Monen NFL-fanin odotus palkitaan vihdoin tällä viikolla, kun runkosarjan ensimmäinen ottelu pelataan perjantain vastaisena yönä. Kauden ensimmäisessä ottelussa toisensa kohtaavat Seattle Seahawks ja Green Bay Packers. Ottelua voidaan pitää kahden suuren ennakkosuosikin kohtaamisena, joten taso on korkealla heti kauden ensimmäisessä ottelussa.
Minnesota Vikings (5-10-1)
Kausi 2013:
Kausi alkoi todella huonosti, kun joukkue hävisi kahdeksasta ensimmäisestä ottelustaan seitsemän. Alkukauden ainoa voitto tuli Lontoossa, jossa joukkue kohtasi Pittsburgh Steelersin. Vaikka kauden lopussa voittoja tuli enemmän, ei joukkueen peli toiminut silloinkaan hyvin. Viime kauden ongelmat olivat pelin ailahtelevaisuudessa.
Vikings-hyökkäys:
Viikinkien heittohyökkäys on ollut viimeiset vuodet todella sekavaa ja heittohyökkäämisen kulta-ajoista on kulunut jo 10 vuotta. Näiden sumussa kuljettujen vuosien aikana joukkueen aloittavana pelinrakentajana on toiminut jopa 11 eri pelinrakentajaa. Ainoaksi onnistujaksi näiden vuosien aikana voidaan laskea konkari Brett Favre, joka pystyi johtamaan joukkuettaan ennen polvivammaansa todella hyvin. Kymmenen muuta pelinrakentajaa ovat epäonnistuneet enemmän tai vähemmän. Viimeisimpänä epäonnistujana voidaan pitää Christian Ponderia, joka varattiin kevään 2011 ensimmäisellä kierroksella numerolla 12. Ponderia pidettiin jo varaustilaisuuden aikana hieman kummallisena ensimmäisen kierroksen valintana, koska ennakkoon varaus olisi pitänyt tulla vasta 2-3. kierroksella. Silloinen Vikings valmennus kuitenkin näki Ponderissa jotain ihmeellistä ja ensimmäisen kierroksen varauksen myötä raakileena pidetty pelinrakentaja joutui kovaan paikkaan heti ensimmäisenä vuotenaan. Liika kiire ja ylisuuret odotukset kostautuivatkin Ponderin kanssa epäonnistumisena. Ponder kuuluu kuitenkin tulevalla kaudella joukkueen vahvuuteen, vaikkakin pelipaikaksi on muodostumassa lähinnä katsojan roolissa oleva 3. pelinrakentaja paikka. Ponderin kanssa tehdyistä virheistä seurajohto on selvästi ottanut oppia, sillä viime keväänä joukkue varasi ensimmäisellä varauskierroksella numerolla 9. Anthony Barrin ja vasta kierroksen viimeisenä pelaajana pelinrakentaja Teddy Bridgewaterin. Seurajohto ei ole myöskään ajamassa hieman raakileena pidettyä Bridgewateria väkisin sisään heti kauden ensimmäisessä ottelussa, vaan joukkueen aloittavana pelinrakentajana todennäköisesti toimii kokeneempi Matt Cassel. Casselin peluuttaminen onkin järkevää, koska Vikings ei ole vielä tulevalla kaudella mestaruuteen kykenevä joukkue ja Casselin itseluottamuksella ei ole väliä joukkueen tulevaisuuden kannalta. Bridgewater taas saa Casselin pelatessa tutustua rauhassa NFL:n ja ammattilaistasolla käytettyihin heittopuolustuksiin, jotka ovat aiempaa uraa vaikeampia oppia. Bridgewater pelasi kyllä jo hyvät harjoitusottelut, mutta se ei vielä riitä nostamaan herraa valmiiden pelinrakentajien kerhoon. Vikings-johdon tekemät ratkaisut pelinrakentajien kanssa näyttävätkin huomattavasti paremmilta kuin monina aiempina vuosina tehdyt yhteensä. Vikings heittohyökkäämisen tason voi kuitenkin olettaa nousevan tulevalla kaudella, kun laitahyökkääjä-osaston suurimmaksi tähdeksi on kasvamassa Cordarrelle Patterson. Viime kaudella useasti väläytellyt Patterson on päässyt nyt harjoittelemaan hyvin koko kesän ja tietää mitä NFL:ssä pelaaminen vaatii. Ei olisikaan ihme vaikka Patterson koppaisi alkavalla kaudella yli 1000 jaardia ja lähemmäs 10TD. Pattersonin läpilyöntiä voi helpottaa konkari laitahyökkääjä Greg Jennings, joka pystyy edelleen vanhoillakin päivillään tekemään tehokasta jälkeä pelinkentillä ja auttamaan nuorempia laitahyökkääjiä kokemuksellaan.
