Viime kaudelle hieman pettymykseksi jäänyt NFC South tulee olemaan alkavalla kaudella yksi NFL:n mielenkiintoisimmista divisioonista. Divisioonan voitosta tulee ennakkoon taistelemaan jopa kolme joukkuetta ja kakkoseksi jäänyt ei välttämättä pääse edes pudotuspeleihin, varsinkin jos ristiin pelaamista tapahtuu paljon divisioonan sisällä.
Tampa Bay Buccaneers 4-12
Kausi 2013:
Kausi oli kokonaisuutena todella surkea. Moni varmasti odotti Merirosvolaivan kääntäneen kurssia kohti parempaa, mutta niin ei todellakaan käynyt. Laiva seilasikin isoon myrskynsilmään, josta se ei päässyt ulos ennen kauden päättymistä. Viikosta 10 alkanut 3 ottelun voittoputki pelasti kuitenkin laivan täydelliseltä nöyryytykseltä.
Buccaneers-hyökkäys:
Aloittavana pelinrakentajana kauden alussa toimii Josh McCown, joka yllätti monet viime kaudella Chicago Bearsin aloittavana pelinrakentajana. McCown keräsi tilastoihinsa viidessä aloittamassaan ottelussa reilut 1800 jaardia, 13TD ja vain yhden syötönkatkon. Noiden tilastojen ansiosta McCown NFL-ura saikin jatkoa, koska ennen onnistuneita pelejään herra oli miettinyt jäävänsä viime kauden jälkeen eläkkeelle ja antavansa tulevaisuudessa enemmän aikaa perheelleen. Perhe tuskin laittaa pientä viivästymistä pahakseen, koska kahden vuoden sopimus Buccaneersin kanssa voi tuoda perheelle tuloja yhteensä 10 miljoonaan dollarin edestä. Buccaneers-hyökkäys on saanut kevään aikana myös muita vahvistuksia, kun kevään varaustilaisuudesta ensimmäisellä kierroksella joukkueen haaviin tarttui lupaava laitahyökkääjä Mike Evans. Evans oli varaustilaisuuden paras tai ainakin toiseksi paras laitahyökkääjä ja häneltä odotetaankin jo heti ensimmäisenä vuotena paljon. Evansin lisäksi laitahyökkääjistä esille voi nostaa Vincent Jacksonin, jota voi edelleen pitää yhtänä pelipaikkansa parhaista pelaajista. Jackson on ollut jo viimeiset 5-6 vuotta yksi liigan vaarallisimmista pelaajista. Miehen vaarallisuus tulee olemaan esillä myös tällä kaudella, koska Evans tulee antamaan heittopuolustuksille uudenlaisen haasteen kentän toiselle laidalle. Sisemmän laitahyökkääjän paikalla tulee aloittamaan ex-Giants Brandon Myers, joka nousi aloittavaksi pelaajaksi Tim Wrightin kauppaamisen jälkeen.
Joukkueen juoksuhyökkääminen tulee paranemaan reilusti viime kaudesta ja syynä siihen on Doug Martin. Martin on parantunut täyteen pelikuntoon viime kaudella sattuneen olkapäävamman jälkeen, jolloin Buccaneersin juoksuhyökkäyksestä katosi kovin kärki viikolla 7. Miehen erinomaisuutta kuvaa parhaiten toissakauden tehot, jolloin Martin keräsi yhteensä reilut 1900 jaardia ja 12 TD ja jaardeista juosten syntyi 1454. Martinin lisäksi keskushyökkääjistä voi nostaa esille Bobby Raineyn. Rainey teki viime kaudella yllättävän hyvää jälkeä päästyään näyttämään taitojaan muiden keskushyökkääkijen loukkaannuttua. Juoksuhyökkäyksen suurin ongelma on alkavalla kaudella hyökkäyksenlinja. Buccaneersin hyökkäyksenlinja on ennakkoon yksi koko sarjan huonoimmista. Pientä toivoa paremmasta kuitenkin antaa Patriotsista hankittu Logan Mankins. Sisemmän linjamiehen paikalla viihtyvä Mankins on edelleen yksi sarjan parhaista pelaajista pelipaikallaan ja sen takia oli suuri yllätys, kun Patriots kauppasi herran muualle. Ikäähän Mankinsilla on jo 32 vuotta, mutta hyviä pelivuosia voi olla silti jäljellä sellaiset 3-4, jos paikat vaan pysyvät ehjänä. Buccaneersin kannalta Mankins-kauppa oli todella hyvä. Seurajohto pystyi vahvistamaan joukkueensa heikointa osa-aluetta suhteellisen halvalla, kun Patriotsin suuntaan kaupassa lähti ”ainoastaan” Tim Wright ja ensi kevään 4. kierroksen varausvuoro. Mankins ei pysty kuitenkaan yksin koko linjaa pelastamaan ja Buccaneers-fanien kannalta on toivottavaa, että joukkueen muutenkin uusiutunut hyökkäyksenlinja pystyy yllättämään epäilijänsä.
