Jo viime kaudella äärimmäisen mielenkiintoiseksi muodostunut AFC North lupaa hyvää myös tulevalle kaudelle. Divisioonan ratkaisu nähtäneen vasta kahden viimeisen kierroksen keskinäisissä otteluissa. Otteluohjelma huomioon ottaen on hyvinkin mahdollista, että kärkikolmikko päätyy tänäkin vuonna lähes tasatulokseen 10-11-voiton saldollaan. Ennakolta luvassa on liigan tasaisin taisto divisoonan voitosta.
Cleveland Browns (7–9)
Kausi 2014
Cleveland Browns pelasi huikean alkukauden taistellen lähes joka ottelussa viime minuuteille asti voitosta. Moni tasaisista väännöistä päättyikin joukkueen niukkaan voittoon, mutta mahtui joukkoon myös kirvelevät tappiot Steelersille ja Ravensille. Kun 12 viikkoa oli pelattu ja Browns oli jo lähes tuplannut vuoden 2013 tuloksen 7 voitollaan ja neljällä tappiollaan, kurssi kääntyi. Tasaiset ottelut eivät enää kääntyneetkään voitoiksi ja pelinrakentaja Bryan Hoyer sai tehdä tilaa tulokasvaramiehelleen Johnny Manzielille. Pallottelu kahden pelinrakentajan välillä ei tuonut toivottua lopputulosta ja Cleveland päätti kautensa viiden ottelun tappioputkeen.
Browns-hyökkäys
![[GETTY]](https://faneille.com/wp-content/uploads/2015/08/GettyImages-484651750.jpg "NFL-kausiennakko: AFC North – Kärjessä edelleen tasaista 2")
Johnny Manziel (vas.) joutuu aloittamaan kautensa Josh McCown takaa. [GETTY]
Hyökkäyksestä on vaikeaa löytää varsinaista johtotähteä, mutta koska heittohyökkäyksen varaan joukkue ei uskalla varata, löytyy tärkeimmät pelaajat keskushyökkääjän tontilta. Joukkueella on laittaa pelipaikalle kolme nuorta pelaajaa, joista kuka tahansa voi tehdä tällä kaudella läpimurtonsa. Isaiah Crowell, Terrance West sekä tulokas Duke Johnson saavat kaikki näytönpaikkansa, mutta kenestä on nousemaan tärkeimmäksi lenkiksi? Itse uskon nopeutensa vuoksi Johnsonin valtaavan avainroolin. Heittohyökkäyksen osalta pelisuunnitelmana lienee suosia lyhyitä heittoja, jotta joukkue pystyy hyödyntämään vauhtiaan.
Niin hyökkäyksen linja kuin laitahyökkääjäosastokin ovat isoja mysteereitä. Ulompi laitahyökkääjä Dwayne Bowe, jonka on tarkoitus korvata Josh Gordonin jättämä aukko, oli viimeksi huippuvireessä vuonna 2010. Brownsilla on nippu pelaajia linjassa ja laidalla, joilta toivotaan sormet ristissä parempia aikoja, mutta selkeitä merkkejä tason parantumisesta ei ole näköpiirissä.
Browns-puolustus
Joukkueen puolustus pystyy paikkaamaan joitain hyökkäyksen puutteita ja on ase, jolla Browns voi voittoja napsia. Takapuolustus on liigan parhaimpia, kun kulmapuolustajat Joe Haden ja ex-Packers Tramon Williams sekä takapuolustajat Donte Whitner ja Tashaun Gipson ovat terveinä.
Aivan samaa ei voida sanoa puolustuslinjasta, jolta odotetaan tason nostoa tukimiehet mukaan lukien. Loukkaantumisten kanssa taistellut linja kaipaa kaikki miehet pelikuntoisiksi, jotta se pystyy näyttämään todellisen tasonsa. Linjan tärkein vahvistus, Danny Shelton siirtyi Redskinsin riveistä vahvistamaan juoksupuolustusta yli 150 kiloisella kehollaan. Juoksupuolustus ei toiminut alkuunkaan viime vuonna ja joukkue päästi vastustajansa juoksemaan liigan eniten jaardeja.
