NFL-ennakko: Eagles nousussa, mutta pystyykö NFC East pitämään huiman tasonsa yllä?

fantasia LogoKILPAILU
Voita loistokas NFL-matka Lontooseen vain 5 eurolla!

NFC East -divisioona oli kokonaisuudessaan yksi viime kauden valopilkuista. Kaikki tekivät enemmän pisteitä kuin päästivät ja voittosaldokin kohosi Eaglesia lukuun ottamatta plussan puolelle, eikä se Eaglesillakaan kaukana ollut. Pystyvätkö joukkueet jatkamaan samalla tahdilla myös tällä kaudella?

Washington Redskins

Terrelle Pryor on tunnettu heittotaidoistaan, mutta ennen kaikkea hän tuo pituudellaan arvoa uudelle joukkueelleen maalin läheisyydessä. (Jason Miller/Getty)

Kausi 2016 (8–7–1)

Takavuosien mahtiseura Redskins pääsi kaudella 2015 nauttimaan pudotuspelitunnelmasta, mutta viime kausi alkoi tappioilla Steelersille ja Cowboysille. Joukkue kuitenkin kokosi itsensä ja saalisti kahdeksasta seuraavasta ottelusta kuusi voittoa ja tasapelin. Vauhti ei kuitenkaan riittänyt loppuun asti, sillä loppukausi toi tullessaan enemmän tappioita kuin voittoja. Positiivista oli nähdä pelinrakentaja Kirk Cousins hyvässä vireessä auttaen kaksi laitahyökkääjäänsä maagisen tuhannen jaardin rajapyykin yli kiinniotoissa. Vaikka Pierre Garcon ja DeSean Jackson veivät joukkueen sisäisen jaardikärjen, nuori Jamison Crowder oli vastuussa monesta TD:n arvoisesta pelistä. Myös Panthersista siirtyneen Josh Normanin peli oli uomissaan puolustuspäässä.

Redskins-hyökkäys

Viime kaudella Redskinsin hyökkäystä vaivasi tehottomuus red zonella. Nyt tähän vaivaan hankittiin lääkkeeksi Brownsista pitkä laitahyökkääjä Terrelle Pryor. Hankinnan myötä Cousins saa paremman mahdollisuuden pärjätä ahtaissa paikoissa, mutta Garconin ja Jacksonin lähtöjen myötä heittohyökkäykseen tarvitaan muutenkin uusia vastuunkantajia. Kaksikko eteni yhteensä yli 2 000 jaardia ja oli vastuussa 7 TD:stä, joten ulompana Pryorin ja Crowderin sekä sisempänä Jordan Reedin ja Vernon Davisin on heti alkukaudesta päästävä uudenlaiseen vauhtiin.

Jos heittohyökkäyksissä riittää kirittävää, juoksupelien osalta tilanne on vieläkin akuutimpi. Toiseen NFL-kauteensa valmistautuva Rob Kelley on joukkueen ykkösase sillä saralla. Vielä kokematon, mutta lupaava Kelley saa tuekseen Chris Thompsonin ja neljännen kierroksen varauksen Samaje Perinen. Jos hyökkäyksen linja jatkaa viime vuoden tapaan loistavaa blokkauspeliään, Kelley kumppaneineen voi olla kauden yksi suurimmista yllättäjistä.

Redskins-puolustus

Viime kaudella pahasti flopannut Redskins-puolustus uudistus puolustuksen valmennuksensa ja lähti varaustilaisuudesta hakemaan uutta nousua. Kärkipään varauksista tukimies Ryan Anderson ja linjamies Jonathan Allen tulevat olemaan tulessa heti ensimmäisellä viikolla. Lisäksi Redskins hankki tukimies Zach Brownin Billsistä, jossa hän pelasi uransa ylivoimaisesti parhaan kautensa. Brown saa rinnalleen viime kaudella 11 säkitystä tilastoineen Ryan Kerriganin.