Buccaneers-puolustus:
Joukkueen heittopuolustus oli viime kaudella jopa yllättävän hyvää kun ottaa huomioon, että kovilla odotuksilla tullut kulmapuolustaja Darrelle Revis ”floppasi”. Alkavalla kaudella Revis on poissa ja tilalle on palkattu ex-Titans Alterraun Verner ja ex-Raiders Mike Jenkinsin. Kumpikaan uusista kulmapuolustajista ei ole Revisin tasoinen supertähti, mutta Verneriltä voidaan odotta alkavalla kaudella lopullista läpilyöntiä sarjan parhaiden kulmapuolustajien joukkoon. Heittopuolustus on siis voinut jopa hieman vahvistua viime vuotisesta. Isoin muutos kuitenkin Buccaneersin puolustus pelaamisessa on tapahtunut uusiutuneen valmennuksen vuoksi. Onhan joukkueen päävalmentajaksi tullut Lovie Smith ja puolustuksen koordinaattoriksi Leslie Frazier. Kumpikin herroista on puolustuspelaamisen asiantijoita ja näytöt ovat vuosien varrelta kovia, joten alkavalla kaudella puolustukseen on varmasti tullut nerokkaita muutoksia.
Juoksupuolustus oli heittopuolustuksen tavoin viime kaudella ihan kohtuullisen hyvää ja isompia murheita ei ollut näkyvissä. Viime kauden aloittavista juoksupuolustajista moni saakin jatkaa pelipaikallaan. Uusista pelaajista aloittavaan kokoonpanoon on noussut ainoastaan Clinton McDonald ja Michael Johnson. Michael Johnsonia ei kuitenkaan voi laskea pelkästään juoksupuolustajaksi, koska herra tuo varmasti myös paljon apuja heittoryntäämiseen ulomman linjamiehen paikaltaan. Yksi Buccaneers puolustuksen mielenkiintoisimmista muutoksista on tapahtunut Da’Quan Bowersille, jonka rooli on muuttunut puolustuksen ulomman linjamiehen paikalta linjan keskustaan. Bowers oli vielä muutama vuosi sitten yksi lupaavimmista yliopistopelaajista ja herrasta odotettiin jopa vuoden 2011 ensimmäistä varausta. Isompi polvileikkaus kuitenkin pudotti Bowersin osakkeita rajusti ja lopulta varaus tapahtuikin vasta numerolla 51. Toisaalta kun jälkikäteen katsoo Bowersin varausta, niin jopa toisella kierroksella varaaminen oli liian aikaista, koska aloittavana pelaaja Bowers ei ole pystynyt pelaamaan 3 vuotta kestäneen uransa aikana kun 8 ottelua. Alkava kausi tuleekin olemaan todella ratkaiseva Bowersin koko uran kannalta. Ilman läpilyöntiä ura on todennäköisesti ohitse ja ainoaksi saavutukseksi NFL:sä jää vaihtomiehen roolissa tehdyt heikot peliesitykset. Juoksupuolustuksen suurimpana tähtenä tulee tulevallakin kaudella tuikkimaan ulompi tukimies Lavonte David. David on yksi parhaista ulommista tukimiehistä puolustamaan juuri juoksuhyökkäystä vastaan. Toinen isossa roolissa oleva juoksupuolustaja on takamies Mark Barron jolta odotetaan kolmannen kauden alkaessa lopullista läpilyöntiä NFL:sä. Hyvin jo aiemmilla kausillaan pelannut Barron voi parhaimmillaan nousta yli 100 taklauksen vahvaksi juoksupuolustajaksi. 100 taklauksen rajapyykki ei vaadikkaan alkavalla kaudella kovin kummoista tasonnostoa aiemmista kausista. Tuon rajan ylitettyään Barron tulee nousemaan monen asiantuntijan papereissa pelipaikkansa tähtien joukkoon.
