Suomi selviytyi lopulta MM-kisojen neljännelle sijalle. Materiaaliin nähden joukkueen suoritus oli varsin mainio, vaikka otteissa olikin parantamisen varaa käytännössä läpi turnauksen. Huippuonnistujat olivat harvassa.
Maalivahdit
Harri Säteri (6 ottelua 91,55%): 9
Kaappasi turnauksen edetessä ykköstorjujan viitan harteilleen. Pelasi loistavan ottelun Yhdysvaltoja vastaan, mikä nostaa arvosanaa jo huomattavasti. Tarjosi pronssiottelussakin vielä mahdollisuuden taistella voitosta. Mainio turnaus Säteriltä kokonaisuudessaan. Tasaisen laadukasta työtä aina ollessaan kaukalossa.
Joonas Korpisalo (6 ottelua 85,83%): 7
Otteet ailahtelivat paljon ja isot torjunnat jäivät puuttumaan. Ei varsinaisesti pettänyt odotuksia, mutta Leijonissa on totuttu arvokisoissa timanttiseen maalivahtityöskentelyyn. Arvokasta oppia tulevaisuutta varten.
Joni Ortio: –
Joukkuehengen nostattaja, ei peliminuutteja.
Harri Säteri torjui lopulta ne tärkeimmät kamppailut. Kuva: AOP
Puolustajat
Mikko Lehtonen (10 ottelua 2+0): 7,5
Kovin moni tuskin osasi arvata syksyllä, että Lehtonen pelaisi MM-kisoissa. Isoja kehitysaskeleita läpi kauden. Pärjäsi varsin mukavasti myös MM-tasolla, vaikka omassa päässä tulikin ajoittain hieman kiire. Uskalsi pelata vahvuuksillaan kiekon kanssa.
Lasse Kukkonen (8 ottelua 0+0): 8
Kalevan tietojen mukaan Kukkonen pelasi kisoissa sormi murtuneena, mikä kuvastaa joukkueen kapteenin sisukkuutta. Kaukalossa nähtiin tuttu Kukkonen, joka repi, raastoi ja uhrautui joukkueen puolesta esimerkillisesti. Oli varmasti erittäin iso palanen Leijonia varsinkin henkisellä puolella, koska oli joukkueen mukana vaihtopenkillä vaikka ei kaikissa otteluissa pelannutkaan.
Topi Jaakola (10 ottelua 1+0): 6
Jaakolan kohokohdaksi jäi Tshekkiä vastaan isketty osuma, joka oli 33-vuotiaan puolustajan ensimmäinen MM-tasolla. Kokeneen pakin vahvuudet ovatkin omassa päässä, mutta sen suhteen oli valtavia haasteita läpi turnauksen. Vikkelät vastustajat menivät ajoittain ohi vasemmalta ja oikealta, minkä lisäksi sijoittuminen oli monesti todella pielessä.
Joonas Järvinen (6 ottelua 0+0): 7
Ei saanut yhtä paljoa vastuuta kuin monet muut puolustajat, mutta täytti ruutunsa mainiosti. Järvisen ollessa kaukalossa vastustajilla ei ollut mukavaa Leijonien maalilla. Paria pientä maaleihin johtanutta virhettä laskivat arvosanaa.
Juuso Hietanen (10 ottelua 2+1) 8,5
Paras pistemies Leijonien puolustajista. Kokeneelta puolustajalta tasainen ja lähes virheetön turnaus. Johtava pelaaja Suomen takalinjoilla.
Ville Lajunen (10 ottelua 1+2): 6,5
Sai paljon vastuuta, mutta tulos jäi vaisuksi. Kiekollista roolia oli tarjolla, mutta ei pystynyt vastaamaan huutoon.
Atte Ohtamaa (10 ottelua 1+1): 7
Tasainen turnaus. Ei pettänyt, mutta ei loistanutkaan. Hoiti oman tonttinsa kunnialla.
Julius Honka (10 ottelua 1+2): 8
Kaksijakoinen turnaus. Toisella puolella vaakakuppia painaa huima kiekollinen osaaminen, mutta vastapainona on puutteet puolustuspäässä. Pelasi itsensä näyttävällä tavalla koko kansakunnan tietoisuuteen. Pelirohkea pelaaja, joka uskalsi hyödyntää vahvuuksiaan.
Julius Honka ei pelännyt ottaa kiekollista roolia. Kuva: AOP
Hyökkääjät
Miro Aaltonen (8 ottelua 0+0): 5
Synkkä turnaus. Sai näyttöpaikkansa jopa ykkösnyrkissä, mutta turnauksen edetessä valahti jopa kokoonpanon ulkopuolelle. Tehotilasto jäi jopa kahdeksan astetta pakkaselle, mikä on karmea lukema, vaikka lyhyessä turnauksessa sitä ei liian orjallisesti pidäkään tuijottaa.