Joukkueen suurin tähti on keskushyökkääjä Adrian Peterson, jolta voidaan odottaa taas tänäkin vuonna lähemmäs 1500 jaardin kautta. Moni asiantuntija pitääkin Petersonia pelipaikkansa parhaana pelaajana. Viime kaudella Peterson ei kuitenkaan ollut parhaimmillaan, kun tilastoihin kertyi ainoastaan reilut 1200 jaardia. Jaardien määrä varmasti yllätti myös Petersonin itsensä, koska olihan edellisenä vuotena tilastoihin kertynyt 2097 jaardia, jolla lähenneltiin jo kaikkien aikojen ennätystä yhden kauden osalta. 2000 jaardia kuitenkin on niin kova saavutus että sellaista harvemmin nähdään, ja sen vuoksi alkavalle kaudelle on helpompi ennustaa aiemmin mainittua 1500 jaardia, jolla silläkin Peterson nousisi jälleen taistelemaan juoksutilaston herruudesta.
Vikings-puolustus:
Joukkueen heittopuolustus oli viime kaudella yksi liigan huonoimmista. Moni Vikings-fani varmasti odottikin keväällä juuri puolustuksen vahvistuksia, ja niitähän joukkueeseen saapuikin varaustilaisuudesta ja vapailta markkinoilta. Vapaista pelaajista joukkueen vahvuuteen siirtyi ex- Panthers Captain Munnerlyn, joka pelasi aloittavana kulmapuolustajana yhdessä viime kauden parhaista puolustuksista. Varaustilaisuudesta puolustusta tuli vahvistamaan myös ensimmäisen kierroksen alkupäässä varattu Anthony Barr. Moni odotti Barrin pelaavan NFL:ssä puolustuksenlinjassa, mutta Vikings valmennus päätti peluutta Barria hänelle tutummalla tukimiehen paikalla. Ratkaisu onkin varmasti oikea, koska Barr siirtyi vasta yliopiston viimeisinä vuosinaan pelaamaan tukimieheksi ja uusi pelipaikan vaihto olisi voinut vaan sekoittaa pelaamista. Vaikka tukimiehen tontti on Barrille tuttu on Vikings puolustuksessa opeteltavaa, koska yliopistossa Barr pelasi 3-4 systeemissä ja Vikingsin puolustuksen systeemi on 4-3. Vikingsin systeemissä Barr pääsee huomattavasti helpommalla heittoryntäämisen kanssa. Rooli heittopuolustamisessa ei tosin helpotu, koska rooli vaihtuu enemmänkin heiton peittämiseksi ja pelaajien vartioimiseksi.
Vikingsin juoksupuolustaminen oli viime kaudella hyvää ja suurempia muutoksia se ei kokenutkaan kesän aikana. Isoimmaksi muutokseksi siis juoksupuolustuksenkin kannalta jäi Barrin varaus. Ellei sellaiseksi lasketa päävalmentaja Mike Zimmeriä joka siirtyi tehtäväänsä Cincinnati Bengalsin puolustuksen johdosta.