Takapuolustuksessa Norman huolehtii vastustajan ykköslaiturien varjostamisesta, mutta muilta osin takakentällä oli viime kaudella toisinaan turhan väljää. Jos Redskins onnistuu tilkitsemään takapuolustuksensa entistä paremmin, voisi etupuolustuksenkin urakka helpottua.

Arvio

Redskinsin puolustus herättelee toiveita paremmasta huomisesta ja hyökkäyksessä on vielä paljon avoimia kysymyksiä, joten täydellinen kuva joukkueen tasosta selvinnee seuraavien viikkojen aikana. Tässä vaiheessa Faneille.comin jyrkkä raati jättää joukkueen kuitenkin divisioonan pohjalle 7–9-voittosaldolla.

New York Giants

Brandon Marshall tulee olemaan tärkeä lenkki Giantsin pyrkimyksissä takaisin menestyksen tielle pudotuspeleissä.(Al Bello/Getty)

Kausi 2016 (11–5)

Giants aloitti kautensa rauhallisesti ollen viiden avauskierroksen jälkeen tarkkailuasemissa kahdella voitollaan. Viikolla 6 pelattu Ravens-ottelu kääntyi niukasti Giantsin hyväksi ja se käynnisti komean kuuden ottelun voittoputken, jonka aikana jokainen voitto vaati joukkueen taistelun viimeiseen minuuttiin asti. 8–3-saldo nosti joukkueen kuitenkin jo mukaan pudotuspelikaavailuihin ja kun lopulta vain Steelers ja Eagles onnistuivat päihittämään joukkueen, villikorttipaikka oli tosiasia, vaikka Cowboys pääsikin karkaamaan divisioonan voittoon. Valitettavasti Packers oli valovuoden edellä villikorttikierroksella, eikä 13–38-tappion jälkeen Giantsille jäänyt jossiteltavaa.

Hyökkäyksen ykköstähtenä loisti tuttuun tapaan Odell Beckham, mutta isoin kunnia joukkueen menestyksestä menee puolustuksen suunnalle. Giants päästi liigan toiseksi vähiten pisteitä runkosarjassa ja vain kertaalleen yli 25 pistettä. Takapuolustaja Landon Collins paransi otteitaan tulokaskaudesta ja yli 125 taklaukseen, neljään säkitykseen ja viiteen syötönkatkoon sekä yhteen maaliin. Kulmapuolustaja Dominique Rodger-Cromartle pisti syötönkatkojen osalta vielä paremmaksi kuudella kiinniotollaan ja Dolphinsista siirtynyt Olivier Vernon 8,5 säkityksellään.

Giants-hyökkäys

Odell Beckham ei ole enää yksinäinen susi laidassa, vaan Jetsistä siirtynyt Brandon Marshall tuo omalla panoksellaan tilaa Beckhamille operoida. Etenkin, jos ykköslaituria ei saada ensimmäisillä viikoilla pelikuntoon, Marshallin rooli korostuu entisestään. Ei kaksikko sentään kahdestaan joudu palloja koppaamaan, sillä tulokaskautensa kahdeksaan maaliin päättänyt Sterling Shepard on arvokas pala tätä palettia. Kunhan Beckham saadaan pelikuntoon, pelinrakentaja Eli Manningilla on mukava tilanne lähteä palauttamaan joukkuetta liigan hyökkäysten kärkipäähän. Tähän sanansa sanottavana on hyökkäyksen linjalla, joka oli todella heikko viime kaudella.  Pienillä muutoksilla höystettynä sen taso on suuri arvoitus.

Linjan toimivuudesta tai toimimattomuudesta oman osansa tulee saamaan nuori keskushyökkääjä Paul Perkins, joka vallannee avauskokoonpanon paikan ohi kokeneemman Shane Vereenin. Kummankin viime vuosi meni enemmänkin vaihtopenkin puolella, joten näyttöhaluja riittää, etenkin vasta toiseen NFL-kauteensa valmistuvalla Perkinsillä.

