Salibandyliiga starttaa lauantaina – näin päättyy runkosarja

Miesten Salibandyliiga käynnistyy lauantaina neljällä kamppailulla ja tästä jatketaan tasaiseen tahtiin aina helmikuun loppuun saakka. Silloin kahdeksan parasta jatkaa pelejään pudotuspeleihin, viimeinen putoaa suoraan Divariin ja 12. ja 13. karsii paikasta Divarin kahta parasta jengiä vastaan.

Oman mausteensa tällä kaudelle tuo joulukuussa pelattavat miesten MM-kisat, jonka aikana joukkueilla on kuukauden tauko peleistä ja loistava mahdollisuus harjoitella, niin fyysisesti kuin lajin kannaltakin, itsensä parhaaseen iskuun kohti kevään pudotuspelejä. Kuka voittaa runkosarjan? Kuka harjaa pistepörssin ja ketkä nuoret lupaukset nousevat salibandyväen tietoisuuteen?

14 joukkuetta liikaa

Salibandyliigaa pelataan nykyisellään 14 joukkueen voimin. Osasyynä on se, että laji halutaan pitää maantieteellisesti mahdollisimman laajalla näkyvyydellä. Varjopuolena tässä on se, että moneen joukkueeseen ei riitä tarpeeksi laadukkaita liigatason mitat täyttäviä pelaajia. Tästä taas seuraa se, että liigastatuksen saa nykypäivänä liian helpolla, ilman siihen vaadittavaa työmäärää. Hyppäys A- ja B-junioreista liigavauhtiin varsinkin fyysisesti, on tällä hetkellä liian suuri, johtuen osittain nuoren lajin ongelmista (esim. laaduttomasta juniorivalmennuksesta). Kärkijoukkueisiin on omien junioreiden vaikea murtautua ja siellä pääsääntöisesti liigaan haluavat juniorit joutuvat paiskimaan kaksi kertaa enemmän hommia pukeakseen liigajoukkueen pelipaidan ylleen, kuin vastaavasti hieman alemmassa kastissa pelaavien seurojen juniorit pääsevät helpommalla. Mielestäni tässä on suurin ongelma 14 joukkueen sarjassa, kun asiaa pienellä katsannolla vertaa Sveitsin ja Ruotsin liigoihin, jossa pelaajat ovat lähes järjestään kaikki urheilijoita.

Runkosarja-Oilers

Sitten hypätään ennakoimaan runkosarjan sijoituksia. Tasoerot liigassa ovat kasvaneet entisestään, kun kärkijoukkueet vahvistuvat ja alemman kastin joukkueet heikkenevät entisestään. Meidän veikkauksessamme vahvistunut Esport Oilers tulee harjaamaan runkosarjan ja kauden päätteeksi Rauman Salban tie vie takaisin Divariin.

1. Esport Oilers (Espoo)

Loistavia täsmähankintoja lähinnä Turun suunnalta tehnyt Oilers on todella kompakti paketti, kun lähtijöiden listakin on kovin pieni. Valmentaja Teemu Varis on urheilu- ja salibandymies henkeen ja vereen, ja tänä kesänä Oilers on varmasti tehnyt työnsä laadukkaasti. Jokaiseen kenttään löytyy (Suomen ruotsalaistyyppisimmästä) joukkueesta rightin viimeistelijä, sekä taitavat neljä muuta kaveria. Ykköskenttä on sarjan parhaimmistoa, kun siinä hyökkäävät Casper Pfitzner, Oscar Hänninen ja viime kaudella ikävän loukkaantumisen kokenut Perttu Pajukoski. Kakkoseen ja kolmoseen riittää myös todella huikeita pelimiehiä. Lisäksi puolustus on todella isokokoinen ja laadukas. Viime vuonna Variksen aika ei riittänyt täysin pistämään joukkueen palettia kasaan, mutta tänä keväänä Espoossa taistellaan tosissaan jopa mestaruudesta.

Tähtipelaaja: Tomi Ikonen, mestaruudesta haaveileva joukkue tarvitsee Ikosen kaltaisen maalivahdin. Sen on osoittanut viime kausilla Happee (Kosonen), SPV (Ihme) ja SSV (Toivoniemi). Lähellä Suomen ykköstorjujan asemaan joulun MM-kisoissa.

