. Joukkueelta puuttuu varsinainen ykköskeskushyökkääjä, mutta ongelmaksi saakka se ei tule muodostumaan, sillä tilalle on heittää kolme laadukasta juoksijaa. Viime kaudella kohtuullisen hyvin paikkansa ottivat Ronnie Hillman ja C.J. Anderson, jotka saavat rinnalleen vielä neloskierrokselta varatun tulokkaan Devontae Bookerin.
Laidalta löytyy myös tasokkaita pelimiehiä, joista Demaryius Thomas oli viime kaudella useimmin pallon kohteena. Yhtään heikompia esityksiä ei nähty virkaveli Emmanuel Sandersilta, joten kunhan yhteinen sävel pelinrakentajien kanssa löytyy, mikään ei estä seuraavaa superkautta kummaltakaan. Kaksikon takana laatu on astetta heikompaa, kun sisemmän laitahyökkääjän tontilla viime kauden pelannut Owen Daniels jäi eläkkeelle.
Broncos-puolustus
Broncosin puolustus oli kaikki kaikessa viime kaudella, eikä mestaruusjuhlien jälkeen ole näkyvissä suuria muutoksia siihen. Mistä suunnasta puolustusta tahtookin tutkia, on vaikeaa löytää selkeitä heikkouksia. Toki pieniä muutoksia avauksessa tullaan näkemään, kun linjasta Malik Jackson siirtyi Bearsiin ja tukimies Danny Trevathan Jaguarsiin. Miehet, kuten tukimiehet Von Miller, DeMarcus Ware ja Brandon Marshall, pitävät huolen siitä, ettei puolustuslinjassa tai sen takana ole aukon aukkoa.
Samaan aikaan, kun Miller ja Ware johtavat etukenttää, takaavat pelaajat kuten T.J. Ward ja Aqib Talib sen, ettei takapuolustuskaan tule vuotamaan. Käytännössä jokainen takakentän pelaaja, joka Broncosin avauksesta löytyy, on liigan aivan terävintä kärkeä omilla pelipaikoillaan.
Arvio
Vuosi sitten oli pelko siitä, että luvassa on Broncosin ruma sukellus, mutta uskomaton puolustus piti huolen siitä, että vaisulle hyökkäykselle riitti minimimäärä pisteitä otteluiden voittoon. Pelinrakentajien otteet tulevat olemaan suurennuslasin alla kauden alkaessa, mutta voiko kukaan toivoa turvallisempaa lähtökohtaa kuin Denverissä, jossa tänäkin vuonna voidaan luottaa oman pään pysymiseen puhtaana. Olisi liian helppoa työntää Broncosia alaspäin divisioonan sijoituksissa, mutta fakta on, että joukkueella on hyvät mahdollisuudet selvitä rajusta alusta kunnialla ja napata samalla päänahat niin Panthersilta, Coltsilta kuin Bengalsiltakin. Kenestä nousee hyökkäyksen uusi johtaja ja jatkuuko puolustuksen dominointi? Itse jaksan uskoa joukkueen menestykseen ja sitä kautta divisioonan kärkikahinoihin tänäkin vuonna saldolla 10–6, mutta riittääkö se pudotuspeleihin?
Oakland Raiders (7–9)
Kausi 2015
Päävalmentaja Jack Del Rion opit alkoivat purra, ja Raiders jatkoi edelliskauden lopulla alkanutta nousukautta myös viime kaudella. Joukkue on viimeksi nähty pudotuspeleissä vuonna 2002 ja jahti ei vielä tuottanut haluttua lopputulosta, joten matka jatkuu. Viime kausi alkoi suotuisissa tuulissa, sillä seitsemän kierroksen jälkeen joukkue oli kohtuullisissa asetelmissa 4–3-saldollaan. Tahti kuitenkin hiipui sen verran, että muut joukkueet porhalsivat ohi, vaikka Raiders onnistuikin voittamaan mm. Broncosin vielä viikolla 14. Loppusaldo 7–9 oli hyvä tulos viime vuosina vaikeuksissa olleelle joukkueelle ja lupaa hyvää tulevaa silmällä pitäen.