Arvio:
Todella vaikea otteluohjelma voi kostautua jo kauden alussa tappioiden muodossa. 3-13 kausi ei ole kaukana, koska divisioonan sisältä Vikings tuskin voittoja napsii.
Detroit Lions (7-9)
Kausi 2013:
Joukkue on esiintynyt tämän vuosituhannen aikana vain kerran pudotuspeleissä, mutta mahdollisuudet toiseen kertaan olivat viime kaudella todella hyvät. Lionsin pelaaminen kuitenkin sekosi juuri ratkaisevilla hetkillä ja runkosarja päättyi neljään peräkkäiseen tappioon.
Lions-hyökkäys:
Pelinrakentaja Matthew Stafford tunnettiin esimmäiset kautensa NFL-fanien keskuudessa lasimiehenä. Sitemmin lasimiehen ”haukkumanimestä” irti päässyt Stafford voidaan tuntea tulevaisuudessa jollain vieläkin ikävemmällä nimellä. Onhan Stafford esittellyt jo useammassa tärkeässä ottelussa sellaisia otteita, joita fanit eivät helposti unohda. Staffordin uran kannalta alkava kausi onkin kriittinen, koska viime kauden kaltaista ”sulamista” seurajohto tuskin voi enää hyväksyä. Staffordin uran pelastaja on tähän asti ollut laitahyökkääjä Calvin Johnson. Johnson on maailman paras laitahyökkääjä ja fysiikaltaan jopa ylivoimainen pelaaja. Staffordin tilastot olisivatkin ilman Johnsonin tuomaa apua hyvin keskinkertaiset ja sen vuoksi herraa voidaan pientää yliarvostettuna pelinrakentajana. Staffordin urakkaa tulee onneksi alkavalla kaudella helpottamaa Johnsonin lisäksi kevään vapailta markkinoilta hankittu ex-Seahawks Golden Tate. Tate ei ole tilastojen valossa kummoinenkaan kaveri, mutta tilastot hämäävät pahasti. Seahawksin hyökkäyksen systeemi on pohjautunut jo vuosia juoksuhyökkäämiseen ja ”vähäiset” heitot ovat suuntautuneet monelle pelaajalle. Tate tuleekin olemaan yksi alkavan kauden suurimmista tasonsa nostajista koko liigassa ja samalla Johnson tule keräämään todella kovat tilastot. Johnsonin pelaamiseen Taten hankinta vaikuttaakin eniten, koska nyt Johnsonia ei voi enään vartioida 2-3 puolustajan voimin. Heittohyökkäyksen tasoon voi vaikuttaa tulevalla kaudella myös Eric Ebron, joka oli kevään varaustilaisuuden paras sisempi laitahyökkääjä ja Lionsin ensimmäisen kierroksen varaus numerolla 10.
Liosin juoksuhyökkäys sai viime kaudella uutta puhtia, kun joukkueen vahvuuteen liittyi keskushyökkääjä Reggie Bush. Bush varattiin aikoinaan varaustilaisuuden toisena pelaajana New Orleans Saintsiin, mutta ura pyhimyksissä ei lähtenyt koskaan lentoon. Maiseman vaihto ensin Miami Dolphinsiin ja sittemmin Lionsiin pelasti kuitenkin Bushin uran. Viime kaudella Bush oli yksi liigan vaarallisimmista keskushyökkääjistä ja tilastoihin kertyi 14 ottelussa yhteensä yli 1500 jaardia ja 7TD. Bushin TD:n määrä jäi hieman pieneksi, koska Lions tykkäsi juoksuttaa lähellä maalia enemmän keskushyökkä Joique Belliä. Bell juoksikin kauden aikana 8 TD vaikka juoksujaardeja tilastoihin kertyi ”ainoastaan” 650. Keskushyökkääjinä alkavalla kaudella jatkavat samat herrat, ja ei olisi ihme vaikka molempien tilastot hieman paranisivat samalla kuin heittohyökkäys toimii entistä paremmin.
