NHL-kausi 2015-2016 saa hyökkäysvoimaisen päätöksen, kun Penguins ja Sharks iskevät kesän kynnyksellä yhteen vähintään neljästi. Molemmat joukkueet tekivät vuosi sitten kesällä ja kauden aikana merkittäviä siirtoja, ja siksi juuri nämä joukkueet ovat vielä jäljellä.
Sharksilla on ollut omat ongelmansa ydinpelaajien kanssa. Kapteenin C on vaihtanut omistajaa ja kokeneita ratsuja on oltu vaihtamassa pois. Kaiken tämän päälle muutaman täsmähankinnat ja tässä ollaan.
Joonas Donskoista ajateltiin optimistisissa arvioissa juuri tähän rooliin. Potentiaalia on top6-rooliin, mutta hierarkiassa edellä oli varteenotettavia pelimiehiä. Donskoin lisäksi laidalle napattiin vapailta markkinoilta pudotuspelipelaajana tunnettu Joel Ward.
Alakertaan nollanollaa pelaamaan hankittu Paul Martin on täyttänyt roolinsa. Suhteellisen valmiin pohjan päälle kasattiin kolme parempaa hankintaa sekä Roman Polak. Valmentajanvaihdos onnistui. Peter DeBoer toi pian mukanaan luottoratsunsa Dainius Zubruksen. Jokaisessa hankinssa on ollut joku vahvempi juju. Vaikka esimerkiksi maalivahtivaihdoissa, joiden päätteeksi Martin Jones asettui Sharksiin, ei oikein järki pysynyt mukana. Hyvää tekemistä, sanoisin.
Hyvää tekemistä on ollut teräskaupunki Pittsburghissakin. Phil Kesselin hankinta on veivattu joka kantilta valmiiksi, mutta täytyy vielä nostaa World Cup -joukkueen ulkopuolelle jääneen laiturin kevätkunto. 18 otteluun yhtä monta pistettä ja aktiivista laukomista. Kessel ei tule jäämään ilman maalimerkintöjä finaaleissa.
Kesselin lisäksi pingviinirosteri on vahvistunut Carl Hagelinilla, Nick Boninolla, Matt Cullenilla, Eric Fehrillä ja Justin Schultzilla. Kaikkien painoarvo nykyisessä menestymisessä ei tietenkään ole yhtä suuri. Heidän lisäkseen AHL-nostot pitkin kautta ovat olleet pääasiassa kunnollisia.
Penguinsilla on taustalla samanlaista vaihdosta penkin takana kuin Sharksilla. Mike Sullivan on onnistunut supertähtien peluuttamisessa edeltäjäänsä Mike Johnstonia kelvollisemmin.
Kuinka käy?
Allekirjoittanut suo varauksettomasti Sharksin kokeneille pelaajille tämän mestaruuden. Joe Thornton ja Patrick Marleau ovat tehneet aikamoisen päivätyön haiorganisaatiossa. Logan Couture ja Joe Pavelski ovat ajaneet itsensä sisään samaan tähtikategoriaan ja alakerrasta löytyy vielä Brent Burnsin näköistä suvereniteettia.
Jos jotain, niin suvereniteettia löytyy Penguinsista. Sidney Crosby, Evgeni Malkin, Kris Letang ja niin edelleen.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan on kyse siitä, että tiukissa paikoissa parhaiden pitää olla parhaita. Pingviiniveljet ovat tässä seitsemän vuotta sitten onnistuneet. Haiparvessa ei Stanley Cup -voittajia ole.
Suomessa juhlitaan isoa pyttyä Jyväskylän sijaan Raahessa. Sharks in 5.