Ei ole jääkiekkomaalivahdille mikään otollisin tilanne päästä pelaamaan vain pelin siellä, toisen täällä. Jokainen ammattiurheilija haluaa pelata enemmän kuin vain kerran tai kaksi kuukaudessa. Tämä on kuitenkin todellisuutta Joonas Korpisalolle tällä hetkellä.
Toisen polven jääkiekkoilija elää klassista varamaalivahdin elämää, jossa valmiudessa on pysyttävä jatkuvasti siltä varalta, että jotain odottamatonta tapahtuisi tai kun valmentaja päättää, että nyt on toisen maalivahdin vuoro liukua tolppien väliin. Käskyä odottavan aika on pitkä. Se saattaa kestää viikon tai viikkoja. Mutta kun tilaisuus tulee, on pystyttävä suoriutumaan korkeimmalla mahdollisella tasolla.
Kärsivällisesti näytönpaikkoja odottaen
Alkukausi oli Helsingin Jokereiden juniorimyllyn läpikäyneelle Korpisalolle hankala. Hän voitti neljästä ensimmäisestä pelaamastaan pelistään vain yhden ja joutui sen myötä luukkuvahdiksi kolmeksi viikoksi. Peliaikaa siunaantui käytännössä vain, kun ykkösmaalivahti Sergei Bobrovskyn annettiin huilata Blue Jacketsin peräkkäisten pelipäivien kamppailuista toinen. Ja ne ottelut jotka ”Korpparille” siunaantuivat, olivat kovia vääntöjä.
Korpisalo aloitti maalin suulla Chicago Blackhawksia ja St. Louis Bluesia vastaan, päästäen yhteensä yhdeksän maalia noissa kahdessa tappioon päättyneessä kamppailussa. Winnipegissä ottelu Jetsiä vastaan sujui jo paremmin. Selän taakse upposi vain kaksi kiekkoa Columbuksen maalatessa viidesti.
Marraskuun lopulla Columbus pelasi Carolina Hurricanesia vastaan ja Korpisalon päästyä kentälle, hän äityi huippusuoritukseen. Tiukka ottelu meni aina voittolaukauskilpailuun saakka, jossa Korpisalo piti maalinsa koskemattomana, ansaiten Blue Jacketsille ylimääräisen pisteen saman divisoonan kilpakumppanin kustannuksella.
Kolme päivää myöhemmin Korpisalo oli jälleen tulessa, Blue Jacketsin tahkotessa back-to-back otteluiden ikeessä. Hän pääsi maalin suulle Anaheim Ducksia vastaan, pysäyttäen 27:sta laukauksesta 25, jonka turvin Columbus sai kairattua 4-2 voiton Duckista.
Suomalainen teki näyttöpaikan saatuaan sen minkä pystyi, mutta menestyksestä huolimatta nuoren maalivahtilupauksen paikka oli oleva jälleen vaihtopenkin puolella. Anaheim-ottelusta alkoi Blue Jacketsin erittäin tärkeä kolmen pelin kimara muita saman divisioonan joukkueita vastaan. Bobrovsky pelasi ne kaikki, häviten kuitenkin otteluista kaksi.
Näiden jälkeen vuorossa oli peli heikkoa Arizona Coyotesia vastaan, ja oli perusteltua odottaa vaihteeksi jälleen Korpisaloa maaliin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan Blue Jackets haki 1-0 voiton Kojooteista venäläismaalivahdin avulla. Korpisalo pysyi kakkosviulun soittajana myös alavireistä Edmonton Oilersia vastaan. Oilersin tylyyn 7-2 voittoon päättyneessä ottelussa Korpisalo työnnettiin kentälle vasta päätöserässä lohduttomassa 5-0 tappiotilanteessa, vain huilatakseen sen jälkeen jälleen kolme seuraavaa peliä.
Columbuksen hävittyä jälleen kaksi kolmesta pelistä ja Bobrovskyn päästettyä Boston Bruinsia vastaan ensimmäistä kertaa urallaan seitsemän maalia yhdessä pelissä, oli valmentaja John Tortorellan reagoitava ja käännytttävä suomalaisvahdin puoleen. Korpisalo pääsi viime torstain vastaisena yönä,19 päivän tauon jälkeen aloittamaan vihdoin pelin maalin suulla, kun Columbus kohtasi Toronto Maple Leafsin kotonaan. Hän pysäytti kaikkiaan 39 laukausta ja Blue Jackets voitti pelin 4-2. Mediassa hehkutettiin estoitta 23-vuotiaan veräjänvartijan suoritusta.
Kyseessä oli nuoren miehen kolmas voitto putkeen aloittavana maalivahtina. Hänen torjuntaprosenttinsa noissa kolmessa startissa oli 93.9% ja päästettyjen maalien keskiarvo vain 1.95 maalia ottelua kohden. Vakuuttava suoritus kaverilta, joka on saanut erittäin niukasti ja epätasaisesti vastuuta tällä kaudella.
Uusi vuosi, enemmän peliaikaa?
Vuoden vaihtumisen jälkeen luulisi Korpisalon saavan yhä enemmän jääaikaa. Blue Jacketsin ottelurumba tulee olemaan melkoinen tammi-helmikuun aikana, eikä tilanne helpotu maaliskuun puolellakaan. Tiukan kilpailun vuoksi Metropolitan-divisioonassa tullaan käymään raaka taistelu viimeisistä pudotuspelipaikoista.
Columbuksen menestyksen kannalta on oleellista, että sarjan parhaisiin maalivahteihin lukeutuva Bobrovsky pysyy terveenä, jonka vuoksi ottelurasituksen jakaminen nähtyä tasaisemmin luulisi olevan myös valmennusjohdon agendalla.
Vanhan koulukunnan Tortorellalle kyse on luottamisesta ja nähdyn kaltaisilla esityksillä luulisi vastuuta olevan tarjolla aiempaa enemmän. Viime kaudella NHL:n parhaaksi maalivahdiksi valittua Bobrovskyä on luonnollisesti käytännössä mahdotonta syrjäyttää, mutta Korpisalon tilastot ja näytöt ovat niin hyviä, että suomalaisen uskoisi pääsevän jäälle muutenkin, kuin vain Blue Jacketsin pelatessa otteluita peräkkäisinä iltoina.
Columbuksen on pystyttävä suojelemaan ykkösmaalivahtiaan kaikilla tavoilla. Yksi epäonninen ja odottamaton loukkaantuminen runkosarjan lopulla suistaisi ohiolaisseuran erittäin vaikeaan tilanteeseen. Vain neljä peliä kymmenestä viimeisimmästä voittaneen Blue Jacketsin vire ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen, mutta suomalaismaalivahti on valmiina kasvattamaan omaa voitokasta sarjaansa heti seuraavan tilaisuuden tullen.
Artikkelikuva: Mike Carlson/Getty Images