Lions-puolustus:
Lions-fanit odottivat joukkueenjohdon vahvistavan keväällä heittopuolustusta, mutta toisin kävi. Johto vahvisti ainoastaan omaa heittohyökkäämistä ja heikosti pelannut heittopuolustus saakin tulla toimeen viime kauden pelaajillaan. Heittopuolustus oli viime kaudella heikko ja samaa on helppo epäillä myös tulevalla kaudella. Taso voi kuitenkin nousta hieman, jos lupaava puolustuksen ulompi linjamies Ezekiel Ansah ottaa seuraavan askeleen urallaan. Rookie vuonnaan lupaava Ansah pystyi jo kahdeksaan pelinrakentajan säkitykseen ja taitojen kehittyessä määrän pitäisi olla kasvussa.
Hyvin toiminut juoksupuolustus oli viime kaudella tilastojen valossa loistava. Juoksupuolustuksen suurin vahvuus oli järkälemäinen puolustuksenlinja ja sellainen sen pitäisi olla tulevallakin kaudella. Varsinkin sisemmän linjamiehen paikalla pelaava Ndamukong Suh on ollut hyvä viime vuosina. Hyvä puolustuksenlinja ei kuitenkaan yksin riitä ja yleensä hyvästä linjan pelaamisesta pääsee nauttimaan tukimiehet. Tukimiehet ovat Lions puolustuksessa isossa roolissa ja varsinkin keskimmäisen tukimiehen paikalla pelaavan Stephen Tulloch pääsee nauttimaan yhdestä sarjan parhaimmasta ”tarjoilusta”. Yleensä tästä ”tarjoilusta” Tulloch pääsee tekemään taklauksensa helpoihin paikkoihin ja varsin selviin tilanteisiin.
Arvio: 8-8 ja pudotuspelit jäävät jälleen haaveeksi.
Chicago Bears (8-8)
Kausi 2013:
Kausi alkoi hyvin ja pudotuspelipaikka olikin joukkueen omissa käsissä aina viimeiselle viikolla saakka. Runkosarjan loppuun tulleet kaksi tappiota olivat kuitenkin liikaa ja joukkue jäi lopulta ulos pudotuspeleistä. Kauteen mahtui pelinrakentaja Jay Cutlerin loukkaantuminen ja paluu, josta ei lopulta jäänyt paljon jälkipolville kerrottavaa. Pelinrakentaja Josh McCown oli yksi kauden suurimpia yllättäjiä saatuaan peliaikaa Cutlerin loukkaantumisen myötä.
Bears-hyökkäys:
Karhujen heittohyökkäys on todella vaarallinen ja sitä tähdittää laitahyökkääjät Alshon Jeffery ja Brandon Marshall. Marshall on ollut jo vuosia yksi liigan vaarallisimmista laitahyökkääjistä ja Jeffery nousi tähtien joukkoon huimalla viime kaudellaan. Hyvien laitahyökkääjien ansiosta myös Jay Cutler näyttää hieman tasoistaan paremmalta pelinrakentajalta. Cutler ei ole missään nimessä sarjan huonoimpia pelinrakentajia, mutta taso ei riitä parhaimpien joukkoon. Cutler ei ole koskaan lunastanut niitä odotuksia joita hänelle asetettiin vuonna 2009, kun Bears hankki hänet ison kohun saantelemana Denver Broncosista. Bearsin kun piti voittaa Super Bowl uuden pelinrakentajansa johdolla, ja sen vuoksi seurajohto oli valmis luopumaan kahdesta ensimmäisen kierroksen varauksestaan. Toisaalta ei Broncos koskaan osannut tuota 2010 vuoden ensimmäisen kierroksen varausvuoroa hyödyntää, kun kaikkien koukeroiden kautta joukkue varasi pelirakentaja Tim Tebown. Cutler oli siis lopulta kuitenkin se parempi pelinrakentaja joka tuossa kaupassa ”liikkui”.
