Rahapelit ovat vuosikymmenien ajan olleet Suomessa valtion omien monopolitoimijoiden yksinoikeus. Alun perin rahapelitoiminta oli jaettu yksittäisen Veikkauksen lisäksi RAY:n ja Fintoton kaltaisille alajaostoille, mutta vuodesta 2016 kaikki nämä jaostot ovat olleet yhden Veikkauksen alla.
Viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana suomalaiseen rahapelijärjestelmään ei sitten olekaan tullut kovin suuria muutoksia. Veikkaus on ollut yksi ja ainoa laillinen toimija, kun taas ulkomaisten nettikasinoiden ja vedonlyöntisivustojen asema on ollut enemmän tai vähemmän ristiriitainen. Tähän artikkeliin olemme keränneet tietoa kotimaisen pelimarkkinan nykytilanteesta sekä tulossa olevasta uudesta säännöstelykehikosta.
Ulkomaiset pelisivut eivät ole laillisia tai laittomia
Suomessa on jo kauan eletty melko erikoisessa tilanteessa rahapelien suhteen. Ulkomaisilla nettikasinoilla ja vedonlyöntisivustoilla ei fyysisesti ole asiaa kotimaisille markkinoille tarjoamaan pelejään kioskeilla tai marketeissa. Nämä pelipaikat ovat täysin monopolihallitsijan taskussa. Sen sijaan netissä tilanne on hieman kiistanalaisempi, sillä ulkomailta käsin palveluitaan Suomeen tarjoavat kansainväliset firmat eivät riko lakia ottaessaan asiakkaakseen suomalaisia pelaajia.
Viime vuosina arpajaislakiin on tehty muutamia selvennyksiä, joissa on terävöitetty sitä, kuinka ulkomaisten pelipalveluiden mainostaminen Suomeen on yksiselitteisesti lailla kiellettyä. Vaikka suomalaiset siis saavat pelata netistä löytämillään kasinoilla, ei kasinomainoksia saa täysin läpinäkyvästi tuutata asiakkaan kasvojen eteen. Erityisen kiellettyjä ovat postilaatikkoon tuotavat kasinomainokset ja satunnainen tekstiviestimarkkinointi. Räikeimmistä mainostustapauksista kotimainen Poliisihallinto voi määrätä uhkasakkoja ja tarvittaessa myös katkaista kotimaisten pankkien rahansiirrot sääntöjä rikkoville toimijoille.
Kaikesta tästä kiistanalaisuudesta huolimatta suomalaiset asiakkaat eivät voi nettikasinopelejä pelatessaan tehdä rikoksia. Lue lisää sivustolta zimplerkasinot.net. Sen sijaan ainoa taho, joka voi syyllistyä rikokseen, on ulkomaisten pelipalveluiden mainonnasta vastuussa oleva kasino.
Vielä rautalangasta vääntäen voi siis sanoa, että ulkomaiset pelisivustot eivät ole laittomia, mutta niiden mainostaminen on.
Suomi siirtymässä säännösteltyyn markkinaan
Suomalainen rahapelijärjestelmä on monien poliitikkojen ja muiden yhteiskunnallisten kommentoijien mielestä epäonnistunut. Syy siihen, miksi Suomi on vuosikausien ajan pystynyt pitämään kiinni monopolistaan, on se, että tähän on saatu erillislupa Euroopan unionilta. Erillisluvan ehtona on ollut pitää huoli vastuullisen pelaamisen toteutumisesta ja pelihaittojen estämisestä oman pelijärjestelmän sisällä.
Valitettavasti Suomi tunnetaan maailmanlaajuisesti varsin huonosta peliongelmatilanteestaan. Suomessa merkittävä prosentti väestöstä kärsii pelihaitoista, eikä Suomea innokkaampia rahapelimaita ole olemassa kuin kaksi: Australia ja Japani. Näinpä voidaan sanoa, että maassamme ei ole hoidettu rahapeliongelmia EU:n erillisluvan edellyttämillä tavoilla.