Avauskokoonpanon miesten pysyessä terveinä, on joukkueella mahdollisuudet parannella tilastojaan roppakaupalla. Loukkaantumisten myötä joukkue kuitenkin ajautuisi samaan kierteeseen kuin viime kaudella, koska kunnon vaihtopelaajat ovat harvassa.
Arvio
Brownsin kokonaisuus näyttää hyvältä, mutta loppukauden vastustajat puolestaan liian kovilta. Neljän viimeisen kierroksen aikana vastaan asettuvat 49ers, Seahawks, Chiefs sekä Steelers, eikä yhdestäkään näistä tule olemaan helppoa napata tarvittavia viimeisiä voittoja pudotuspelipaikkaa varten. Valitettavasti kausi päättyy 2–14-lukemiin ja divisioonan jumbosijaan.
Cincinnati Bengals (10–5–1)
Kausi 2014
Cincinnati Bengalsin hyvin alkaneen kauden (3-1-1) musta hetki koitti viikolla 7 joukkueen ottaessa kunnolla selkään Coltsilta lukemin 0–37. Joukkue kokosi kuitenkin itsensä ja kärsi seuraavan kymmenen ottelun aikana vain kolme tappiota. Pudotuspelipaikka varmistui vasta toiseksi viimeisellä kierroksella tasaisessa AFC:ssä.
Painajaismainen Colts-ottelu vilkkui vielä ilmeisesti pelaajien mielessä, kun se marssi kauden toiselle pelireissulle Indianan pääkaupunkiin villikorttikierrokselle. Jos kyyti Coltsia vastaan ei ollut yhtä kylmää kuin aiemmin, oli se kuitenkin riittävän murskaavaa jättäen Bengalsin tylysti 10 pisteeseen. Puoliajalla vielä 10–13-tilanteessa ollut ottelu päättyi Colts-pelinrakentaja Andrew Luckin ilmiömäiseen ratkaisumaaliin kolmannella jaksolla. Tappio siivitti joukkueen jakamaan aavistuksen nolon ennätyksen peräkkäisten ensimmäisten pudotuspeliotteluiden tappioiden määrässä (4). Itse asiassa Bengals on viimeksi voittanut ottelun pudotuspeleissä vuonna 1991!
Bengals-hyökkäys
Vaikka Bengalsin pelinrakentaja Andy Daltonin voittosarake on plussan puolella, ei hän ole onnistunut vakuuttamaan liigaa seuraajia katsojia eikä viime aikoina edes joukkueen faneja. Tasavarmana suorittajana hän pystyy tahdittamaan joukkueensa riittävään suoritukseen heittohyökkäyksissä, kun samaan aikaan juoksuhyökkäys esittää merkittävintä osaa.
Juoksuja varten joukkueella onkin kaksi kovan luokan keskushyökkääjää, joista Jeremy Hill on loppukauden meriiteillään (3 ottelua, joissa kaikissa yli 100 jaardia sekä yhteensä 3 maalia) ehdoton ykkösase. Toista kauttaan aloittava Hill on parhaillaan murtautumassa keskushyökkääjien tähtikaartiin ja nyt voisi olla hänen todellinen läpimurtokautensa. Hillin ohella myös Giovani Bernard on iskussa ja hänen juoksuvoimansa lisäksi miestä pystytään hyödyntämään loistavasti myös heittopelissä, josta osoituksena ovat kaksi heittopelimaalia viime kauden lopulla.
Ulompi laitahyökkääjä A.J. Green missasi molemmat Colts-ottelut viime kaudella ja tulos on helppo lukea taululta. Hän on Daltonille kaikki kaikessa, eikä joukkueella ole miehelle kunnollista korvaajaa. Vaikean viime kauden jälkeen Green lähtee kauteen hyvässä kunnossa ja tähyää jo viidettä peräkkäistä 1 000 kiinniottojaardin ylittävää kautta. Greenin takana Mohamed Sanu ja viime kauden väliin jättänyt Marvin Jones käyvät omaa taistoaan kakkoslaitahyökkääjän paikasta. Molemmilla on vahvuuksia, joita joukkue kaipaa. Vaakakuppi vaikuttaisi kääntyvän Jonesin puoleen, kunhan hän palaa nopeasti kauden 2013 tasolle (10 maalia). Mielenkiintoisemmaksi tilanteen tekee sopimustilanne, kun kaikilla kolmella herralla on viimeinen vuosi sopimuksestaan alkamassa. Jokainen haluaa takuuvarmasti antaa hyvät näytöt allekirjoittaakseen mojovan palkankorotuksen ensi kaudeksi.