Bearsin juoksuhyökkäystä tähdittää keskushyökkääjä Matt Forte, joka tekee tasaista tulosta vuodesta toiseen. Forten lisäksi keskushyökkääjistä ei löydy kovia nimiä, joten loukkaantumiseen ei ole varaa. Bears valmennuksen onneksi Forte on hyvin kestävästi rakennettu herra ja 6 vuoden uran aikana pelejä ei olekkaan jäänyt kuin muutama väliin. Bearsin suurin heikkous on ollut huonosti pelaava hyökkäyksenlinja eikä sen suhteen ole tulossa parannusta alkavallakaan kaudella.
Bears-puolustus:
Viime kaudella heittopuolustus oli jo ihan hyvää, mutta alkavalla kaudella se on huomattavasti parempaa. Onhan heittoryntäämistä tullut vahvistamaan aliarvostettu ulompi puolustuksen linjamies Lamarr Houston ja saman pelipaikan konkari Jared Allen. Allen käytännössä korvaa Julius Peppersin jättämän aukon ja Houston on vaan muuten mukava lisä joukkueeseen. Allen ei ole enään ihan 20 säkityksen kunnossa mutta edelleen herralta voidaan odottaa reilua 10 säkitystä alkavalla kaudella. Siinä missä Allen on hieman hiipumassa, on Houston vasta pääsemässä uransa huipulle. Kaksikon vahvuudet tukevat toisiaan alkavalla kaudella hyvin. Houston on kaksikosta ehkäpä hieman monipuolisempi ja varmasti sen vuoksi alkavalla kaudella jopa Allenia tärkeämpi. Heittopuolustuksen kannalta kuitenkin tärkein sopimus solmittiin konkari Charles Tillmanin kanssa. Ojentajalihaksen repeämisestä viime kaudella kärsinyt kulmapuolustaja oli edelleen viime kaudella yksi Bearsin tärkeimmistä pelaajista. Kulmapuolustaja osastoa tulee vahvistamaan tulevalla kaudella myös kevään ensimmäisellä kierroksella varattu Kyle Fuller. Fuller aloittaa kauden penkillä, mutta Tillmanin syrjäyttäminen kauden aikana ei olisi ihme, koska siihen hommaanhan hänet loppupeleissä varattiin.
Bearsin juoksupuolustus oli viime kaudella sarjan ylivoimaisesti huonointa. Huono juoksupuolustaminen oli koko puolustuksen huonoutta ja yksittäistä asiaa on vaikea nostaa esille. Puolustuksenlinjan loukkaantumiset kuitenkin vaikeuttivat asioita huomattavasti. Puolustuksenlinjan keskusta näyttää edelleen hieman heikolta ja se todennäköisesti näkyy alkavalla kaudella juoksupuolustuksen heikkoutena. Lamarr Houston pystyy kuitenkin pelaamaan myös juoksua vastaan kohtalaisen hyvin, joten juoksupuolustus on voinut hieman vahvistua viime kaudesta.
Arvio:
Kausi voi alkaa todella hyvin, mutta sen jälkeen taso alkaa hieman laskea. 10-6 kausi, jos juoksupuolustus toimii viime vuotista paremmin.
Green Bay Packers (8-7-1)
Eddie Lacy Packers (Getty)
Kausi 2013:
Kausi meni pilalle kun pelinrakentaja Aaron Rodgersin solisluu murtui viikolla 9. Vaikka Rodgers pystyi tekemään paluun runkosarjan viimeiselle kierrokselle, ja Packers nousi vielä kuilunpartaalta pudotuspeleihin, oli loukkaantuminen se syy jonka vuoksi Packersin kausi päättyi ennakoitua aiemmin. Pudotuspelipaikka oli silti hieno suoritus joukkueelta, jota vaivasi läpi kauden tärkeiden pelaajien loukkaantumiset.