Raiders-hyökkäys
Raidersin hyökkäystehoista vastaa ensisijaisesti kaksikko Amari Cooper & Derek Carr. (Getty)
Tulosten kannalta hyökkäyksen tärkeimmät miehet tulevat taas olemaan pelinrakentaja Derek Carr ja laitahyökkääjä Amari Cooper. Nuorisokaksikko löysi toisensa loistavasti jo viime kaudella, mutta kehitettävääkin jäi. Heidän työtään tulee helpottamaan laadukas hyökkäyslinja, joka täydentyi Ravensista siirtyneellä Kelechi Osemelellä. Viisivuotisella 60 miljoonan dollarin sopimuksella seuraa vaihtanut Osemele saa rinnalleen yhden liigan parhaista linjoista, joka on täynnä nuorta voimaa. Linjan tasosta oman osansa saa myös juoksuhyökkäys, joka viime vuonna oli pitkälti Latavius Murrayn heiniä. Hänellä oli muutama loisto-ottelu, mutta liian monta pannukakkua. Murray pitänee edelleen avauksen paikkansa, jonka viime kaudella itselleen hankki, mutta hän sai tuoretta verta vierelleen, kun viidennellä kierroksella varattu DeAndre Washington liittyi joukkueeseen. Tulitukea Murray ehdottomasti kaipaakin.
Raiders-puolustus
Takapuolustaja Charles Woodson päätti loistokkaan uransa viime kauteen ja jäi eläkkeelle. Valmennusjohto ei jäänyt tuleen makaamaan vaan kiinnitti Reggie Nelsonin ja Sean Smithin vapailta markkinoilta sekä varaustilaisuuden ensimmäiseltä kierrokselta vielä Karl Josephin. Nämä miehet yhdistettynä kulmapuolustaja David Amersoniin muodostavat todennäköisesti raudanlujan avauksen puolustuksen takakentällä.
Jos puolustuksen takakenttä kestää hyvin vertailua melkeinpä mitä joukkuetta vastaan tahansa, samaa voidaan sanoa etuseitsikostakin. Puolustuslinjasta löytyy joukkueen ykköstähti, Khalil Mack, joka on kahdella pelaamallaan kaudella noussut yhdeksi pelipaikkansa parhaista pelaajista. Pelaapa hän linjan ulommaisena tai tukimiehenä, saa hän positiivisia asioita aikaan, mistä kertoo myös valinta Pro-Bowliin molemmilta pelipaikoilta viime kaudella. Joukkue ei kuitenkaan jää Mackin varaan vaan se on täynnä hyviä puolustajia. Tukimies Aldon Smithin panosta olisi myös kaivattu kentän puolella, mutta mies joutuu huilaamaan koko kauden pelikieltonsa vuoksi. Yksi mielenkiintoinen lisä joukkuueeseen saatiin Seahawksista, kun tukimies Bruce Irvin liittyi joukkueen vahvuuteen. 5,5 säkityksen keskiarvolla koko nelivuotisen uransa pelannut Irvin saa loistavan tilaisuuden nousta kunnolla esiin.
Arvio
Liigan yhdeksi mustaksi hevoseksi nostettu Raiders tulee luottamaan ennen kaikkea edelleen puolustukseensa, mutta tasokkaan hyökkäyslinjansa avulla joukkueella on mahdollisuuksia vaikka mihin. Viime kauden jälkeen nähdyt pelaajasiirrot vaikuttavat lupaavilta, jotta paluu pudotuspelijoukkueeksi voisi olla mahdollista. Kokemuksen puute puolestaan voi asettua joukkuetta vastaan missä vaiheessa runkosarjaa tahansa. Kokemattomalle joukkueelle runkosarja lähtee lupaavasti liikkeelle, sillä vastassa ovat viime kauden alisuorittajat Saints, Falcons ja Titans heti kärkeen. Joukkue tullaan punnitsemaan kunnolla viikosta 12 eteenpäin Panthersin ja Coltsin saapuessa kyläilylle ja Raidersin matkustaessa puolestaan Chiefsin ja Broncosin vieraaksi. Runkosarjan päättyessä sarjataulukossa loistaa 11–5-saldo.
