Jokerit ja kannattajat murroksen tiellä

Helsingin Jokerit pelasi lauantaina tämän kauden ensimmäisen kotiottelunsa. Kolmen viikon ja seitsemän vieraspelin jälkeen joukkue pääsi viimein Hartwall Arenalle kotiyleisönsä eteen.

Siirtyminen tutusta ja turvallisesta SM-Liigasta KHL:ään on aiheuttanut voimakkaita puheenvuoroja ja kannanottoja kannattajien keskuudessa nyt jo reilun kolmen vuoden ajan, puolesta ja vastaan. Moni aktiivi hyppäsi toiminnasta sivuun kokiessaan uuteen sarjaan siirtymisen vastenmielisenä ja vieraana. Useat kuitenkin suhtautuivat uuteen aikakauteen myönteisemmin.

Faniyhteisö on elänyt murroksessa. Eteläpäädyn, Jokereiden kannattajakatsomon, viimeisin sukupolvenvaihdos voitaneen katsoa alkaneeksi kesällä 2014. Tuo prosessi on käynnissä edelleen. Vaikka viimeisiltä SM-Liiga kausilta tutut vakiokasvot päädystä ovat suurilta osin poistuneet, asetelmassa ei silti ole mitään ihmeellistä. Kuvio on toistunut Jokerit-yhteisössä tasaisin väliajoin läpi sen värikkään historian. Ja vaikka nahan luominen ei ole kertaakaan sujunut kivuitta, aina se on lopulta kuitenkin onnistunut.

Vuosituhannen alussa tuli Ultras Jokerit, joka toi Suomen kiekkokulttuuriin Keski-Euroopan jääkiekko- ja jalkapallokatsomoista tuttua kiihkeää kannattamista ja fanaattisuutta. He ravistelivat totuttuja normeja ja standardeja luoden toiminnallaan mahdollisuuden muillekin ryhmille kannattajatoiminnan kehitykseen Suomessa.

Esimerkiksi katsomossa seisaalleen kannattaminen aiheutti aluksi lukuisia selkkauksia monella paikkakunnalla, ennenkuin se pikkuhiljaa hyväksyttiin osaksi normaalia käyttäytymistä ottelussa. Myös alkuun niin kovin vieraat tifot tulivat laajasti tutuksi ja merkittäväksi osaksi ottelutapahtumaa.

Kelataan taaksepäin.

Vuonna 1997 Jokereiden muutettua vanhasta ja tutusta Nordenskiöldinkadun hallistaan Keski-Pasilaan, hajosi legendaarinen A3:n fanikatsomo täysin. Tuo vierasjoukkueen jäähyaition takana sijainnut katsomonosa alkoi täyttyä Jokereita seuraavista ihmisistä isosti jo 80-luvun divariajoista lähtien kasvaakseen 90-luvun dynastiavuosina jo massiivisiin mittasuhteisiin.

Jokeripomo Hjallis Harkimo suurine visioineen unohti kuitenkin Hartwall Arenalle siirryttäessä urheiluseuran tärkeimmän yksittäisen sidosryhmän, fanit, jonka seurauksena kannattajat pirstoutuivat ympäri hallia. Yhteisöllisyys ja tunnelma oli rakennettava jälleen uudestaan aivan alusta.

Yksi asia, joka ei tunnu muuttuvan, on erilaisten konfliktien jatkumo. Kannattajien keskuudessa draaman määrä tuntuu olevan vakio, vuodesta ja kaudesta toiseen. Aina löytyy joku, joka pahoittaa mielensä jostain tehdystä – tahi tekemättömästä asiasta. Aina löytyy joku, joka hölmöilee jossain. Aina on joku case selvitettävänä, ristiriita ratkaistavana.

Jatkuvassa käymistilassa eläminen kuuluu olennaisena osana Jokereiden kannattamiseen.

Jokereiden ottelutapahtuma on muuttunut KHL:ään siirtymisen myötä radikaalisti. Show on isompi ja huolellisemmin rakennettu kuin missään muualla Suomessa. Se on kunnianhimoisesti suunniteltu kokonaisuus. Joka pelikatkolla tapahtuu jotain. Otteluissa käy nykyisin aiempaa enemmän ihmisiä, jotka tulevat nauttimaan korkealaatuisesta jääkiekkoviihteestä.

Niin – viihteestä.

Kolikon toiselta puolelta löytyy sitten tunnepuoli. Jos ennen Jokerit merkitsi pienemmälle uskolliselle ryhmälle koko elämää, on se nyt isoille lehterit täyttävälle massalle vain vapaa-ajan viihdyke muiden joukossa. Näin kärjistettynä. Onko se sitten oikein vai väärin?

Ainakin se on erilaista.

Jokeri-ikoni ja kannattajien suursuosikki Tomi Mäki on jäänyt todella vähäiselle peliajalle tänä syksynä. Jo seitsemän vuotiaana Jokereissa pelaamisen aloittanut ”Mäksä” on  käytännössä viimeinen pitkän linjan oma kasvatti joukkueessa. Taustalta on toki nousemassa parrasvaloihin kovia nuoria: muun muassa Juho Rautanen, Mäkisen veljekset Miro ja Atte sekä Frank Gymer. Kaikki heistä ovat kiistatta taitavia pelaajia, mutta KHL-maailmassa pelaavaan kokoonpanoon murtautuminen on todella haastavaa.

Palataan kauden kotiavaukseen. Lauantai-illan kamppailu oli korkeatasoinen kiekko-ottelu loistavalla draaman kaarella. Se tarjosi liki 10 000 -päiselle yleisölle näyttäviä suorituksia ja useita kovia taklauksia huipentuen Tommi Huhtalan 0,5 sekuntia ennen kolmannen erän loppua tulleeseen tasoitusmaaliin.

Usein törmää tuttuun sanontaan, että uusi sukupolvi on aina edellistä parempi. Moni pitkän linjan jokerikannattaja oudoksuu varmasti väitettä tässä kontekstissa. Siitä huolimatta se saattaa sisältää totuuden siemenen.

Eteläpäädyssä oli lauantaina runsaasti kannattajia ja hallissa hyvä tunnelma, varsin tuntemattomasta vastustajasta huolimatta. Kehitys kehittyy, ja maailma menee eteenpäin.

Jokereiden kannattajapohja on todella laaja. Vuosikymmeniä ylläpidetty perinne kattaa useamman sukupolven, joille Jokerit on tärkeä osa elämää. Osa ”nukkuu” tällä hetkellä, toiset painaa etulinjassa. Kaikki kuitenkin hengittävät sitä punakeltaista perintöään johon ovat kiinni kasvaneet.

Jotkut dissaa, toiset diggaa. Mutta Jokerit ei edelleenkään jätä kylmäksi ketään.

Seuraa Euroopan parasta kiekkoa Viaplay-palvelussa.