Nuori lupaava: Saku Hirmasto, A-junioreissa hyvin esiintynyt hyökkääjä pelasi jo viime kauden runkosarjan lopussa liigapelejä. Mahtuuko mies kivenkovaan Oilers nippuun tällä kaudella?

Vaativa valmentaja ja lajiniilo Teemu Varis johdattaa Oilersin tällä kaudella pitkälle. Kuva: Anssi Koskinen

Vaativa valmentaja ja lajiniilo Teemu Varis johdattaa Oilersin tällä kaudella pitkälle. Kuva: Anssi Koskinen

2. Happee (Jyväskylä)

Muutama menetys siirtomarkkinoilla, mutta lähtijät korvataan omilla lupaavilla junioreilla ja alueen muista seuroista tulleilla laadukkailla ukoilla. Viime vuoden mestari on jälleen moderni joukkue niin fyysisesti kuin pelitavallisestikin. Maailmanluokan fysiikkavalmentaja Petri Jalanko takaa, että pelaajat ovat keväällä jälleen todella nopeassa kunnossa nimenomaan lajiominaisuuksiltaan. Taktiikka-velho Mikko Lehto antaa paljon vastuuta pelajille ja joukkue pystyy mukautumaan todella hyvin vastustajan erilaisiin pelityyleihin niin pallollisessa kuin pallottomassa pelissäkin.

Nämä kaksi asiaa olivat lyhykäisyydessään Happeen viime kauden menestyksen takana, kuorrutuksenaan tietenkin loistava joukkuehenki. Kesän aikana osa kärkipelaajista on parannellut haavojaan ja pieni peikko jyväskyläläisillä on loukkaantumisten pelossa. Joukkueen fyysistä rasitusta lisää lokakuussa pelattava Champions Cup sekä mahdolliset MM-edustukset. Valmentajaguru Seppo Pulkkinen osaa kääntää nämäkin asiat positiiviseen suuntaan, joten turhaa stressiä näistä ei joukkueelle synny.

Joukkueen materiaali on laaja ja nälkäisiä ukkoja löytyy tarvittaessa myös penkiltä ratkomaan otteluita. Vanha tutkapari, Classicista paluun Jyväskylään tehnyt Peter Kotilainen ja loukkaantimisestaan huippukuntoon jälleen päässyt Lassi Kotovaara, tekevät vuoden tauon jälkeen tuhojaan jyväskyläläisten hyökkäyksessä. Jyväskyläläisten alkuohjelma on helppo ja voi olla, että Hirvilauma kerää kuudesta ensimmäisestä pelistä täyden pistepotin. Maalivahtikaksikko on kenties sarjan paras, kun urheilijanelämää viettävä Tuomas Turunen pystyy haastamaan Märkä-Rällä Kososen taisteluun ykkösvahdin tontista.

Tähtipelaaja: Petri Kauko, elävä Happee-legenda teki seuran kanssa elinikäisen sopimuksen ja johtaa edelleen Happeen vaarallista ykkösnyrkkiä.

Nuori lupaava: Asko Huisman, taitava ja fyysinen puolustaja lyö itsensä läpi tällä kaudella. Mahdollisuus seurata Jonne Junkkarisen ja Petri Hakosen jalanjälkiä vielä maajoukkuetason puolustajaksi ilman yhtään alle 19 -vuotiaiden maajoukkuekomennusta.

3. Tapanilan Erä (Helsinki)

Erä oli jo viime kaudella todella vahva nuorella ryhmällään kevään peleissä, kun se tippui lopulta vasta viidennessä puolivälieräottelussa mestari-Happeelle. Valmennus on rautaa Petteri Bergmanin, Jyri Korsmanin ja Mika Saaren johdolla. Nuoret pelaajat ovat menneet kesän aikana isoja harppauksia eteenpäin ja tähän kun lisätään vielä huippuvahvistukset Lauri Kapanen ja Tommi Aro, on Erä jälleen varteenotettava finaaliehdokas.

