On ollut aikamoinen tennisvuosi. Tänään koettiin todellinen titaanien taisto, jälleen kerran, kun ikinuoret Rafael Nadal ja Roger Federer pelasivat Masters-tason turnauksen finaalissa toisiaan vastaan. Ottelu oli tällä kertaa Federerin yksipuolinen näytös, eikä espanjalaisella fysiikkaihmeellä ollut vastauksia sveitsiläisen taikurin lyöntivalikoimaan kuin ajoittain. Tilanteessahan ei olisi muuten mitään ihmeellistä, mutta nyt eletään vuotta 2017 eikä vuotta 2007.
Roger Federerin aikakausi tennismaailman huipulla alkoi 2000-luvun alussa. Hän voitti ensimmäisen Grand Slam -turnauksensa Wimbledonissa vuonna 2003. Nadalin ensimmäinen voitto on puolestaan Ranskan avointen ykköspaikka vuodelta 2005. Pitkään Nadalia pidettiinkin pelkästään massakentän erikoispelaajana. Niin ylivoimainen hän oli pitkään Ranskassa. Jotain asiasta kertoo sekin, että Federerin ainoa Ranskan avointen voitto vuonna 2009 tuli ainakin osittain sen takia, että Nadal hävisi yllättäen ruotsalaisella Robin Söderlingille. Tämä häviö oli Nadalin ensimmäinen Ranskassa ja lopetti 31 ottelun voittoputken Roland Garrosin -tennisturnauksessa.
On siis vähintäänkin luonnonvastaista, että samat pelaajat hallitsevat tenniskenttiä edelleen tänä vuonna. Federer ja Nadal ovat jakaneet kaikkien Grand Slamien voitot keskenään ja ovat muutenkin olleet ylivertaisia. Tällä hetkellä Nadal on maailmanlistan kärjessä, mutta Shanghain turnauksen voitto nosti Federerin jo iskuetäisyydelle. Osaltaan tämän vuoden dominanssia selittää tietenkin kolmannen suuruuden, Novak Djokovicin loukkaantumishuolet.
Urheilua pidetään nuorten ihmisten temmellyskenttänä, jossa pärjätään loistavalla fysiikalla ja kestävyydellä. Myös tennis on vaativa laji. Ottelut saattavat kestää useita tunteja ja olosuhteet olla todella rajuja. Esimerkiksi tennisvuoden aloittavassa Australian avoimissa lämpötila saattaa nousta liki 40 asteeseen. Nämä faktat sanottuna onkin suoranainen ihme, että 36-vuotias sveitsiläinen ja 31-vuotias espanjalainen kykenevät yhä tänä päivänä hallitsemaan kenttiä nähdyllä tavalla.
Koska nuorista pelaajista kenelläkään ei ole ollut tänä vuonna, yksittäisiä suonenvetoja lukuun ottamatta, mitään palaa konkarikaksikkoa vastaan, niin tulisiko kilpatennikseen säätää yläikäraja. Pitäisikö Federer pakottaa lopettamaan uransa ennen kuin hän täyttää 37? Ehkäpä siten saataisiin uusia nimiä tenniksen absoluuttiselle huipulle, kun nuoremmilla pelaajilla olisi vain yksi pelaaja ohitettavana. Absurdi idea, eikö vain? Mutta sekin on aika hassua, että senioritenniksen puolella alin ikäraja on 35-vuotta. Eli tämän hetken maailmanlistan kakkonen menisi ikänsä puolesta jo veteraanikisoihin.
Tenniksen huippu potee verenvähyyttä, johon ei tietenkään ole muita syyllisiä kuin poikkeukselliset pelaajat. Itse olen samaa ikäluokkaa Federerin kanssa ja seuraan ilolla hänen taituruuttaan ja kykyään nöyryyttää nuorempaa polvea. Nadal ei ole ikinä kuulunut suosikkeihini, mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö arvostaisi hänen käsittämättömiä saavutuksiaan etenkin Roland Garrosissa.
Uusi tennisvuosi alkaa muutaman kuukauden kuluttua, enkä usko, että Djokovicin palatessa areenoille näemme tämän vuoden kaltaista Nadalin ja Federerin dominanssia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös muiden pitäisi nostaa tasoaan. Tennis kaipaa uudistumista ja uusia tähtiä. Viime vuosina niitä on ollut miesten kuin naistenkin sarjassa aivan liian vähän.
Kansikuva: AOP/Xinhua