Arvio:
Heikko hyökkäyksenlinja pudottaa osakkeita rajusti ja hyökkäykseltä tuskin löytyy samanlaista loistokkuutta kuin muilta divisioonan joukkueilta. 3-13 kausi ja joukkueen tulevaisuus kirkastuu vasta seuraavalla kaudella, kun hyökkäyksenlinja saa kaipaamiaan vahvistuksia varaustilaisuudesta.
Atlanta Falcons 4-12
Kausi 2013:
Monen mielestä Falcons oli yksi viime kauden suurimmista pyttymyksistä, mutta allekirjoittanut epäili floppaamista jo ennen kauden alkua, olihan joukkue heikentynyt ennen kauden alkua merkittävästi. Suurin notkahdus tapahtui runkosarjan alettua, kun laitahyökkääjä Julio Jones loukkaantui ja joukkueen heittohyökkääminen sekosi täydellisesti.
Falcons-hyökkäys:
Viime kaudella tökkinyt heittohyökkäys tulee parantumaan Jonesin paluun myötä heti kauden alussa. Toinen iso muutos heittohyökkäämiseen tulee hyökkäyksenlinjaan, kun ensimmäisellä kierroksella varattu Jake Matthews ottaa paikkansa suoraan aloittavassa miehistössä linjan ulomapana linjamiehenä. Hyökkäyksenlinja näyttääkin tulevalla kaudella huomattavasti viime kautista paremmalta ja se taas tietää, että pelinrakentaja Matt Ryan saa heittää entistä rauhallisemmin. Ryan saattaakin tulevalla kaudella tehdä todella kovat tilastot ja nousta jälleen askeleen lähemmäs pelinrakentajien eliittiä. Eliittiin pääseminen vaatisi kuitenkin jo pientä ihmettä, koska parhaat pelinrakentajat voivat tehdä laitahyökkääjistään parempia kuin he oikeasti ovat. Ryan näyttää hieman tasoistaan paremmalta pelinrakentajalta, koska hänellä on käytössä Jonesin lisäksi myös laitahyökkääjä Roddy White. Moni asiantuntija pitääkin Falconsin laitahyökkääjäkaksikkoa sarjan parhaana ja se varmasti näkyy Ryanin tilastoissa positiivisena nosteena. Hyvä hyökkäyksenlinja voi silti olla se juttu, joka nostaa Ryanin itseluottamusta uudelle tasolle ja samalla herrasta voi kuoriutua entistä parempi pelinrakentaja.
Joukkueen juoksuhyökkäys oli rakennettu viime kaudella keskushyökkääjä Steven Jacksonin hartioille. Jacksonin jalat olivat kuitenkin erimieltä ja pienien vammojen sävyttämä kausi muodostui flopiksi. Alkavalla kaudella tilanne on lähes viime kauden kaltainen ja Jacksonin jalat voivat pettää viime kauden tapaan. Juoksuhyökkäyksen taso pelottaa hieman Falcons-faneja ennen alkavaa kautta. Jacksonin varamieheksi kaavailtu kevään 4. kierroksen varaus Devonta Freeman on ollut harjoitusleirin aikana jonkinlainen pettymys. Viime kauden tilanteeseen tuskin tuleekaan paljon parannusta ellei Jackson pysty palaamaan tasolleen, ja silloin 1000 jaardin rikkominen ei pitäisi olla mikäänlainen ihme. Jackson jäi viime kaudella ensimmäistä kertaa sitten tulokas kautensa alle 1000 jaardiin.