Erän ykköskenttä tulee olemaan todella kova, kun Lauri Kapanen on istutettu keskelle ja laidoille hän saa kaksi kovaa maalinsylkijää, viime kauden komeetan Eero Nuutisen ja Tuomas Iiskolan. Ratkaisijoita riittää muihinkin kenttiin ja läpimurtoa runkosarjassa odotetaan viime kevään pudotuspeleissä loistaneelta todella taitavalta rightin hyökkääjä Mikko Pasaselta. Myös hieman heikon kauden viime vuonna pelanneilta Jere Oksaselta ja Tomi Palinilta voidaan odottaa tasonnostoa.

Erä on lähtenyt täksi kaudeksi muuttamaan hieman pelityyliään Korsmanin johdolla ja saa nähdä kuinka pitkälle muutoksia on tarkoitus viedä vai palataanko vielä jossain vaiheessa vanhaan kunnon mökkiin? Maalivahdit Markus Laakso ja Teemu Kortelainen ovat suurimmat Erän kysymysmerkit, samoin kotipelien vienti pois Mosan ladosta vieraampaan Vantaan Energia Areenalle jossa kotikenttäetu heikkenee.

Tähtipelaaja: Tuomas Iiskola, todella hurja laukaus ja pallo löytyy usein verkonperukoilta. Saa nyt vierelleen maailmanluokan pelaajan ja on lähellä voittaa pistepörssin.

Nuori lupaava: Aaro Koski, tämä tervepäinen ja monipuolinen nuori urheilija iskee itsensä tällä kaudella kansan tietoisuuteen.

4. SPV (Seinäjoki)

Seinäjokiset jäivät viime kaudella hieman yllättäen mitalipelien ulkopuolelle, joten tällä kaudella Koposen ryhmällä riittää entistä enemmän nälkää. Pohjanmaalla on kuulemma tälle kaudelle herätty myös lajinomaiseen nopeusharjoitteluun, joten luvassa on entistä vikkelämpi seinäjokelaisryhmä.

Pitkään yhdessä pelannutta ryhmää vahvistettiin ostamalla paluumuuttaja ja rankkarispesialisti Jalo Kouvonen mestari-Happeesta ja hän tuo joukkueen alakertaan mertomaisella olemuksellaan lisää kaivattua pallollista osaamista. Kouvonen antaa myös mahdollisuuden joukkueelleen pelata palloa enemmän modernimmin lattian kautta eikä vastahyökkäyksiin tarvitse joka kerta lähteä pitkä päätyyn -periaatteella. Nyt joukkueella on kolme todella taitavaa pallollista puolustajaa, kun maailmanmestari Juha Kivilehto jäi Seinäjoelle ja Jyrki Holopainen ihastuttaa edelleen punaisten alakerrassa. Hyökkäyspäähän joukkue kaipaisi enemmän rightin viimeistelijöitä, mutta tehoja löytyy myös leftin pojilta. Maalissa parivaljakko Ihme-Kivimäki hoitaa leiviskänsä erinomaisesti.

Tähtipelaaja: Janne Hulmi, Säkylän oma poika oli korkealla Petri Kettusen kaavailuissa Suomen MM-joukkueen kolmoskentän sentteriksi. Loukkaantumiset ovat kuitenkin häirinneet tämän loistavan kahden suunnan sentterin uraa, joten toiveissa olisi ehjä kausi tälle hienolle miehelle.

Nuori lupaava: Jukka-Pekka Pelto-Arvo, harjoituspeleissä kovaa jälkeä tehnyt nuori hyökkääjä pyrkii murtautumaan SPV:n pelaavaan kokoonpanoon. Omille junioreille se ei ole seinäjoella ollut lähiaikoina helppoa, mutta uskon, että Pelto-Arvo iskee itsensä tällä kaudella SPV:n pelaavaan kokoonpanoon.

5. Classic (Tampere)

Viime kauden finalisti Classic vahvisti rivejään parilla lupaavalla ruotsalaisella juniorilla, kun Jesperit Kivipaasi ja Thorberg saapuivat Tampereelle. Saa nähdä miten valmentaja Jarkko Rantala tulee peluuttamaan ruotsalaisia, ainakin lahjakas sentteri Kivipaasi on pelannut osan harjoituspeleistä pakin tontilla. Classic sai myös kelpo vahvistuksen Turusta, kun puolustaja Tino Salminen saapui vahvistamaan tamperelaisten puolustusta. Hän on tervepäinen turkulainen, joka elää urheilulle 24/7.