Packers-hyökkäys:
Aaron Rodgers on ehkä maailman paras pelinrakentaja, tai ainakin mies kuuluu pelinrakentajien ehdottomaan eliittiin. Rodgers on pelinrakentaja, joka pystyy tekemään laitahyökkääjistä parempia kuin he muuten olisivatkaan. Packersin laitahyökkääjät eivät ole siis välttämättä liigan suurimpia tähtiä pelipaikallaan, mutta Rodgersin kanssa Randall Cobb ja Jordy Nelson ovat todella hyviä pelimiehiä. Viime kaudella Nelson pystyi Rodgersin loukkaantumisesta huolimatta keräämään tilastoihinsa reilut 1300 jaardia ja 8 TD, joten alkavalla kaudella tilastoihin voi kertyä todella kovat lukemat. Cobbin viime kausi meni pilalle loukkaantumisen vuoksi ja pelejä ei kertynytkään kuin kuusi. Kuudessa ottelussa Cobb keräsi 433 jaardia ja 4TD, joten potenttiaalia pitäisi olla alkavalla kaudella reiluun 1000 jaardiin ja 10TD. Pieni kysymysmerkki Packersin heittohyökkäyksessä on sisempien laitahyökkääjien taso, tai oikeastaan onko Richard Rodgersista NFL-pelaajaksi. Kevään kolmannen kierroksen varaus on pelitaidoiltaan varmasti NFL:n tasoa, mutta hienoiset ongelmat motivaation ja urheilullisuuden kanssa ovat puhuttaneet läpi yliopistouran. Richard Rodgersilla olisi kaikki tarvittavat ominaisuudet ja lahjakkuus pelata NFL:ssä, mutta haluaako herra sitä tarpeeksi?
Packersin juoksuhyökkäys nousi viime kaudella uudelle tasolle, kun rookie keskushyökkääjä Eddie Lacy lunasti kaikki hänelle asetetut odotukset juosten melkein 1200 jaardia ja 11 TD. Packers hyökkäys elikin Aaron Rodgersin loukkaantumisen aikana enemmän ja vähemmän Lacyn juoksujen varassa, koska varapelirakentajista ei yksikään onnistunut korvaamaan edes välttävästi Rodgersin jättämää aukkoa. Lacyn yltäminen alkavalla kaudella juoksutilastojen kärkisijoille ei ole yllätys, jos Aaron Rodgers pysyy kunnossa koko kauden. Lacyn tilastoihin Aaron Rodgersin pelimäärien lisäksi tulee vaikuttamaan hyökkäyksenlinja, joka onnistui viime kaudella jopa hieman yli odotuksen juoksublokkaamisessaan. Hyökkäyksenlinjasta voidaan nostaa esille ulompi linjamies Bryan Bulaga, joka ei pelannut koko viime kautena pahan polvivamman vuoksi. Bulagan paluu onkin koko Packers hyökkäykselle iso asia ja se nostaa varmasti koko hyökkäyksenlinjan tasoa viime kaudesta. Toinen mielenkiintoinen nimi hyökkäyksenlinjassa on linjan keskellä pelaava rookie Corey Linsley. Linsley on viime kevään varaustilaisuuden viidennen kierroksen varaus, jolta löytyy voimaa enemmän kun pienestä kylästä. Ulkoisilta mitoiltaan Linsley ei ole mitenkään kovin erikoinen ja varsinkin lyhyistä käsistä epäiltiin olevan haittaa NFL uralle. Toisin kuitenkin kävi kun Packers varasi Linsleyn jo yllättävän aikaisin ja kaiken lisäksi hyvin sujunut harjoitusleiri teki herrasta aloittavan linjamiehen.