Falcons-puolustus:
Viime kaudella hieman heikosti pelannut heittopuolustus kärsi heittoryntäyksen puutteesta. Moni asiantuntija odotti atlantalaisten parantavan heittoryntäämistä, mutta suurempia muutoksia ei odotuksista huolimatta tapahtunut. Puolustuksen ulompina linjamiehinä pelaa alkavalla kaudella takavuosilta tutut Kroy Biermann ja Jonathan Babineaux. Babineaux on ollut jo vuosia aloittava pelaaja seurassa ja isossa roolissa on myös ollut Biermann, vaikka aloittavana pelaajana otteluita ei kamalan montaa olekkaan. Ongelma näissä tutuissa pelaajissa on se, että uralla ei ole koskaan mahtunut kovin kummoista kautta heittoryntääjänä, joten heittopuolustus tulee olemaan alkavalla kaudella todella paljon takakentän pelaajien varassa. Takakentän ongelmana on kokemattomuus ja se voi näkyä virheinä. Varsinkin Desmond Trufant voi tulevaisuudessa olla yksi sarjan parhaista kulmapuolustajista, mutta se tuskin tapahtuu vielä tulevalla kaudella, koska kokemusta on alla vasta yhden kauden verran. Kulmapuolustajia tukevat takapuolustajat ovat myös pienoisia kysymysmerkkejä alkavalla kaudella.
Viime kaudella sarjan toiseksi huonoin juoksupuolustus sai kesällä vahvistuksen kun ex-Dolphins Paul Soliai allekirjoitti sopimuksen. Vapailta markkinoilta napattu Soliai tuokin atlantalaisten puolustukseen sen kaipaamaa kokemusta ja kokoa. Isoksi mieheksi ihan kohtalaisesti liikkuva Soliai ei kuitenkaan ole mikään taklausten kerääjä vaan enemminkin pelaaja, joka tukkii oman puolustus aukkonsa ja pitää huolen, että muut pelaajat voivat tehdä omat tehtävänsä hieman helpommin. Tulevalla kaudella tästä helpostuksesta tulee nauttimaan hieman uusiutunut tukimies-osasto, jonka tähtenä viime vuoden perusteella voidaan pitää Paul Worrilowia. Hyvän tulokaskauden pelannut Worrilow voi ollakkin tulevaisuudessa se pelaaja, joka lähtee omalla tekemisellään nostamaan koko Falcons puolustuksen tasoa. Se vaatii kuitenkin vielä hieman parempaa tasoa kuin viime kaudella nähtiin sekä kokemusta, jota saa vain pelaamalla kovia otteluita. Potenttiaalia Worrilowilla on kuitenkin nousta todella hyväksi pelaajaksi. Soliain hankinta ja Worrilowin tuleva tähteys ei kuitenkaan pelasta vielä tulevan kauden juoksupuolusta. Tason nostamista vaaditaan siis myös muilta, että Falconsin-juoksupuolustus voisi pystyä viime kautta parempaan suoritukseen.
Arvio:
7-9 kausi on pieni askel parempaan suuntaan. Puolustuksen taso ei kuitenkaan tule riittämään ja heittoryntäämisen puute tulee korostumaan todella rajusti.
Carolina Panthers 12-4
Kausi 2013:
Divisioonan voittoon harvat uskoivat. Loistava puolustus ja ihan kohtalaisesti toiminut hyökkäys olivat yhdessä tekijät, jotka mahdollistivat tuon hienoisen yllätyksen. Tappio pudotuspeleissä 49ersille osoitti joukkueen heikkoudet hyökkäämisen suhteen. Kausi oli kokonaisuudessaan kuitenkin iso askel eteenpäin joukkueen uudelleenrakentamisessa, kun nuoret tähdet ottivat joukkueessa entistä enemmän roolia.