Viime kauden lopulla pahat kielet joukkueen sisältä osasivat kertoa Rantalan heikosta luottamuksesta joukkueen pelaajistossa ja saa nähdä miten lappeenrantalaislähtöinen valmentaja saa tällä kaudella joukkueensa isot egot, varsinkin kokeneen osaston, ruotuun. Kaikki mahdollisuudet menestymiseen on laadukkaalla harjottelulla ja paremmalla joukkuehengellä. Maalivahtipeli Joni Järviön loistaessa takaa mahdollisuuden myös neljän sakkiin pääsemiseen.

Tähtipelaaja: Nico Salo, nuorukainen loisti viime keväänä ja on jatkanut siitä mihin jäi. Pahan polvioperaation jäljiltä itseluottamus on jälleen kunnossa ja hän johtaa vahvoin ottein Classicin nuorisoketjun peliä alakerrassa.

Nuori lupaava: Lassi Toriseva, vielä A-juniori-ikäinen Toriseva pystyy haastamaan Järviön ykkösmaalivahdin paikasta. Hän tarvitsee otteisiinsa lisää tasaisuutta.

6. SSV (Helsinki)

Valmentaja Amu Ahonen menetti kaksi todella tärkeää lenkkiä joukkueestaan, kun Harri Forsten ja Henri Toivoniemi lopettivat pelaamisen ainakin hetkeksi. Tähän soppaan kun lisätään Lehtosen veljesten jäähdyttely, Riku Kekkosen siirtyminen Sveitsiin ja luottopuolustaja Saku Lehden lopettaminen, ei helsinkiläisten kannalta hyvältä näytä. Paikkaajat eivät ole perinteistä SSV-tasoa, kun manageri Kurre Westerlund ei ollut kesän alussa hereillä pelaajakaupoissa. Joukkueen viime kauden senttereistä ei ole jäljellä yhtäkään ja nyt vanha sotaratsu Pasi Laitila on kaivettu naftaliinista pyörittämään SSV:n peliä. Saa nähdä onko reissupelaajasta enää kantamaan isoa vastuuta liigassa.

Maalivahtiosasto on todella suuri kysymysmerkki, kun Erästä saapunut Santtu Strandberg yrittää vallata ykköstorjujan tontin ja kakkosmokena torjuva Paolo Keinänen ei ole kummoinen kätyri. Kurre yrittää varmasti kauden aikana saada ainakin Toivoniemen takaisin Viikinki-ryhmään ja ei olisi ihme, vaikka mies pukisi vielä SSV-paidan ylleen tällä kaudella. Ellei sitten Ylijohtava Toni Lötjönen saavu punttisalibisneksestä pelastamaan helsinkiläisiä.

Tähtipelaaja: Lauri Stenfors, Huittisten salibandykoulun kasvatti on ottanut urallaan huimia askeleita eteenpäin ja johtaa SSV:n puolustusta johtajan elkein. Tämä leppoisa kaljupää nähdään myös mitä todennäköisemmin joulukuun MM-kisoissa.

Nuori lupaava: Walter Mahlberg, tämä pitkätukka dominoi viime kaudella A-junioreiden pistepörssiä ja nyt häneltä odotetaan tehoja myös miesten peleissä.

7. Indians (Espoo)

Kuuden suurimman jälkeen tulee hieman tasaisempaa, mutta viime kauden sarjanousija Indians pelaa itsensä jälleen pudotuspeleihin loistavan valmentajansa Kuula Laurikaisen opein. Vikkelät ja todella taitavat nuoret pelaajat pelaavat tyylikästä pallollista peliä ja kauden kokeneempana puolustuspeli luonnistuu tällä kaudella varmati paremmin, kun vastustajat ovat entistä tutumpia.