Syy monopolin purkamiseen ei lopulta kuitenkaan liity vastuullisen pelaamisen laiminlyöntiin, vaan monopolitoimijan niin sanotun kanavointiasteen dramaattiseen laskuun. Tänä päivänä enää vain noin puolet suomalaisten rahapelaamiseen syytämistä rahoista suuntautuu Veikkauksen pelipalveluihin, joten yksinoikeusjärjestelmää ei tältäkään osin voi katsoa onnistuneeksi.
Saadakseen tuloutettua lisää varoja Suomen rahapelikassaan päättäjät ovat viimein päättäneet hankkiutua eroon monopolista. Tilalle on hallituksen päätösriihissä kaavailtu osittaista lisenssijärjestelmää, jossa osa ulkomaisista toimijoista pääsee laillisesti Suomen markkinoille hankkimalla itselleen ensin asiaankuuluvan kotimaisen lisenssin. Firmat tulevat todennäköisesti maksamaan lisenssistä pitkän pennin, minkä lisäksi jonkinlainen prosentti niiden keräämistä voitoista tullaan maksamaan niin ikään valtion kassaan.
Lisenssijärjestelmiä löytyy muualtakin kuin Suomesta. Ruotsissa lisenssijärjestelmä on ollut käytössä jo pitkään, joskin siellä täkäläisen systeemin toteutus on kerännyt paljon kritiikkiä. Monien mielestä ehdot ulkoapäin tuleville toimijoille on länsinaapurissa asetettu liian tiukoiksi, mikä on johtanut osan firmoista jäämiseen ulkopuolelle. Myös lisenssijärjestelmässä ulkopuolelta toimiminen onnistuu asianmukaisilla muilla lisensseillä pitkälti samalla tavalla kuin suljetussa monopolissakin.
Uusi järjestelmä määrä ottaa käyttöön 2026
Kotimainen lisenssijärjestelmä on vielä suunnitteluasteella, eikä siitä ole tihkunut mediaan tietoa kovinkaan paljon. Lähinnä tiedämme sen, että osittaiseen lisenssijärjestelmään on määrä siirtyä viimeistään vuoden 2026 alussa. Pääministeri Petteri Orpo on kritisoinut pitkää siirtymäaikaa, mutta asiantuntijoiden mukaan prosessia ei voi jouduttaa.
Päättäjillä on tällä hetkellä edessään useita tärkeitä päätöksiä. Epäselvää esimerkiksi on, millaisia porkkanoita Suomen lisenssin hankkiville toimijoille tullaan tarjoamaan. Erityisen paljon muunmaalaiset toimijat toivovat mahdollisuutta mainostaa palveluitaan ja tarjota asiakkailleen ilmaiskierrosten ja talletusbonusten kaltaisia etuja. Tilanne on kuitenkin näiltä osin hankala, sillä Veikkauksenkin mainostamista pyritään suitsimaan, eikä bonusten kaltaisia kannustimia ole aiemmin haluttu jakaa jo valmiiksi peliongelmista kärsiville pelaajille.
Jos päättäjät ovat keksimissään säännöissä liian tiukkoja, saatetaan Ruotsin tavoin myös Suomessa päätyä tilanteeseen, jossa iso lohko pelaamisesta suuntautuu kaikesta huolimatta järjestelmän ulkopuolelle. Tällöin välttämättä juuri mikään ei muuttuisi, paitsi se, että kaikki uudistuksiin käytetty työ ja raha olisi kulunut enemmän tai vähemmän hukkaan.
Lopuksi
Vedonlyöjät sekä kasinopelien ystävät odottavat henkeä pidätellen, millaisen lisenssijärjestelmän Suomi tulee seuraavan puolentoista vuoden aikana saamaan. Useita kiviä on vielä kääntämättä, eikä takeita onnistumisesta ole. Nähtäväksi siis jää, kuinka hyvin päättäjät ovat perillä rahapelimaailman lainalaisuuksista. Sinivalkoiseksi systeemiksi kutsuttu järjestelmä saattaa osoittautua joko aidosti toimivaksi tai pahimmassa tapauksessa täydeksi pannukakuksi.