Panthers-hyökkäys:
Joukkueen suurin ongelma löytyy luultavasti heittohyökkäämisestä. Jo viime kauden pudotuspeleissä näkyneet ongelmat voivat korostua tulevalla kaudella, kun joukkueella ei ole selkeitä aloittavia laitahyökkääjia. Kauden avauksessa aloittavina laitahyökkääjinä todennäköisesti pelaa konkari Jerricho Cotchery sekä rookie Kelvin Benjamin. Benjamin on tulevaisuudessa ihan hyvä laitahyökkääjä, mutta mies tuskin pystyy pelaamaan koskaan 1. laitahyökkääjän roolissa. Benjaminin vahvuus on iso koko ja siihen nähden ihan mukava nopeus, mutta se jokin kuitenkin pelaamisesta puuttuu. Cotchery on taas jo 10 vuotta tahkonnut konkari ja tilastoista ei löydy kuin yksi 1000 jaardin kausi ja siitäkin on kulunut jo 6 vuotta. On vaikea myöskään uskoa, että Cotcherystä syntyy vanhoilla päivillään sellaista heittohyökkäyksen tähteä. Cotcheryn kunniaksi pitää kuitenkin mainita viime kaudella syntyneet 10TD, joten lähellä maalia tulosta voi syntyä myös tulevalla kaudella. Slotti-laitahyökkääjän roolissa tullaan näkemään tulevalla kaudella ex-Eagles Jason Avant. Avant on todella varmat kädet omaava laitahyökkääjä ja suurin vahvuus on tarkkojen heittokuvioiden juokseminen. Sovittujen kuvioiden juokseminen onkin suhteellisen tärkeää kyseissä roolissa, koska silloin pelinrakentaja tietää aina tarkalleen minne pallon kiireessä voi heittää. Avant voikin nousta alkavan kauden mittaan yllättävän isoon rooliin ja napata itselleen jopa aloittavan laitahyökkääjän roolin. Panthersin heittosirkusta tulee alkavallakin kaudella pyörittämään monipuolinen Cam Newton, joka on Russell Wilsonin kaltainen nykyaikainen pelinrakentaja. Newtonin pelaaminen ei siis perustu pelkästään hyvään heittokäteen vaan tulosta tulee myös herran omilla juoksuilla. Hyvän viime kauden jälkeen Newton saa varmasti tuntea nahoissaan tämän kauden aikana suuria odotuksia ja on mielenkiintoista nähdä miten nuorimies pystyy vastaamaan huutoon. On kuitenkin vaikea uskoa Newtonin romahtavan, joten Panthersin heittohyökkäys tulee varmasti toimimaan myös tulevalla kaudella kohtuullisen hyvin.
Juoksuhyökkäyksen rooli tulee kasvamaan entisestaan alkavalla kaudella ellei heittohyökkäys siis yllätä. Juoksuhyökkäykselle roolin kasvaminen varmasti sopii, koska jaardeista on taistelemassa yksi blokkaava ja kaksi normaalia keskushyökkääjää. Blokkaavan keskushyökkääjän roolissa pelaa Mike Tolbert, jota voidaan pitää jonkinlaisena ihmiskuulana. Tolbert kun yleensä vaan kimpoilee vastaan tulevista pelaajista ja hänen taklaamisensa on hyvin vaativaa. Yleensä Tolbertia käytetäänkin lähellä maalia ja lyhyissä tilanteissa joissa pitää saada 1-2 jaardia ennen uusia yrityksiä. Yleensä Tolbert on myös 2 keskushyökkääjän muodostelmissa se pelaaja, joka blokkaa aukon takana tuleville DeAngelo Williamsille ja Jonathan Stewartille. Williams on ollut Panthersin aloittava keskushyökkääjä viimeiset 6 vuotta ja sama