Joukkue ei kokenut kauden jälkeen suuria menetyksiä ja espoolaisryhmä on sitoutunut harjoittelemaan kovaa ja laadukkaasti sekä pelaamaan taidokasta salibandyä. Suurimpina tähtinä tuikkivat Valtteri Kainulainen ja jo miesten maajoukkueleirille noussut sarjan yksi taitavimmista pelaajista Markus Markkola. Puolustuspäässä ja hyökkäyspäässä dominoiva puolustaja Santeri Toropainen ihastutti viivakudeillaan jo viime kaudella ja samaa voidaan odottaa myös tällä kaudella. Murtautuminen maajoukkueeseen tapahtuu parin vuoden sisään, jos mies saa vielä hieman lisää lihasta linnunluidensa ympärille. Hieman paremmalla maalivahtipelillä Inkkareilla olisi sauma haastaa jopa kärkijoukkueet.

Tähtipelaaja: Markus Markkola, tällaisia käsiä ei liigassa näe kuin harvalla kaverilla. Lisäksi pallo löytää maaliin ja tarjoilukin mieheltä onnistuu.

Nuori lupaava: Eino Pesu, jo viime kaudella väläytellyt Pesu on moderni salibandypelaaja joka on Indians-pelaajan prototyyppi: pitkähkö, laiha ja taitava pelaaja.

Nuori Inkkari-ryhmä ei pääse iskemään enää puskista, mutta tulee menestymään. Kuva: Anssi Koskinen

Nuori Inkkari-ryhmä ei pääse iskemään enää puskista, mutta tulee menestymään. Kuva: Anssi Koskinen

8. Koovee (Tampere)

Tampereen toinen seura lähtee sarjaan vahvistuneena, kun viime kaudella Sveitsissä maaleja mättänyt Henri Mäenpää saapui takaisin kotikonnuilleen ja kun vielä Aapo Mutanen teki perinteisen loikkauksen Joensuusta Tampereelle, on joukkueen hyökkäyspeli entistä vaarallisempi. Maajoukkuepelaaja Eemeli Salin saa vierelleen todella nälkäisen Mäenpään ja näin ollen Kooveella riittää laadukkaita hyökkääjiä kahteen kenttään, jos ja kun viime kauden sensaatio Samuli Salomaa jatkaa siitä mihin viime kaudella jäi.

Toivottavasti tamperelaiset ovat tänä kesänä tajunneet harjoitella, koska viime kesänä joukkue vietti kuulemma reilusti enemmän aikaa rannalla kuin lenkkipolulla. Joukkueen puolustus on hienoinen kysymysmerkki samoin kuin maalivahtipeli. Uskon kuitenkin, että varsinkinkin kotisalissa 2-2-1 -pelisysteemi takaa tarpeeksi pisteitä viemään joukkueen pudotuspeleihin. Maalivahti Arvid Vonkilla on isot saappaat täyttää Joni Järviön jättämä ykkösvahdin tontti.

Tähtipelaaja: Eemeli Salin, voi viedä tamperelaiset pudotuspeleihin. Tulee olemaan tällä kaudella todella korkealla pistepörssissä.

Nuori lupaava: Perttu Koljonen, nuorten maajoukkueessakin ihastuttanut Hollolan salibandykoulun kasvatti on todella taitava hyökkääjä ja hänellä on mahdollisuus lyödä itsensä läpi liigassa jo ensimmäisellä kaudellaan.

9. OLS

Viime kauden valmentaja Jarmo Härmä sai lähteä hieman erikoisella tavalla ja paikan ykköskäskijänä otti OLS:n A-junioreissa loistavaa jälkeä tehnyt Jami Herrala. Pelaajapuolella oululaisten vaihtuvuus oli pientä ja nyt Suomen suurimmalta salibandyseuralta odotetaan petrausta viime kauden pohjanoteeraukseen. Kotona joukkueen on oltava vaarallisempi ja napsittava pisteitä paremmalla prosentilla. Nuorten on otettava jälleen uusi askel urallaan eteenpäin ja noustava johtaviksi pelaajiksi myös miesten peleissä – tällöin OLS:lla on mahdollisuus pelata pudotuspelejä tällä kaudella. Paluumuuttaja Jukka Lindgren tuo tarvittavaa rauhallisuutta puolustuspäähän.

Joukkue lähtee kauteen tietoisella riskillä nuorilla maalivahdeilla, joka voi kääntyä molempiin suuntiin. Joka tapauksessa maalivahtikaksikko Koivisto-Mestari ovat tulevaisuuden lupauksia ja kasvat korkoa tulevaisuutta varten.

