Faneille.com - Urheilumedian ZlatanHyviä uutisia, helvetti ei ole jäässä, vaan maailma toimii kuten aiemminkin. Tästä parhaana esimerkkinä on HIFK:n jokasyksyinen koomailu. Tuntuukin, että suomalaisessa mittakaavassa suuri seura tekee tämän tahallaan. Eihän nyt tietenkään olisi muille oikein menestyä rahankäytön mukaisella tavalla. Urheiluntoimenjohtajana HIFK:ssa työskentelee Tobias Salmelainen, jonka näytöt tehtävässä ovat vähintäänkin ristiriitaiset.
Täysin kieltämätöntä on se, etteikä Salmelaisella olisi mahtavat neuvottelukyvyt ja hyvät suhteet agentteihin. Kyle Quincey ja Tommi Santala ovat niminä sellaisia, joiden luulisi herättävän uinuvan HIFK:n lentoon, jollaista nähtiin viimeksi silloin kun Mikael Granlund johti HIFK:n hyökkäystä. Salmelaiset tausta urheilutoimenjohtajuuteen toisaalta kielikin, että hänen kauttaan lienee mahdollista saada oikeita vahvistuksia joukkueeseen. Kolikon toinen puoli urheilutoimenjohtajan työssä on kuitenkin peli-identiteetin luominen ja pitkän aikavälin toiminnan kehittäminen. Tässä puolessa Salmelaisella on paljon petrattavaa.
Hänen pelikäsityksensä ja johtamiskykynsä ovat olleet luvalla sanoen vajavaisia. Melko hyvän alkukauden jälkeen ilmoitettiin ensi vuoden valmentajasta. Nykyinen kakkonen Jarno Pikkarainen hyppää ykköseksi ja hyvän duunin joukkueessa tehnyt Ari-Pekka Selin siirtyy syrjään kokonaan. Totaalisen psykologisen silmän puuttuminen vaikutti kerrasta. Joukkueen peliesitykset romahtivat ja nyt HIFK painii taistelussa sääliplayoff-paikasta.
Vastakkain ovat tulevan valmentajan viihdyttävä pystysuunnan jääkiekko, jossa painetaan sata lasissa täysillä ja nykyisen valmentajan järjestelmäkiekko, jota myös kutsutaan kammottavalla fraasilla: ”Meidän peli.” Itse olen toki nopeamman pelin ystävä, eikä suomalainen oman maalin takana seisoskelu oikein iske. Joukkue tuntuu ikävä kyllä jakavan mieltymykseni, sillä tällä hetkellä HIFK-laivalla ei ole vain yhtä kapteenia. Pelaajat eivät tunnu oikein sisäistävän Selinin oppeja, vaan pelaavat sekavaa hybridikiekkoa, jossa ei oikein ole nähtävillä moderniin jääkiekkoon kuuluvaa koheesiota. Tuntuukin siltä, että tällä hetkellä kaksi täydellisen erilaista pelitapaa rikkovat joukkuetta psykologisesti sisältäpäin. Puolustussuuntaan joukkue on toiminut muuten hyvin, mutta peräpään lukot Atte Engren ja Markus Ruusu ovat pettäneet pahemman kerran.
Maalivahtiongelmasta ei kuitenkaan voi syyttää Salmelaista, vaan kuten todettua hänen pelaajahankintansa ovat olleet niminä hyviä, ellei jopa erinomaisia. Kukaan ei olisi viime kauden jälkeen voinut arvata, että Engrenin taso putoaa näin alas. Ruusukin nähtiin vain lupaavana stunttina, jolle oli luvassa muutamia pelejä Attea lepuutettaessa. Toisin kuitenkin on käynyt ja joukkue painii kaiken hyvän lisäksi myös maalivahtiongelman kanssa. Ja tätä ongelmaa ei ainakaan ole helpottanut ykkösmaalivahdin loukkaantuminen.
Tämän kauden osalta näen vain ja ainoastaan yhden skenaarion, jonka luulen toteutuvan piankin. Salmelainen hankkiutunee eroon Ari-Pekka Selinistä ja aloittaa Pikkaraisen valmennuspestin etuajassa. Tämä on kieltämättä epäreilua Seliniä kohtaan, jonka johdolla viime kausi meni aivan yli odotusten. Se on kuitenkin ainoa mahdollisuus ennen aikaisen Jarno Pikkaraisen sopimuksen julkistamisen takia. Uskon kyllä, että HIFK kairaa itsensä kiinni suoraan pudotuspelipaikkaan, mutta luulen, ett kotietuun ei jengillä ole enää mahdollisuuksia.
Itse luulin ja toivoin, että sekoilut loppuisivat punaisissa väreissä siihen, kun aikaisempi urheilutoimenjohtaja Tom Nybondas siirrettiin sivuun. Näin ei kuitenkaan todellakaan käynyt, vaan sekoilu on jatkunut. Pahat kielet kertovatkin, että joukkuetta johtaa todellisuudessa mystinen Ligaförening ja sen hallitus, jossa istuvat Frank Mobergin ja Tom Nybondaksen ohella myös muita takavuosien vaikuttajia. Olen osittain valmis uskomaan väitteet, sillä suuressa kuvassa mikään ei oikeastaan muuttunut Nybondaksen ajasta. HIFK tempoilee kuten ennenkin ja toimistolta tuntuu olevan johtajuus vahvasti hukassa.
Kysynkin tässä ja nyt, että kuka oikein johtaa HIFK:n urheilupuolta? Onko Tobias Salmelaisen kädet todella sidotut?
Kansikuva: Matti Raivio /AOP