Mestaruusliiga ansaitsee sallivamman linjan toisen kosketuksen käsittelylle

Monet lentopallon seuraajat ovat varmasti pistäneet merkille, kuinka herkästi kotimaisessa Mestaruusliigassa tuomitaan käsittelyvirheitä epäpuhtaista kosketuksista.

Lentopallon kansainvälisissä säännöissä kaksoiskosketus määritellään näin:

9.3.4 Kaksoiskosketus: Pelaaja lyö palloa kahdesti peräkkäin tai pallo osuu kahdesti peräkkäin hänen kehonsa eri osiin.

Sääntö ei selkeästi kerro, miltä tämä suoritus näyttää käytännössä, kun on kyse toisen kosketuksen teknisestä oikeellisuudesta. Lentopalloa enemmän seuraavat tietävät, että kaksoiskosketus vihelletään yleensä tilanteessa, jossa toisen kosketuksen suorittavan pelaajan sormilyönnissä on tuomarin näkemyksen mukaan epäpuhdas.

Epäpuhtaus lyönnissä tarkoittaa käytännössä yleisimmin sitä, että pallo pyörii selvästi ilmalentonsa aikana. Kaksoiskosketuksen tuomitseminen sormilyönnissä on kuitenkin ammattilaistasolla kiinni hyvin paljon tuomareiden tulkinnoista. Ei ole olemassa selvää määritelmää siitä, kuinka paljon pallo saa pyöriä ilmassa, vaan jokaisen tuomarin täytyy muodostaa näkemyksensä suorituksen onnistumisesta sääntöjen puitteissa itse.

Suomalaiset tuomarit erityisen tarkkoja

Tämän säännön kohdalla on nähtävissä selkeitä eroja eri sarjojen ja tuomareiden välillä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että erityisesti Suomen pääsarjoissa tästä virheestä rokotetaan selvästi monia muiden maiden ammattilaissarjoja herkemmin. En tiedä onko Suomen lentopallotuomareiden keskuudessa säännöstä tehty mitään yleistä linjanvetoa. Mikäli linjanvetoa ei ole, on sääntö näin ollen jokaisen tuomarin henkilökohtaisen tulkinnan varassa. Tässä tapauksessa joillekin tuomareille kelpaa heikompi sormilyönti kuin toisille. Jos tilanne suomalaisessa lentopallossa on tällainen, kuulostaa se lajin kannalta erittäin ikävältä.

Monet urheilulajien säännöt vaativat tuomareilta tulkintaa ja ammattitaitoista näkemystä. Tällaisten sääntöjen kohdalla olisi erityisen tärkeää, että niitä koskevat tulkinnat olisi yleisesti linjattu, eikä tuomarin tarvitsisi tehdä päätöksiä suoritusten oikeellisuudesta täysin omatoimisesti. Tällä hetkellä kaksoiskosketusta koskevan säännön kohdalla näyttää siltä, että yhtenevä linja puhtaan ja epäpuhtaan suorituksen väliltä puuttuu. Tästä linjanvedon puutteesta kärsivät ennen kaikkea pelaajat mutta myös lajin katsojat.

Pelaajat ja yleisö kärsivät tiukasta linjasta

Pelaajiin säännön linjattomuus vaikuttaa siten, että he eivät tiedä pelin aikana millainen kosketuksen täytyy ottelussa tuomitsevan tuomarin mukaan olla, ettei sitä tuomita virheelliseksi. Tämä voi aiheuttaa sen, että toista kosketusta ei uskalla suorittaa sormilyönnillä enää muut pelaajat kuin passari tai libero. Pelin kannalta tämä voisi tarkoittaa sitä, että liian tarkan linjan jatkuessa monet pallot passattaisiin jatkossa epätarkemmalla hihalyönnillä ja pelin taso kärsisi.

Yleisön kannalta kaksoiskosketuksesta tuomitut virhepisteet tarkoittavat usein sitä, että moni hyvännäköinen palloralli katkeaa tuomarin toimesta ennen aikojaan ja mieleisin päätös eli hyökkäyspiste tai torjunta jää näkemättä. On ymmärrettävää, että toisella kosketuksella täytyy olla tietyt suoritustekniset rajat, mutta tällä hetkellä tuo raja on ainakin Mestaruusliigassa liian tiukka.

Joissakin tapauksissa säännön vaikutus on edennyt jopa niin pitkälle, että yleisö osaa valmistautua vihellettävään virhepisteeseen, kun näkevät, ettei passari ehdi antamaan toisen kosketuksen sormilyöntiä eli passia. Näyttää myös siltä, että jotkut tuomarit tuomitsevat kaksoiskosketuksen lähes automaattisesti, kun passin antajana on joku muu kuin passari.

Kansainvälisissä peleissä tuomareilta menevät läpi selvästi heikommat sormilyönnit ja yleisö nauttii näkemästään. Monen katsojan mielestä urheilussa mikään ei ole niin inhottavaa kuin se, että tuomari ottaa liikaa ”roolia”. Lentopallossa tällaisia tilanteita ovat erityisesti kaikki erilaiset säännöissä virheiksi määritellyt suoritukset. Tästä sääntötulkinnasta on ollut puhetta myös television puolella, missä mm. maajoukkueen entinen päävalmentaja Timo Hoivala on ottanut kantaa puhumalla ’sallivammasta linjasta’ toisen kosketuksen kohdalla.

Pelien ratkaisut pelaajille

Sallivampi linja helpottaisi varmasti myös tuomaritoimintaa. Löysemmällä sääntötulkinnalla tuomareiden ei tarvitsisi kiinnittää toiseen kosketukseen niin paljon huomiota ja toisista kosketuksista tuomittujen virhepisteiden aiheuttamat pelaajien tunteenpurkaukset vähenisivät. Uskon, että jokainen tuomari haluaa edelleen pysyä sivuroolissaan ja antaa pelaajien ratkaista ottelun. Mitä vähemmän tuomareiden tarvitsee tehdä omia tulkintoja, sitä helpompaa tuomitseminen on. Tuomarin tehtävä on tehdä päätökset sääntöjen mukaan ja pitää pelaajien tunteet kurissa. Pelaajien on kuitenkin vaikea pitää tunteitaan kurissa, mikäli tuomarilla ei ole selvää linjaa suoritusten oikeellisuudessa tai linjat vaihtelevat eri tuomareiden välillä.

Arvostan suomalaisia lentopallotuomareita ja heidän osaamistaan. He ovat varmasti kansainvälisesti verrattuna alansa huippua. Uskonkin, että kaksoiskosketuksen tuomitsemisen kohdalla syy on jossain muualla kuin heidän ammattitaidossaan. Säännöstä tehty linjanveto on joko liian tiukka tai sitä ei ole olemassa ollenkaan.

Toivottavasti asiaan saadaan muutosta ja sen ansiosta voisimme nauttia suomalaisesta huippulentopallosta ilman pelin sujuvuuden kannalta merkityksettömiä tuomioita. Epäpuhtaat kosketukset eivät häiritse pelin kulkua, mutta liian tarkka syynääminen häiritsee sitä selvästi. Lentopallo-ottelun voittaa edelleen parempi joukkue ja on tärkeää, että pelaajat saavat ratkaista ottelut päättämällä pallorallit ilman, että niitä katkaistaan turhan takia tuomarin toimesta.

Kuva: Tomi Jokela / AOP

Lähteet: Lentopalloliiton säännöt ja määräykset

Click to access lentopallon-kv.saannot-2015-2016.pdf