Tähtipelaaja: Ville Turula, kaksi vuotta jo liigaympyröissä pelanut sentteri on polkenut hieman paikallaan. Nyt on hänen kautensa.

Nuori lupaava: Mestari-Koivisto, kova kilpailu ykkösmaalivahdin tontista ja se kehittää näitä kahta poikasta entisestään.

10. NST (Lappeenranta)

Lappeenrantalaiset menettivät jälleen muutaman tärkeän lenkin, kun maalitykki Jarkko Nurmela siirtyi opiskelujen perässä Joensuuhun ja puolustuspään lukko Iikka Voutilainen siirtyi alasarjoihin. Lappeenrantalaisten onneksi liigan yksi parhaimmista maalivahdeista Jarkko Monthan jatkoi komeaa uraansa ja tilkitsee jatkossakin NST:n maalinsuun. Monttu pystyy huikeilla kopeillaan takaamaan joukkueelleen voittoja tiukoista otteluista.

Suuri kysymys kuuluu, että kuka tekee NST:n maalit? Olisiko Sveitsin divarista Nakkisormiin siirtyneestä Daniel Steigeristä siihen? Enpä usko, mutta jo viime kaudella loistavia otteita esittäneestä Samuli Hulkkosesta yhdessä Petteri Puustisen kanssa on. Puolustuksessa maajoukkuemies-Risto Töllikölle kertyy kovat minuutit, koska muut pakit eivät ole kummoisia.

Tähtipelaaja: Risto Töllikkö, maajoukkuemies mahtuisi jokaiseen kärkijoukkueeseen ykköspakkipariin.

Nuori lupaava: Petteri Puustinen, todella vaarallinen rightin hyökkääjä pystyy täyttämään Nurmelan jättämän aukon hyökkäyspäässä.

11. Josba (Joensuu)

Joensuussa vaihdettiin kauden päätteeksi jälleen kerran päävalmentajaa, kun tällä kertaa vetovastuun otti Petri Torni. Torni on kuulemma nykyaikainen pelaajalähtöinen valmentaja, joka jakaa paljon vastuuta pelaajilleen. Loistava suuntaus, jolla on pelien mennessä väärille raiteille myös varjopuolensa, jolloin pelaajisto nousee helposti kapinaan valmentajaa vastaan – noh eipä maalailla kuitenkaan vielä piruja seinille.

Joensuulaisryhmä saa jalkeille kaksi laadukasta hyökkäyskenttää, kun ykkösen muodostavat Nurmela-Könönen-Kajoksinen ja kakkoseen riittää miehet Hallikainen-Väänänen-Puska. Puoluspää taas on taas todella heikko ja maalivahdit Jesse Huurrekorpi ja Tuomas Tokila eivät ole liigan eliittiä.

Tähtipelaaja: Perttu Puska, nuoresta iästä huolimatta jo lähes Josba-ikoni. Kapteenilta odotetaan paljon tehoja hyökkäyspäässä ja niitähän syntyy.

Kapteeni Puska saa apuja hyökkäyspäähän, mutta tarvisisi niitä kipesäti myös puolustuspäähän. Kuva: Anssi Koskinen

Kapteeni Puska saa apuja hyökkäyspäähän, mutta tarvisisi niitä kipesäti myös puolustuspäähän. Kuva: Anssi Koskinen

Nuori lupaava: Pauno Kajoksinen, nyt taitaa vihdoin ja viimein olla tämän joensuulais nettikirjoittelijoiden lempilapsen aika. ”A” rintaan ja ykköskenttään kovien jätkien ympärille. Tulosta syntyy, jos reeni on maittanut.

12. TPS

Jälleen kerran kauden päätteeksi tähtipelaajat lähtivät Turusta. Tilalle saatiin pari kovemman luokan kaveria, kun Loviisassa viime vuonna kovaa jälkeä tehnyt maalipyssy Rasmus Horn ja Tsekkien maajoukkuepelaaja Michal Podharsky saapuivat Tepsiin. Muut vahvistukset ovat nuoria lupaavia tulevaisuuden pelaajia, joilta ei tällä kaudella voi vielä hirveitä odottaa.