Packers-puolustus:
Tilastojen valossa hieman alakanttiin pelannut puolustus kärsi myös viime kaudella isoista loukkaantumisista. Suurimpana loukkaantumisista voidaan pitää Clay Matthewsin peukalovammaa, joka ei sinsänsä kuulosta kovin pahalta. Peukalon murtuminen kuitenkin esti Matthewsin pelaamisen viidessä runkosarjaottelussa ja se myös päätti miehen kauden lopullisesti ennen pudotuspelien alkamista viikolla 15. Isona loukkaantumista voidaan pitää jo sen vuoksi, että Matthews on ollut koko viisi vuotta kestäneen NFL-uransa yksi joukkueensa tärkeimmistä pelaajista. Varsinkin viime vuosina Matthewsin tärkeys on korostunut, koska ilman kyseisen herran panosta Packers puolustuksen heittoryöntääminen on ollut suhteellisen olematonta. Tulevalle kaudella heittoryntäämiseen on kuitenkin tulossa muutosta kun Packers nappasi riveihinsä keväällä Bearsista kenkään saaneen Julius Peppersin. Peppers ei ole enään parhaiden vuosiensa tasolla, mutta edelleen rahkeista voi löytyä 12-13 säkityksen kausi, kun pelipaikka muuttuu ulomman tukimiehen tontille. Ulompana tukimiehenä pelaa tulevalla kaudella myös Nick Perry, joka varattiin keväällä 2012 Packersiin kovien odotuksien saattelemana. Odotuksista huolimatta Perry on ollut ensimmäiset kautensa yksi joukkueen suurimmista pettymyksistä, ja tilatoihin ei olekkaan kertynyt yhteensä kuin kuusi pelinrakentajan säkitystä. Perryn pitää tyytyä tulevalla kaudella vaihtomiehen rooliin, joka on varmasti hänelle itselleen todella kova pettymys. Packersin takakenttä ei ole mitenkään nimivahva, mutta eihän nimet aina kerro kaikkea. Onkin helppo uskoa Packersin heittopuolustuksen paranevan tulevalla kaudella, jos ulommat tukimiehet vain pysyvät terveenä läpi kauden.
Packersin juoksupuolustus sai harjoitusotteluiden aikana huonoja uutisia, kun puolustuksenlinjan keskimmäinen linjamies B.J. Raji loukkaantui Oakland Raidersia vastaan käydyssä ottelussa. Pahasti revennyt hauis estää Rajin pelaamisen alkavalla kaudella. Rajin loukkaantumisen haitta-arvoa ei voi korostaa tarpeeksi alkavan kauden osalta, koska juuri Raji oli se pelaaja jonka piti pitää puolustuksenlinja kasassa. Toisaalta on myös mielenkiintoista nähdä pystyykö kokenut linjamies Letroy Guion astumaan Rajin jättämiin saappaisiin, vai tuleeko tulevasta kaudesta pannukakku juoksupuolustuksen osalta. Guion on aiemmin urallaan pelannut enemmän kahden keskimmäisen linjamiehen systeemiä ja yksin keskellä oleminen voi olla hieman hankalaa ainakin kauden alussa. Toinen kysymysmerkki juoksupuolustuksen suhteen on keskimmäisten tukimiesten taso. A.J. Hawk on kyllä pelimies, mutta Brad Jones oli viime kaudella ajoittain todella pahasti pulassa ja taso heittelehti kauden aikana todella paljon. Jonesin tason onkin noustava alkavalle kaudelle jotta Packersin juoksupuolustus pystyy pelaamaan voittavalla tasolla.
Arvio:
Vaikka puolustuksessa on paljon kysymysmerkkejä, tulee Packers voittamaan divisioonansa hyvän hyökkäyksensä ansiosta. 12-4 kausi ja suora paikka pudotuspelien toiselle kierrokselle on lähellä.