varmasti jatkuu myös tulevalla kaudella. Williamsin takana peliaikaa kärkkyy lahjakas Stewart, jonka läpilyöntiä monet ovat odottaneet jo useamman vuoden. Viimeinen askel on kuitenkin jäänyt ottamatta usempana kautena loukkaantumisten vuoksi ja alkava kausi on jo uran 7, joten ura alkaa olemaan muutenkin hiipumassa. Keskushyökkäjät ovat yleensä tukimiesten ohella niitä pelaajia joiden urat jäävät suhteellisen lyhyiksi isojen taklausmäärien vuoksi. Panthersin hyökkäyksenlijassa ei ole nähty isompia muutoksia, mutta toisena sisempänä linjamiehenä kauden aloittaa rookie Trai Turner. Turner on viime kevään 3. kierroksen varaus, joka yllätti lähtemällä jo tämän kevään varaustilaisuuteen mukaan. Moni odotti Turnerin pelaavan vielä yhden vuoden yliopistossa ja saavan sitä kautta kovaa harjoitusta ammattilaisuutta varten. Toisin kuitenkin kävi ja isoksi mieheksi todella nopea Turner pelaa alkavalla kaudella ammattilaisena ja vielä aloittavana pelaajana. Turnerin vahvuudet ovat iso koko ja siihen nähden älyttämän kova nopeus, joten juoksublokkaamissa Turnerin pitäisi pärjätä jo ensimmäisenä vuotetaan todella hyvin. Juoksuhyökkäyksen kannalta toinen tärkeä pelaaja on hyökkäyksenlinjan keskimmäinen linjamies Ryan Kalil, jota voidaan pitää pelipaikkansa parhaana pelaajana. Kalil palasi viime kaudella ison loukkaantumisen jäljiltä pelikentille ja näytti kyllä heti epäiliöilleen olevansa edelleen kuningas pelipaikallaan. Tulevalla kaudella Panthersin juoksuhyökkäämisen pitäisi siis toimia ainakin linjanläpijuoksuilla.
Panthers-puolustus:
Tilastojen valossa Panthersin puolustus oli kokonaisuudessaan liigan toiseksi parhain heti Seattle Seahawksin jälkeen. Puolustuksen suurin vahvuus oli juoksupuolustamisessa tai oikeastaan siinä, että vastustaja pakotettiin heittämään palloa nopeasti. Juoksupuolustaminen perustui viime kaudella järkyttävän kovaan puolustuksen boksipelaamiseen ja sitä tullaan todennäköisesti näkemään myös tulevalla kaudella. Juoksupuolustuksen kannalta kaikki tärkeimmät pelaajat jatkavatkin joukkueen vahvuudessa ja esimerkiksi linjan keskustassa pelaava Star Lotulelei aloittaa vasta toisen kautensa. Lotulelei pelaamisen odotetaankin kehittyvän tulevalla kaudella, kun alla on vuosi kovaa treeniä NFL:ssä ja kokemusta on karttunut isojen poikien peleistä. Toinen nuori tähti juoksupuolustuksessa on Luke Kuechly, joka viihtyy keskimmäisen tukimiehen paikalla. Viime kauden taklaustilaston 4. Kuechly aloittaa alkavalla kaudella uransa 3. kauden, joten hänenkin pelaamisensa on varmasti kehittynyt jälleen viime kaudesta. Pelaamista on kuitenkin vaikeaa enää kehittää, kun kahden ensimmäisen kauden aikana tilastoihin on kertynyt järkyttävät 320 taklausta. Nuorten tähtien lisäksi puolustuksesta löytyy enemmän kokemusta omaavia pelaajia, mutta jokainen on edelleen uransa huipulla, joten juoksupuolustus on varmasti tulevallakin kaudella todella kova.