Bengals haki varaustilaisuuden kahdelta ensimmäiseltä kierrokselta riveihinsä hyökkäyksen linjamiehet. Niin Cedric Ogbuehilla kuin Jake Fisherilläkin on iso työ raivata itsensä konkariosaston tilalle. Viime kaudella vain 12 kertaa säkityksen sallinnut linja on jokaista paikkaa myöten hiottu kokonaisuus, joka mahdollistaa rohkeammat heittopelit. Andrew Whitworth on linjan oikeutettu kapteeni ja avainhahmo. Hänen ohi ei viime kaudella päässyt kuin kourallinen puolustajia, eikä yksikään niistä johtanut säkitykseen.
Bengals-puolustus
Jos Bengals päästikin viime kaudella vastustajansa vain harvakseltaan säkittämään pelinrakentajan, samaa voi sanoa puolustuksesta eli paine jäi pahasti uupumaan. 20 säkityksellään puolustus oli liigan heikoin, eikä sitä pelkästään selitä pelaajien loukkaantumiset. Tukimiesosasto sai odotettua vahvistusta Packersista siirtyneen A.J. Hawkin liittyessä Rey Maualugan rinnalle. Mielenkiintoinen tulokas Paul Dawson täydentää tukimieskolmikon varmasti alkukaudesta, kunnes Vontaze Burfict saa jalkansa kuntoon. Myös linja täydentyi paluumuuttaja Michael Johnsonilla, joka Buccaneersissa vietetyn vuoden jälkeen palaa ulomman linjamiehen paikalle tuoden mukanaan kaivattua syvyyttä muuten heikkoon linjaan.
Vaikka joukkue onkin täydentynyt ja sitä kautta ottamassa askeleen eteenpäin, ongelmana on puolustuksen syvyys. Penkiltä ei löydy usealle pelipaikalle sopivan tasoista miestä ja mahdolliset loukkaantumiset tulevat tälläkin kaudella rokottamaan pahasti puolustusta. Varmaa kuitenkin on, että säkitysten määrä tulee jopa tuplaantumaan.
Arvio
Jo kolme kautta vähintään 10 voittoa napsinut Bengals lähtee hyvistä asetelmista kauteen. Puolustuksen on pystyttävä parantamaan tasoaan ja hyökkäyksen on pidettävä asemansa niin useampi katkolla oleva sopimus saa jatkoa. Kymppikerho jää tänä vuonna saavuttamatta, vaikka potentiaalia parempaan olisikin, ja runkosarjan lopussa sarjataulukossa loistaa 6 voittoa ja 10 tappiota.
Baltimore Ravens (10–6)
Kausi 2014
Edelliskauden 8–8-pettymyksen jälkeen Baltimore Ravens jatkoi joukkueensa rakentamista hyvin tuloksin. Koko joukkue pelasi tasapainoisen kauden ja sitä kautta voittoja napsahteli tilille pitkin kautta. Kun pelinrakentaja Joe Flacco pelasi yhden uransa parhaista kausista ja tukimieskaksikko Elvis Dumervil–Terrell Sucks johtivat puolustusta 29 säkityksellään, kantoi joukkueen vauhti aina pudotuspeleihin asti, tosin AFC:n viimeisenä jatkoon menijänä.
Pudotuspeleissä tahti jatkui menestyksekkäästi, kun Steelers kaatui vieraissa selkein lukemin. Divisioonakierroksella Ravens oli jo jatkopaikassa kiinni johtamalla ottelua kahteen otteeseen 14 pisteellä, mutta mestari-Patriots rynni toisella puoliajalla rinnalle ja lopulta neljän pisteen voittoon.