Giants-puolustus

Giants jatkaa hyvin pitkälti samalla puolustuksella kuin viime kaudellakin. Ainoana uutena miehenä avauskokoonpanossa kauden alussa tullaan näkemään tulokaslinjamies Dalvin Tomlinson. Positiivista on, että avauskokoonpano on hyvin tasapainossa, eikä heikkoja paikkoja juurikaan löydy. Miehet, kuten Dominique Rodgers-Cromartle, Eli Apple, Jean Pierre-Paul ja Landon Colins ovat tulleet jo katsojille tutuksi ja heidän otteisiinsa voi luottaa. Ongelma puolustuksen osalta on sen syvyys. Giants ei tule kestämään juuri ollenkaan loukkaantumisia, sillä penkiltä ei löydy samantasoista taustatukea. Viime kaudella ainoastaan Pierre-Paul loukkaantui ja taso pysyi loppuun asti ja samaa sopii toivoa tällekin kaudelle.

Arvio

Paljon joukkueen menestyksestä on kiinni hyökkäyksen linjasta. Niin juoksu- kuin heittohyökkäys tulee kärsimään, jos taso ei lähde viime kaudesta nousuun. Laatua kentältä löytyy paljon ja sitä hyödyntämällä pudotuspelit voivat olla tosiasiaa, mutta arvioimme joukkueen kärsivän suurimmasta heikkoudestaan niin paljon, että 8–8 on maksimisuoritus, johon se pystyy tällä kertaa. Sekin edellyttää, että puolustus pysyy pääosin kasassa koko kauden ajan.

Philadelphia Eagles

Kolmikko Nelson Agholor, Alshon Jeffery ja Torrey Smith tulee olemaan ratkaisevassa roolissa Eaglesin hyökkäyksessä. (Mitchell Leff/Getty)

Kausi 2016 (7–9)

Tulokas-QB Carson Wentzin johdolla kauteen lähtenyt Eagles rankattiin Faneille.comissa kauden alla divisioonan kärkipaikalle kahdeksalla voitollaan. Voittojen lukumäärä ei mennyt kauas, mutta joukkueen sijoitus täysin vihkoon. Tämä siitä huolimatta, että harjoitusottelut menivät suvereenilla tavalla Eaglesin nimiin ja kausi alkoi kolmella tyrmäysvoitolla Brownsista, Bearsista ja Steelersistä. Huiliviikko pilasi kuitenkin joukkueen voittoputken, sillä sieltä palattuaan vuorossa oli kaksi täpärää tappiota. Loppukausi ei mennyt surkeasti, mutta useampi tasainen ottelu kääntyi vastustajan eduksi ja lopulta voittosarakkeessa komeili numero seitsemän.

Wentzin tulokaskausi oli kohtalainen, mutta virheitä tapahtui vielä turhan usein. Kaksikko Ryan MathewsJordan Matthews toimi erityisesti hyökkäyksen tukirankana Zach Ertzin säestäessä. Puolustus, joka oli joukkueen ykkösase, onnistui pitämään ottelut tasaisina ja tarjoamaan hyökkäykselle mahdollisuudet voittopisteiden tekoon. Jos sieltä halutaan nostaa yksittäinen pelaaja esiin, voisi se olla takapuolustaja Malcolm Jenkins. Mies muun muassa katkaisi syötön kolmesti, joista kaksi hän myös juoksi aina maaliin asti.

Eagles-hyökkäys

Avainpelaajien osalta viime kauden jälkeen nähtiin paljon muutoksia, kun Eagles valmistautui tulevaan kauteen. Laitahyökkääjistä Alshon Jeffery Bearsista ja Torrey Smith 49ersista valtaavat avauskokoonpanon Nelson Agholorin ja Zach Ertzin kanssa. Vastaavasti keskushyökkääjä LeGarrette Blount siirtyi Patriotsista luomaan Darren Sprolesin kanssa potentiaalisen kaksikon juoksupeleihin. Näillä täydennyksillä Wentz ja koko joukkue uskovat kääntävänsä negatiivisen saldonsa positiivisen puolelle.