Kansas City Chiefs (11–5)
Kausi 2015
Jamaal Charlesin viime kausi päättyi Bears-ottelussa sattuneeseen loukkaantumiseen. Nyt mies on taas iskussa. (Getty)
Chiefsin viime kausi voisi melkein sopia aiheeksi johonkin elokuvaan, kun se muutti kurssinsa täysin viikolla 7. Sitä ennen joukkue oli avauskierroksen otteluaan lukuunottamatta hävinnyt jokaisen ottelunsa ja löytyi liigan perältä sarjataulukossa. Steelersistä otettu 23–13-voitto ja sitä seurannut onnistunut Lontoon-reissu saivat joukkueen uskomattomiin liekkeihin, eikä menoa ei haitannut lainkaan ykköskeskuskushyökkääjä Jamaal Charlesin poissaolo. Charles joutui jättämään leikin kesken viikon 5 jälkeen. Chiefs oli suorastaan murskaava runkosarjan edetessä voittaen 10 viimeistä otteluaan ja useat niistä näytöstyyliin. Sama meno jatkui myös pudotuspeleissä, joiden ensimmäisellä kierroksella Texans ja sen superpuolustus olivat kuin paperia Chiefsin käsittelyssä. 30–0-voitto jäi joukkueen viimeiseksi, sillä divisioonakierroksella Patriots pystyi kääntämään Kansas Cityn kurssin etenkin Rob Gronkowskin vahvoilla otteilla. Chiefs tarjosi kuitenkin yhden mielenkiintoisimmista draamankaarista, joita viime vuosina on NFL:ssä nähty. Kirsikka kakun päälle jäi uupumaan, kun matka katkesi pudotuspeleissä, mutta loppujen lopuksi kausi oli onnistunut.
Chiefs-hyökkäys
Kansas Cityn hyökkäys oli viime kaudella – ja tulee olemaan myös tulevalla kaudella – äärettömän vahva juoksuhyökkäyksissä. Jamaal Charles on taas pelikunnossa ja hyvän hyökkäyslinjan takaa myös viime kaudella Charlesia hyvin tuuranneet nuoret Charcandrick West ja Spencer Ware, jotka ovat tarvittaessa iskukunnossa. Näitä miehiä tukemaan hankittiin linjaan Brownsista Mitchell Schwartz, joka lähtee täyttämään Eaglesiin siirtyneen Jeff Allenin tonttia.
Linjan takana tonttiaan pitävä, joukkueen ykköspelinrakentaja, Alex Smith pelasi viime vuonna ehkäpä uransa parhaan kauden hyödyntäen myös juoksuvoimaansa 500 jaardin edestä. Smithin työtä aavistuksen tulee hankaloittamaan kapea laitahyökkääjäosasto. Jeremy Maclin oli kahdeksalla maalillaan ja reilulla 1 000 jaardillaan joukkueen selkeä ykköskohde heittopeleissä viime kaudella, eikä saanut kunnollista tukea kollegoiltaan. Sama tahti jatkunee edelleen, sillä mitään suuria muutoksia ei ole tehty. Toiveita on nostatettu kevään neljännen kierroksen varauksen, Demarcus Robinsonin suuntaan, mutta alkava kausi näyttää, onko miehestä jo ensimmäisellä kaudellaan parrasvaloihin. Sisemmän laitahyökkääjän tontilla aloituksessa majaansa pitävä Travis Kelce on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt kahden viime kauden aikana nousemaan oman pelipaikkansa huipulle. Viimeisellä tulokassopimuksensa kaudella mieheltä on lupa taas odottaa paljon.