Heittopuolustus on kesän aikana kärsinyt hienoisia muutoksia, mutta mitään kauhean isoa ei ole kuitenkaan tapahtunut. Aloittavaksi kulmapuolustajiksi on hankittu ex-Cardinals Antoine Cason, joka ei pelannut yhtään ottelua aloittavana pelaajana viime kaudella. Miehen uralta löytyy kuitenkin monta kautta aloittavana pelaajana ja kokemuksesta pelaaminen ei jääkkään kiinni. Toisena kulmapuolustajana jatkaa jo viime kaudella samalla paikalla pelannut Melvin White. Takapuolustajissa on sitten tapahtunut suurempi muutos, kun hyvin viime kaudella pelannut Mike Mitchell vaihtoi maisemaa Pittsburgh Steelersiin ja tilalle tuli ex-Falcons Thomas DeCoud. DeCoud on myös mies paikallaan, joten muutos ei ole loppupeleissä hirveä. Myös toinen takapuolustaja vaihtui kesän aikana, kun vahvan puolen takamiehen paikan ottaa alkavalla kaudella ex-Saints Roman Harper. Harper kärsi viime kaudella loukkaantumisista ja pelejä ei kertynytkään vyölle kun 9. Harper ei ole hirveästi 8 vuotta kestäneellä urallaan ollut loukkaantuneena, joten viime kausi tuskin vaikuttaa alkavan kauden otteisiin. Harper tulee olemaan Panthers puolustukselle iso apu niin heittoa kuin juoksua vastaan. Viime kauden hyvä heittopuolustus ei kuitenkaan ollut kiinni ainoastaan hyvin pelanneesta takakentästä, vaan panttereiden heittoryntääminen oli yksi sarjan parhaista. Heittoryntäämisen tasosta kuuluu iso kiitos puolustuksenlinjalle ja varsinkin sen toisessa päädyssä pelaavalle Greg Hardylle, joka säkitti vastustajan pelinrakentajan viime kauden aikana jopa 15 kertaa. Hardyn säkkien määrää pitää ihailla, koska linjasta niiden ottaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin ulomman tukimiehen paikalta. Hardy ei ollut kuitenkaan yksin säkkejä ottamassa ja kunniaa pitää antaa koko puolustuksenlinjalla, joka hyvällä yhteistyöllään pystyi tekemään kovia tilastoja.
Arvio:
Panthers ei ole niin vanha kuin viime kaudella, mutta totaallista romahtamista tuskin nähdään. 9-7 kausi jolla wild card-paikka voi olla mahdollinen.
New Orleans Saints 11-5
Kausi 2013:
Hyvin mennyt runkosarja sai karun päätöksen, kun joukkue hävisi kolmesta viimeisestä ottelustaan kaksi. Tappioista katkerin tuli viikolla 16 jolloin pantterit kaatoivat pyhimykset ja divisioonan voitto pääsi karkaamaan. Saints on joukkue, jota on kotona hyvin vaikea voittaa, kun taas vieraissa joukkueella on ajoittain ongelmia. Kausi kuitenkin jatkui pudotuspeleissä ja päättyi vasta Seattle Seahawksia vastaan pudotuspelien toisella kierroksella.
Saints-hyökkäys:
Saintsin hyökkääminen on perustunut jo vuosia heittämiseen ja se tulee jatkumaan myös alkavalla kaudella. Viime kaudella itsensä supertähdeksi läpilyönyt sisempi laitahyökkääjä Jimmy Graham tulee olemaan alkavallakin kaudella yksin sarjan vaarallisimmista pelaajista. Viime kaudella 16 TD tehnyt Graham tuntui viime kaudella välillä pysäyttämättämöltä, ja alkavalle kaudelle herra pääsee lähtemään jo valmiiksi kovalla itseluottamulla. Graham ei ole kuitenkaan joukkueen ainoa supertähti hyökkäyksessä, vaan joukkueelta löytyy myös sarjan parhaisiin kuuluva pelinrakentaja Drew Brees. Breesin heitettyjen jaardien määrästä kertoo paljon se, että mies tulee ohittamaan legendaarisen John Elwayn koko uran aikana heitetyjen jaardien määrässä heti ensimmäisten viikkojen aikana. Elwayn ohittamalla Brees nousee tuossa tilastossa sijalle 4 ja edellä jäävät sen jälkeen enää: Dan Marino (3.), Peyton Manning (2.) ja Brett Favre, joka johtaa tuota tilastoa vielä suhteellisen selvällä n.7000 jaardin erolla Manningiin nähden. Palataanpas sitten tilastonikkaroinnin jälkeen takaisin alkavaan kauteen ja heittokohteisiin, joita tulee riittämään alkavallakin kaudella todella mukavasta. Laitahyökkääjien ykkösmies alkavalla kaudella on edelleen Marques Colston, mutta nuoret Kenny Stills ja kevään ensimmäisellä kierroksella varattu Brandin Cooks hengittävät kovasti niskaan. Colstonin pitää pystyä pelaamaan sellainen 1000 jaardin ja noin 10 TD kausi, jotta paikka ykkösmiehenä säilyisi myös alkavan kauden jälkeen. Nuoremmista laitahyökkääjistä Cooks on monen suosikki voittamaan jopa rookie hyökkääjän titteli kauden päätteksi. Se varmasti kertoo paljon siitä potenttiaalista jota Cooksilla on.