Kauden alla joukkueen maalitykiksi kaavailtu Miikka Sokka loukkasi jälleen ikävästi polvensa ja hänen kautensa näyttää olevan ohi. Pikaista paranemista. Puolustus on todella kapea tsekkiläisen Botarin ja kapteeni Antti Nurmisen jälkeen. Joukkueen maalivahtikaksikko Luukkonen-Kekkonen voi tarjota joukkueelle mahdollisuuden taistella 11. sijasta, joka tarkoittaisi karsintojen välttämistä.

Tähtipelaaja: Pyry Luukkonen, iso veskari joka on vieraillut myös maajoukkueleireillä.

Nuori lupaava: Eero Juvonen, kakkosvalmentaja Juvonen on pedanttivalmentaja, joka on tulevaisuuden huippuvalmentaja. Tendenssiä löytyy.

13. Nokian Krp

Krp:n alkukausi on mielenkiintoinen, ensimmäinen ottelu vieraissa ja sitten Raholan hulppeassa kotipyhätössä peräti seitsemän kotiottelua putkeen. Näistä olisi raavittava 5-6 voittoa, koska vieraskiertueen alkaessa voi kyyti olla jälleen kylmää. Kesällä joukkueen ovet kävivät totuttuun tapaan kuin Kruunukalusteen alepäivillä. Suurimmat vahvistukset tulivat mestari-Happeesta saapuneen juoni-jouni Johannes Jokisen ja tsekeistä kaapatun Milan Garcarin muodossa.

Päävalmentaja Heikki Luukkosella on jälleen iso työ kasata porukasta yhtenäinen joukkue ja tänäkin vuonna joukkue saa taistella putoamista vastaan sillä maalivahtiosasto ja puolustus ovat heikkoja.

Tähtipelaaja: Henri Johansson, Jönssi latoo jälleen kivat pisteet yhdessä Johannes Jokisen kanssa.

Nuori lupaava: En tiedä

14. Salba (Rauma)

Perinteisesti sarjanousijan tulisi napsia pisteitä alkukaudesta, mutta avausohjelma ei raumalaisille ole suotuisa. Hienon kauden viime vuonna Divarissa pelannut Salba tulee helisemään huomattavasti kovatempoisemmassa ja taitavammassa sarjassa. Kotona Kauppiksella tulisi napsia voittoja häntäpään muilta joukkueilta tasaiseen tahtiin.

Vahvistuksista taitavat Ville Salonen ja Arttu Kukko tuovat lisää pallollista osaamista raumalaisten nippuun. Maalivahtipeli on todellinen kysymysmerkki ja hyvällä torjujalla pystyisi kääntämään otteluita voitoiksi tässä sarjassa. Pahoin pelkään, että joukkueen viisikkopuolustus antaa liikaa palloja maaliakohden ja joukkue tulee päästämään tällä kaudella rumiakin lukeamia.

Tähtipelaaja: Janne Hyvönen, muutaman vuoden tauon jälkeen liigaan paluun tekevä taitava hyökkääjä hassuttaa pakkeja kahville minkä kerkeää. Tarvitsee ympärilleen hyvät viimeistelijät.

Nuori lupaava: Niko Kaerla, vuonna 1992 -syntynyt rightin puolen pelaaja on osunut reenipeleissä neljä kertaa seitsemään otteluun ja hän voi nousta Salban jokerikortiksi.

Pistepörssi:

1. Tuomas Iiskola, Erä

2. Jami Manninen, Happee

3. Sami Johansson, Classic

4. Eemeli Salin, Koovee

5. Lauri Kapanen, Erä

6. Sami Koski, SPV

7. Perttu Pajukoski, Oilers

8. Eero Nuutinen, Erä

9. Peter Kotilainen, Happee

10. Casper Pfitzner, Oilers

Kauden avauskierros 20.9.-21.9.

20.9. SPV-SSV Seinäjoki Areena klo 16.30

20.9. Oilers-Classic Tapiola klo 17.00

20.9. Koovee-TPS Spiral Hallit klo 17.00

20.9. OLS-Erä Kastelli klo 18.30

21.9. Salba-Happee Rauman Kauppis klo 17.00

21.9. Josba-NST Joensuu Areena klo 17.00

Edit. 17.9.2014 klo 16.50