Ravens-hyökkäys
Joukkueen hyökkäyksestä löytyy kolme todellista avainpelaajaa. Pelinrakentaja Flaccon ohella keskushyökkääjä Justin Forsett on huimassa vireessä ja ikinuori ulompi laitahyökkääjä Steve Smith saattaa olla elämänsä kunnossa pelatessaan viimeistä kauttaan liigassa. Smith sai aisaparikseen laidalle kevään ykköskierroksen varauksen Breshad Perrimanin, joka nopeudellaan ja ulottuvuudellaan tulee olemaan joukkueen ykkösase pitkissä heittopeleissä. Joukkueen puolesta toivottavaa on, että sekä Smith että Perriman ovat heti kauden alussa täydessä iskussa vanhojen loukkaantumistensa jäljiltä. Nähtäväksi jää myös, kuinka paljon Forsettia nähdään tulevalla kaudella heittopelien kohteena. Uusi hyökkäyksen koordinaattori Marc Trestman uskalsi antaa Matt Fortelle Bearsissa heittopelivastuuta ja Forsettin kyvyillä vastaava tuho lienee päivän selvää.
Hyökkäyslinja petrasi viime kaudella huikeasti muuttamalla vuoden 2013 katastrofaaliset 49 säkitystä 19 säkitykseen. Muutoksella on selkeä vaikutus koko hyökkäyksen pelaamiseen ja kehitystä kaivataan edelleen. Eugene Monroe on yksi tärkeä lenkki linjassa, mutta jatkuvat loukkaantumiset ovat sotkeneet miehen edellisiä kausia. Hänelle ei löydy varsinaista tuuraajaa, joten miestä tarvitaan kipeästi kentän puolella. Joukkueen neljänneksi korkein palkka kuvastanee hänen tärkeyttään.
Ravens-puolustus
Viime kaudella kuudenneksi vähiten pisteitä päästäneen Ravensin puolustuksessa on lupaavia uusia kasvoja täyttämään muutaman veteraanin, kuten linjamies Haolti Ngatan jättämää aukkoa. Aloittavana kulmapuolustajana kauteen valmistautuva, Patriotsista ulos potkittu Kyle Arrington, on loistava vahvistus joukkueelle. Toinen kulmapuolustaja Lardarius Webb lienee yhtä varma aloittaja ja häneen kohdistuvat odotukset ovat korkealla. Parhaimmillaan Arrington ja Webb tylsyttävät loistavasti vastustajan laitahyökkääjien juoksuinnon, mutta molemmilta on nähty heikkojakin esityksiä. Draftissa neljännellä kierroksella varattua Tray Walkeria pidetään myös äärimmäisen lupaavana saman pelipaikan pelaajana ja hän saanee omat näytönpaikkansa.
Puolustuslinjan vallannee todellinen torni, ulompi linjamies Brent Urban (201 cm), jolta jäi tulokaskausi väliin loukkaantumisen vuoksi. Joukkueen viime kauden ikonin Ngatan korvaaminen ei tule olemaan helppo pala purtavaksi. Siihen hommaan valmiimpia ovat nuoret Timmy Jernigan ja Brandon Williams, mutta pystyvätkö he torppaamaan juoksuhyökkäykset samaan tapaan kuin edeltäjänsä?
Arvio
Baltimoren sarjaohjelma on viime vuotta aavistuksen vaativampi, kun vastaan asettuvat viime vuosina menestyneet Seahawks ja Broncos. Joukkue on rakentanut peliään hyvin pala kerrallaan ja tähtäin on nyt entistäkin korkeammalla. Liigan kuudenneksi kalleimmalta Flaccolta odotetaan joka tapauksessa viime kauden kaltaista onnistumista pitääkseen joukkueensa mukana pudotuspeleissä. Viikot 16 ja 17 ratkaisevat paljon ja tuloksena 11–5-tuloksella divisioonan kakkossija.