Veli-Matti Savinainen (10 ottelua 3+4): 9
Leijonien suurimpia onnistujia. Pelasi kaikki tilanteet täysillä ja sai palkintoja myös pisteiden muodossa. Monipuolinen peluri, jota pystyi hyödyntämään missä tilanteessa tahansa. Ehti paremmin tilanteisiin, kun on saanut parannettua luisteluaan huomattavasti.
Sebastian Aho (10 ottelua 2+9): 10-
Suomen hyökkäyspelin sielu ja tärkein palanen. Teki ketjukavereistaan parempana ja pystyi lukemaan peliä jo monta siirtoa eteenpäin. Miinus tulee Ranskaa vastaan sattuneista henkilökohtaisista virheistä, jotka maksoivat maaleja. Muuten lähestulkoon täydellinen turnaus Aholta.
Joonas Kemppainen (10 ottelua 2+1): 8
Tasaista tekemistä alusta loppuun. Ei loistanut parrasvaloissa, mutta raatoi joukkueen eteen valtavasti.
Jani Lajunen (10 ottelua 1+1): 8
Nelosketju paransi otteitaan turnauksen edetessä. Vielä alkulohkon alussa vitjalla oli ongelmia yllättäen omassa päässä, mutta Lajunen sentteröi ketjuaan esimerkillisesti.
Markus Hännikäinen (10 ottelua 2+1): 7
Rooli ja vastuu jäivät yllättävän pieniksi, mutta mainiota raatamista nelosketjussa läpi kisojen. Toi kaukaloon aina energiaa ja vauhtia.
Mika Pyörälä (10 ottelua 0+2): 6,5
Teki todennäköisesti enemmän virheitä kuin Liiga-kauden aikana. Ei pystynyt nousemaan erityisen kiekolliseen rooliin, mihin Leijonat olisi kaivannut eniten apuja.
Jesse Puljujärvi (8 ottelua 0+0): 6
Puljujärvi toi alussa kaukaloon energiaa, mutta taso selkiytyi turnauksen edetessä. Ei pystynyt käyttämään vahvuuksiaan tällä tasolla ja oli usein hieman eri aaltopituudella ketjukavereidensa kanssa.
Jesse Puljujärven ensimmäinen maali miesten arvokisoissa jäi vielä tulevaisuuteen. Kuva: AOP
Tomi Sallinen (4 ottelua 1+1): 8
Rooli jäi pieneksi ja minuutteja kertyi vain neljässä ottelussa. Hoiti ne kuitenkin kunnialla. Monipuolinen pelaaja, joka olisi varmasti pystynyt sulautumaan mihin tahansa rooliin.
Antti Pihlström (10 ottelua 0+2): 7
Pihlströmin rooli oli erittäin kummallinen. 32-vuotias hyökkääjä toisi energisyydellään vauhtia ja jalkoja nelosketjuun, mutta Marjamäki asetti hänet kakkosketjun sentteriksi. Teki tunnollisesti tuttua työtään, mutta sentteriltä vaadittaisiin myös pelintekijän taitoja. Henkilökohtaisella tasolla Pihlström pelasi kuitenkin todella odotetut kisat, mutta rooli oli kummallinen.
Juhamatti Aaltonen (5 ottelua 0+3): 6
Kun ei kulje, niin ei kulje. Maaliton putki sai jatkoa ja harteilla roikkuva gorilla paistoi pitkälle. Taiteili pari komeaa maalisyöttöä, mutta ei saanut onnistumisia maalien muodossa. Valinta kisoihin sisälsi valtavat riskit ja tällä kertaa ne kostautuivat.
Valtteri Filppula (10 ottelua 2+3): 7
Kamppaili hieman yllättäen tiukemmin Leijonien jäähy- kuin pistepörssin voitosta. Ei pystynyt nousemaan niin johtavaan rooliin kuin olisi pitänyt. Onnistumiset jäivät lähinnä väläyttelyjen tasolle.
Oskar Osala (10 ottelua 1+2): 8
Kaukalossa yleensä sattui ja tapahtui Osalan ollessa kentällä. Olisi ollut paukkuja isompaankin kuin nelosketjun rooliin, joten kuti jäi hieman piippuun nyt. Kokonaisuudessaan silti mainio turnaus ja täytti tonttinsa erinomaisesti.
Mikko Rantanen (10 ottelua 4+6): 9,5
Ahon ohella Leijonien hyökkäysosaston tärkeimpiä palasia. Valtava kehityskaari verrattuna vuoden takaiseen turnaukseen. Oli usein oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Suomen tulevaisuus näyttää valoisalta, kun nuoret pelaajat pystyivät kantamaan jo nyt vastuuta.
Kansikuva: AOP