Tehokkaan heittohyökkäämisen rinnalla yleensä juoksuhyökkääjät jäävät vähän pienemmälle huomiolle ja niin on myös pyhimyksissä. Aloittavana keskushyökkääjänä alkavalla kaudella toimii Mark Ingram, joka saa oikeastaan ensimmäisen kerran kunnolla vastuuta. Vastuuta varmasti olisi tullut jo aiemmin uralla, mutta esitykset eivät ole riittäneet lunastamaan aloittavan keskushyökkääjän paikkaa. Alkavalla kaudella tilanne on siis toinen ja Ingramin pitäisi olla selvästi joukkueen aloittava keskushyökkäjä, ja on siis mielenkiintoista nähdä miten herra ottaa homman haltuunsa. Ingramin onneksi vastuu kuitenkin jää suhteellisen pieneksi, kun hyökkäys rullaa suurimman osan yrityksistään eteenpäin heittäen.
Saints-puolustus:
Viime kaudella liigan toiseksi parasta heittopuolusta esittänyt Saints on vahvistunut kesän aikana huikeasti. Joukkueen vahvuuteen siirtyi kevään vapailta markkinoilta huikean sopimuksen kanssa Jairus Byrd. Byrd on ollut yksi viime vuosien kovimmista pallohaukoista ja viime kaudellakin herran näppeihin tarttui 4 syötönkatkoa. Koko 5 vuotta kestäneellä ammattilaisurallaan Byrd on napannut yhteensä peräti 22 syötönkatkoa. Byrd on jo aiemmin kovaan heittopuolustukseen sellainen lisä, että monelle joukkueelle se voi olla liikaa. Aloittavina kulmapuolustajina pelaa alkavalla kaudella Keenan Lewis ja Patrick Robinson. Lewis pelasi jo viime kaudella hyvin puolustuksessa aloittavana pelaajana, mutta Robinson on ”uusi” kasvo tuohon menestykkääseen puolustukseen, koska viime kausi meni melkein kokonaisuudessaan sairaslistan puolella. Robinson on kuitenkin aiemmilla kausillaan pelannut aloittavana kulmapuolustajana pyhimysten puolustuksessa, joten tason pitäisi kyllä riittää alkavallakin kaudella. Myös heittoryntäämisen pitäisi olla ensi kaudella kunnossa, kun hommassa jatkaa edelleen viime kaudella hyvin pelanneet Junior Galettu ja Cameron Jordan. Viime kaudella molemmat näistä herroista nappasivat tilastoihinsa 12 säkkiä.
Juoksupuolustuksen kannalta tärkeimmät pelaajat ovat keskimmäiset tukimiehet. Vaikka Curtis Lofton on pelimies, niin viereltä löytyvä David Hawthorne voi pilata keskimmäistä tukimiesten ”maineen”. Hawthorne ei ole mikään taklauskone ja muutekin miehen pelaaminen näyttää hieman epävarmalta. Juoksupuolustuksen kannalta myös puolustuksen linjan keskimmäinen mies on tärkeässä roolissa, kun systeeminä on 3-4. Tuohon rooliin pyhimyksillä on laittaa pelaamaan Brodrick Bunkley, joka on aikoinaan varattu ensimmäisellä kierroksella. Philadelphia Eaglesin varaama Bunkley ei kuitenkaan koskaan lyönyt itseään kunnolla läpi kotkissa, ja niinpä herra on sen jälkeen kiertänyt Denverin kautta New Orleansiin. Viime kauden perusteella Bunkleylle sopii paremmin 3-4 systeemi ja pelaaminen näytti ajoittain jopa hyvältä. Kysymysmerkkejä kuitenkin löytyy niin Bunkleyn kuin muidenkin juoksupuolustajien pelaamisesta, joten sen taso on pienoinen arvoitus alkavalla kaudella.
Arvio:
11-5 tai 12-4 riippuen miten kauden lopussa kulkee vieraspeleissä. Kotona tuskin tappioita tulee yhtä tai kahta enempää.