Pittsburgh Steelers (11–5)
Kausi 2014
Pittsburgh Steelersin takerrellen alkanut kausi kääntyi viimeistään viikolla 7 nousuun, kun joukkue pääsi kolmen ottelun voittoputkeen ja nosti osakkeitaan 6–3-saldollaan. Pelinrakentaja Ben Roethlisbergerin uran paras kausi sai arvoisensa lopun Steelersin napatessa divisioonatittelin muiden edestä. Big Ben heitti 32 maalia, kun samalla vain 9 heittoa katkaistiin. 5 000 heittojaardin ylitus jäi vain muutaman heiton päähän (48 jaardia) ja mies voi olla tyytyväinen liigan kolmanneksi korkeimpaan palkkapussiin (19,6 M€) tulevalla kaudella.
Steelersin ja Roethlisbergerin kiito ei riittänyt pudotuspeleissä villikorttikierrosta pidemmälle. Ilman valovoimaista keskushyökkääjä Le’Veon Belliä pelannut joukkue joutui tyytymään selkeään 17–30-tappioon, kun liigan toiseksi paras hyökkäyskoneisto jäi jatkuvasti yrityksissään kauas maalista.
Steelers-hyökkäys
![[GETTY]](https://faneille.com/wp-content/uploads/2015/08/GettyImages-484060746.jpg "NFL-kausiennakko: AFC North – Kärjessä edelleen tasaista 3")
Ex-Panthers DeAngelo Williams nousee arvoonsa etenkin alkukaudella. [GETTY]
Laidalla Brownin kanssa tuhojaan tekevä Martavis Bryant on kovan luokan täsmäase, joka kahdeksalla viime kauden maalillaan ja yli 21 jaardin keskiarvollaan pystyy tekemään ratkaisevan eron, jolla otteluita voitetaan. Lisäksi sisempi laitahyökkääjä Heath Miller on oiva kohde heittopeleissä kokemuksensa ja ulottuvuutensa avulla. Hyökkäyksen linja hoiti hommansa viime vuonna mallikkaasti ja ilman isoja muutoksia se jatkanee samaa rataa tänäkin vuonna. Kokonaisuudessaan hyökkäys on edelleen liigan ehdotonta kärkeä.
Steelers-puolustus
Tukimiesten valmennuksesta aiemmin vastannut Keith Butler siirtyi vastaamaan koko puolustuksen koordinoinnista. Butler tuonee mukanaan ennen kaikkea enemmän painetta vastustajan pelinrakentajalle, mutta päälinjat pysynevät samoina. Joukkue koki ison menetyksen, kun takapuolustaja Troy Polamalu lopetti uransa viime kauteen. Yhtenä puolustuksen valovoimaisimpana tähtenä hänen paikkaamisensa ei tule olemaan helppoa. Polamalun saappaisiin ollaan asettamassa Sharmanko Thomasia, jonka meriitit ovat vielä heppoiset, mutta potentiaalia sitäkin enemmän.
Steelersillä on positiivinen ongelma kulmapuolustajiensa kanssa, kun kokoonpanossa on tungokseen saakka pelaajia, jotka voivat ansaita avauskokoonpanon paikan. Kaiken kaikkiaan Steelersin takakentälle tulee olemaan todella ahdasta ja vastustajat joutuvat pitkien heittopeliensä kanssa ongelmiin.
Ulompien tukimiesten kesken käydään kovaa kädenvääntöä veteraanien ja tuoreempien kasvojen kesken. Veteraaniosaston konkari James Harrison sekä Arthur Moats joutuvat kovaan testiin ykköskierroksen varausten Jarvis Jonesin (vuosi 2013) ja Bud Dupree (2015) kanssa. Olisi hienoa nähdä molempien nuorisokaartin edustajien vakiinnuttavan paikkansa avauksessa. Puolustuksen linja jatkaa muilta osin pitkälti hyväksi koetulla pelitavallaan.
Arvio
Steelersin pakka on muuttunut hyvin vähän viime vuodesta ja sillä on kaikki palaset lähes kohdallaan. Joukkue tulee taistelemaan tasapäin voitosta jokaisessa kauden ottelussa ja lähteekin niistä pääasiassa voittajana pukuhuoneeseen. Viikot 12-16 tulevat olemaan kriittiset menestyksen kannalta, kun vastaan asettuu toinen toistaan kovempia vastustajia. Loppusaldona 12–4 ja odotettu divisioonatitteli.