Paperilla joukkueen hyökkäys on mennyt harppauksen eteenpäin ja on valmis haastamaan minkä tahansa puolustuksen. Tärkeintä on saada kauden alussa uudet pelaajat ajettua sisään joukkueen pelisysteemiin, jotta tulosta voi alkaa tulla.

Eagles-puolustus

Jos joukkueen hyökkäys luo uskoa paremmasta huomisesta, puolustuksen suunnalla on enemmän huolenaiheita. Puolustuksen linjassa asiat on suhteellisen kohdallaan Fletcher Coxin johdolla. Mies oli viime kaudella vakuuttava ja kun vierellä myös Brandon Graham paransi otteitaan, ei tällä sektorilla todennäköisesti tule ongelmia. Lisäksi joukkue hankki Timmy Jerniganin Ravensista, joten pakka alkaa olemaan loistavasti kasassa.

Linjan takana puolestaan löytyy ensimmäinen haaste. Tukimiehistä Jordan Hicks on todella laadukas pelaaja, hän ei tule saamaan riittävästi tukea viereltään. Mychal Kendricks ja Nigel Bradham ovat liian usein ulalla hyökkäyksen suunnitelmista.

Isoin haaste löytyy kuitenkin takapuolustuksesta. Valmennus lähtikin viime kauden jälkeen uudistamaan heikkoa osa-aluettaan luopumalla Leodis McKelvinistä sekä Nolan Carrollista ja hankkimalla Billsistä Corey Grahamin sekä Coltsista Patrick Robinsonin.

Arvio

Wentz oli viime kaudella todella kuuma pelaaja. Joukkue tarvitsee vastaavaa tasoa tälläkin kaudella ja kun taitopelipaikoilta löytyy kokeneita vahvistuksia, pitäisi hyökkäyksen olla todella valovoimainen. Sen sijaan puolustuksen haasteet on vielä käännettävä voitoksi, jotta arvioimamme 10–6-loppusaldo tulee toteutumaan. Sillä pudotuspelipaikka vihdoin taas aukeaisi.

Dallas Cowboys

Ezekiel Elliottin arvo joukkueelleen on mittaamaton. Pelikiellon lykkääntyminen lupaa hyvää joukkueen alkukaudelle. (Tom Pennington/Getty)

Kausi 2016 (13–3)

Kauden alla käytiin isoja spekulaatioita siitä, milloin pelinrakentaja Tony Romo on pelikunnossa ja hyvin menneen alun jälkeen pohdinta kääntyi siihen, saako Romo edes näytönpaikkaa Dak Prescottin pelatessa loistavalla tasolla. Lopulta Romo nähtiin kertaalleen tositoimissa runkosarjan päätösottelussa, jossa hän päätti kauden ainokaisen hyökkäysvuoronsa maaliin. Syy miehen penkittämiseen loukkaantumisen jälkeen oli harvinaisen positiivinen joukkueen kannalta. Avausviikolla Giantsille kärsityn pisteen tappion jälkeen Cowboysista näkyi vain perävalo, kun se kirmasi koko muuta konferenssia karkuun. 11 ottelun voittoputki olisi sellaisenaankin riittänyt pudotuspelipaikkaan, mutta joukkue napsi muutaman tappion säestämänä vielä kaksi voittoa kaupan päälle ja kipusi 13 voitollaan selkeäksi konferenssin voittajaksi. Alkukauden voitot tulivat isommilla marginaaleilla, muta pidemmälle kausi eteni, myös vastustajat pääsivät iholle.

Suora paikka divisioonakierrokselle oli tärkeä, mutta vastaan asettunut Packers pisti Cowboysin heti ensimmäisellä puoliajalla ahtaalle, johtaen ottelua 21–13 tauolla. Lopulta Dallasin takaa-ajo alkoi neljännellä jaksolla 17 pisteen takaa-ajoasemasta ja vaikka kiri oli komea ja riitti tasoitukseen asti, ei se voinut mitään Aaron Rodgersin huikealle viimeisten sekuntien saalistukselle, jonka päätti Mason Crosbyn potkumaali Cowboysin 33 jaardin linjalta. Upeasti mennyt kausi lässähti pannukakuksi juuri, kun tosipelit olivat käynnistyneet.

