Vaikka nuorempana tuli itsekkin pelattua muutamat vuodet fudista, niin jos Hesa Cupin muutamia junnumatseja ei lasketa, niin en muista koska olisin viimeksi käynyt Suomessa jalkapalloa paikanpäällä katsomassa. Siitä on todella kauan. Joku voisi sanoa jopa, että liian kauan.
Onnekkaan sattuman kautta voitin Faneille.comin kilpailusta kaksi lippua hyville paikoille Eurooppa liigan matsiin HJK – Brügge. Eihän moista harvinaislaatuista tilaisuutta voi jättää käyttämättä vaikkei jalkapallo se tärkein laji itselle olekkaan. Kyllä hyvä urheilutapahtuma aina kiinnostaa.
Sain tosiaan kaksi lippua ja seurakseni otteluun päätin ottaa huomattavasti enemmän futista seuraavan, siitä enemmän tietävän ja lajista enemmän kiinnostuneen, oman isäni. Osaa varmasti arvostaa, että päätin ottaa juuri hänet mukaan nauttimaan hyvästä matsista. Samalla sain viettää mukavaa ja harvinaista laatuaikaa faijan kanssa. Kelpaa!
Hyvissä ajoin mentiin jo Finnair stadikan, tai siis nykyisen Sonskin, eteen ottelua venttaamaan ja tunnelmaa haistelemaan. Yllättävän vähän näkyi mitään ennakko fiilistelyä, faneja tai ilakointia. Pieniä hetkellisiä ruuhkia ja ihmismassoja lukuunottamatta en huomannut mitään kovin ihmeellistä. Lähempänä ottelun alkua sisäpuolelta tosin alkoi kuulua jo hyvällä volumella Hjk-fanien laulua ja kannustusta.
Kyllä tuli isona yllätyksenä se meteli ja meininki mikä kentällä ja katsomossa oli kun astelimme hetken ennen ottelun alkua Sonera Stadionille sisään. Vaikkei normaalissa veikkausliigamatsissa taatusti ole ihan yhtä tyylikkäät seremoniat ja välttämättä ihan samanlaista meininkiä katsomossa, niin kyllä on ollut itsellä todella vääristynyt kuva suomalaisesta jalkapallosta, katsomon tunnelmasta ja ottelutapahtumasta.
Fanikatsomossa laulu raikasi, liput heilui ja savupommitkin paukkui. Todella asiallista menoa kaikinpuolin omaan silmään. Varsinkin ottelun alkupuolella koko muukin katsomo jaksoi elää hyvin pelin mukana taputtaen ja huutaen. Myös vierasjoukkueen faneja oli eksynyt kiitettävä määrä pimenevään ja viilenevään Helsingin iltaan omiensa otteita seuraamaan.
HJK:n fanikatsomo sai uskomattoman metelin aikaiseksi ottaen huomioon, että oltiin kattamattomalla areenalla ja ulkona. Väkisinkin hiipi kiekkomiehelle mieleen ajatus vertailusta Jokereiden ja eteläpäädyn meteliin. HJK:n porukka sai mielestäni kovemman metelin aikaiseksi ulkona kuin Eteläpääty sisätiloissa. Hattua päästä, huikeaa menoa!
HJK:n pääty tuki omiansa alusta loppuun (AOP)
Yksi mikä kanssa yllätti todella positiivisesti oli paikalle saaapuneiden katsojien paljous (8055-katsojaa). Vaikkei stadion ollutkaan loppuunmyyty niin todella komeasti oli porukkaa saapunut paikalle varsinkin, kun ottaa huomioon ottelun todella myöhäisen alkamisajan klo. 22.05 ja tietysti sen, että kyseessä oli arki-ilta.
Vaikken juurikaan jalkapalloa normaalisti seuraa niin mielellään sitä istui viilenevässä illassa koko ottelun ajan peliä, muita katsojia ja fanikatsomoiden meininkiä seuraillen.
Pikkuhiljaa illan ja ottelun edetessä, kun vastustaja meni sitten menojaan niin tunnelma ehkä hieman laski katsomoissa. Taputukset ja huutelut väheni, joka on toki ymmärrettävää. Tosin HJK:n fanikatsomo ei kyllä hyytynyt missäänvaiheessa ja todella komeasti jaksoivat pitää tunnelmaa ja meteliä yllä läpi ottelun. Samoin ottelun edetessä vierasjoukkueen fanit heräsivät kokoajan enemmän kannustamaan omiaan. Ja maalien myötä juhlimaan muutenkin.
Siinävaiheessa kun Brügge siirtyi toisella puoliskolla jo 0-3 johtoon niin huomasi ensimmäisten katsojien lipuvan pois katsomosta kotia kohti. Itsekkin lähdin hetkeä ennen ottelun loppua valumaan kohti autoa ruuhkien ym. välttämiseksi. Mikä siinä onkin, että Suomalaiseen katsomokulttuuriin kuuluu lajista riippumatta, että ottelusta pitää aina karata etuajassa pois jottei vahingossakaan jää ruuhkiin?
Kyllä tästä jäi 0-3 tappiosta huolimatta kiekkomiehehellekkin kokonaisuutena sen verran hyvä maku, että täytyy ehdottomasti ruveta useamminkin istumaan jääkiekko-otteluiden lisäksi myös kotimaisissa jalkapallo katsomoissa. Varsinkin näihin Suomessa harvinaisempiin ja ”isompiin” kansainvälisiin otteluihin täytyy pyrkiä pääsemään paikanpäälle.