Hyökkäyksen viimeisenä nostona on pakko huomioida Ramsista siirtynyt Nick Foles. Mies on neljän NFL-kautensa aikana nähty avauksessa 35 kertaa, joista 24 Eaglesin paidassa ja loput viime kaudella St. Louisissa. Jälki on ollut ailahtelevaa, mutta parhaimmalla kaudellaan 2013 Foles heitti hurmiossa 27 TD:tä, kun samaan aikaan syötönkatkoja tuli vain 2 ja QB-indeksikin nousi reilusti lähes 120 tuntumaan. Hän jatkoi hyviä otteitaan pudotuspeleissäkin, mutta joukkue hävisi niukasti tuolloin Saintsille. Laihana lohtuna oli sentään kutsu Pro Bowl -otteluun. Tällä hankinnalla Chiefsin päävalmentaja Andy Reid tuskin halusi horjuttaa Smithin roolia avauksessa, mutta nyt kokoonpano kestää paremmin myös hänen mahdollisen loukkaantumisensa.
Chiefs-puolustus
Joukkueen puolustus ja etenkin sen takakenttä koki isoja muutoksia viime kauden jälkeen. Vuosi sitten liigan parhaimmistoon kuuluneesta takapuolustuksesta jäi jäljelle ainoastaan kulmapuolustaja Marcus Peters, kun Sean Smith vaihtoi maisemaa ja Husain Abdullah jäi eläkkeelle. Lisäksi Eric Berryn sopimustilanne on edelleen avoinna. Jos Berry saa sopimusasiansa kuntoon, tulee hän muodostamaaan Ron Parkerin kanssa vakuuttavan työparin takakentällä. Toinen kulmapuolustaja Petersin kaveriksi avaukseen on vielä auki. Peters pelasi huikean tulokaskauden mm. kahdeksan syötönkatkonsa vanavedessä ja on pelipaikkansa aatelia jo nyt, mutta kaipaa vierelleen myös pelimiestä.
Chiefsin etuseitsikossa Justin Houston saa osakseen eniten huomiota, eikä syyttä. Mies on viiden kauden aikana säkittänyt jo 56 kertaa eli yli 11 kertaa keskimäärin kaudessa ja luonut jatkuvaa uhkaa vastapuolen suuntaan. Houston toipuu vielä jalkaleikkauksestaan ja nähtäväksi jää, montako ottelua mies joutuu jättämään runkosarjan alussa väliin. Jokainen ottelu tulee olemaan vaativa koitinkivi muulle joukkueelle, mutta Chiefs-fanien onneksi joukkueesta löytyy useita laatupuolustajia, kuten tukimiehet Derrick Johnson ja Tamba Hali sekä linjasta mm. Jaye Howard.
Arvio
Jo viime kaudella oli merkkejä siitä, että Chiefs onnistuisi kipuamaan itsensä divisioonan kärkipaikalle, mutta heikon alkukauden johdosta Broncos veti vielä pidemmän korren. Puolustuksensa ja juoksuhyökkäyksensä turvin sillä pitäisi olla vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet tänä vuonna vihdoin nousta ykköseksi. Joukkueen alkukausi ei tänä vuonna ole liian vaikea, sillä ensimmäisissä otteluissa vastaan asettuvat Chargers, Texans ja Jets, joten viimevuotista alkusukellusta ei toivottavasti nähdä. Taistelu divisioonan voitosta jatkuu ja voittoja kertyy runkosarjassa 13 kappaletta, mikä näyttäisi riittää himoittuun kärkipaikkaan ja jopa AFC:n ykköseksi.
Viasat ja Viaplay näyttävät useita NFL-otteluita joka viikko koko kauden ajan, joista osa on suomeksi tai ruotsiksi selostettuja.
Kansikuva: Getty