Prescott 23 TD:llä ja vain 4 syötönkatkollaan yhdessä toisen tulokkaan, Ezekiel Elliottin kanssa olivat joukkueen syömähampaat. Elliott valittiin lopulta kauden parhaaksi hyökkäyspään tulokkaaksi 1 631 juoksujaardillaan ja 15 TD:llään. Myös viime vuosien avainpelaaja Dez Bryant oli pelipäällä kirjauttaen uransa parhaan kiinniottokeskiarvon 15,9. Eikä liene yllätys, että tukimies Sean Lee hallitsi viime kaudellakin taklaustilastoja 145 niitillään.

Cowboys-hyökkäys

Paras uutinen Cowboys-fanien ja -hyökkäyksen osalta tuli alkuviikolla, kun NFL perui Elliottin pelikiellon toistaiseksi. Vielä ei ole varmaa, joutuuko hän kärsimään tuomionsa tällä kaudella vai painetaanko asia lopulta villaisella, mutta tärkeintä on saada mies avauskokoonpanoon heti ensimmäisessä ottelussa. Joukkueen pakka on sinällään viime kauden jäljiltä hyvin kasassa eikä valmennusjohto nähnyt tarvetta vahvistaa hyökkäyspuolta juurikaan. Elliott sai jatkaa aisaparinsa Darren McFaddenin kanssa miehen uusittua sopimuksensa ja yhdessä he muodostavat todella uskottavan juoksukaksikon. Yhtä lailla heittopeleissä vastuuta kantaa sama joukko kuin viime kaudella, Prescottin operoidessa linjan takana ja Bryantin, Cole Beasleyn ja Terrance Williamsin viilettäessä laidalla. Tähän joukkoon kehittymään hankittiin varaustilaisuudesta lisäksi Ryan Switzer.

Viime kaudella mainetta niittänyt hyökkäyksen linja koki pienen takaiskun, kun Doug Free jäi eläkkeelle. Jotta reservistä löytyy jatkossakin riittävästi laajuutta, joukkue hankki Jonathan Cooperin Brownsista ja Byron Bellin Titansista. Kaikki All Pro -valinnan viime kaudelta keränneistä (Zack Martin, Travis Frederick ja Tyron Smith) jatkavat joka tapauksessa linjassa.

Cowboys-puolustus

Loistavan hyökkäyksen pysyessä koossa, joukkue keskittyi vahvistamaan puolustuksensa heikkouksia. Takapuolustus sai tuekseen kokeneen Nolan Carrollin Eaglesista. Puolustuksen linja puolestaan vahvistui Stephen Paealla Brownsista ja Damontre Moorella Seahawksista. Nämä täydennykset eivät kuitenkaan tuo vahvistusta pelinrakentajien painostamiseen, johon apuja kaivataan. Puolustuksen ykköstähti Sean Lee ei yksinään pysty pitämään nippua kasassa, mutta 145 taklauksellaan antoi viime kaudella ainakin kaikkensa joukkueen eteen. Takapuolustus jatkanee pitkälti viime kauden miehityksellään tälläkin kaudella, vaikka varaustilaisuudesta haaviin jäikin kolme kulmapuolustajaa.

Arvio

Tällä hyökkäyksellä, jossa viime kauden tulokastähdet pyörittävät peliä ammattilaisten lailla, joukkue tulee olemaan taas vahvoilla. Viime kaudella menestys runkosarjassa tuli yllätyksenä, mutta nyt kaikki tuntevat jo Cowboysin vahvuudet. Vaikka joukkue voidaan nähdä yhtä hyvänä kuin viime kaudella, divisioonan muiden joukkueiden vahvistuttua, divisioonavoitto irtoaa aavistuksen viime kautta heikommalla 10–6-saldolla. Nähtäväksi jää, riittääkö tällä kaudella vauhti myös pudotuspeleissä.

Twitter: @TuomasKurikka

Kansikuva: Mitchell Leff/Getty