Bundesliiga-kausi 2018-19 on alkanut räväkästi, seuraa kaikki huippuottelut suorana Viaplay-palvelussa.Bundesliigan avauskierroksella Wolfsburgin ja Schalken välisessä ottelussa nähtiin paljon dramatiikkaa, joka huipentui Daniel Ginzcekin viime sekuntien voittomaaliin 94. minuutilla. Tuo osuma saattoi olla isossa kuvassa jopa kolmea sarjapistettä merkityksellisempi Wolfsburgille, joka on joutunut taistelemaan sarjapaikastaan putoamiskarsintojen muodossa kahtena edellisenä keväänä. Saksalaishyökkääjän lisäajan osuma oli kenties sysäys kokonaan uudelle ajanjaksolle seurassa.
Voitettuaan Saksan cupin kaudella 2014-2015 ja yllettyään seuranneella sesongilla Mestarien liigan puolivälieriin saakka, Wolfsburgista oli tulossa seura, joka näytti sementoivan itsensä yhdeksi Saksan kärkiorganisaatioista. Mitä vielä. Viimeisten parin vuoden aikana autokaupungin seura on sekoillut niin kentällä kuin kabineteissakin, pudoten sen seurauksena melkein jopa Bundesliigasta.
Volkswagenin tukema Wolfsburg on aikaisemmin harjoittanut pelaajapoliitiikkaa, joka on ollut ammattitaidotonta ja lyhytnäköistä. Se osti pelaajia jotka eivät halunneet olla seurassa saati pelata logolle, joten suurena yllätyksenä floppaamista ei lopulta voinut pitää. Andre Schürrle, Julian Draxler ja Daniel Didavi käynevät muutamana esimerkkinä klassisista palkkasotureista.
Viime kevään putoamiskarsinnassa monien sympatiat olivat piskuisen Holstein Kielin puolella, joka oli noussut 3.Liigasta pääsarjan porteille saakka, mutta ei kyennyt enää yllättämään isompaansa. Wolfsburg säilytti sarjapaikkansa rimaa hipoen, varmistaen 22. kautensa pääsarjatasolla. Tämän kauden kahden ensimmäisen kierroksen perusteella opiksi on vihdoin otettu, hihat kääritty ja ryhtiliike tehty.
Laitapuolustajien merkitys on kasvanut viime vuosina selvästi ja suurin osa Euroopan kärkiseuroista onkin panostanut tähän merkittävästi. Muun muassa Pep Guardiola poltti lähes 150 miljoonaa puntaa kolmeen laitapakkiin, joiden turvin Manchester City pelasi unelmakauden voittaen Valioliigan. Kolmena edellisenä kautena Mestarien liigan voittaneella Real Madridilla on riveissään kaksi kenties maailman parasta laitapuolustajaa, Marcelo ja Dani Carvajal.
Tuo positio on ollut Wolfsburgissa karmaisevalla tolalla aikaisempina vuosina, kun vasemmalle kaistalle on yritetty istuttaa niin keskikenttämies Yannick Gerhardtia, toppari Marcel Tisserandia kuin myös 19-vuotiasta – erittäin lupaavaa, mutta vielä täysin kokematonta – Gian Luca Itteriä. Oikealla laidalla uurasti Bundesliiga-veteraani Paul Verhaegh, joka pelasi mukiinmenevän viime kauden. 34-vuotias puolustaja ei kuitenkaan ole nopea ja nykyaikainen aktiivinen laitapelaaja.
Ranskalainen Jerome Roussillon on yksi Wolfsburgin tärkeimmistä pelaajista. (Selim Sudheimer/Bongarts/Getty Images)
Tämän kauden otteluissa Wolfsburg on peluuttanut laidoilla brasilialaista Williamia ja Montpellieristä saapunutta Jerome Roussillonia, jotka moderneina ja vikkelinä laitapelaajina toivat välittömästi lisää nopeutta ja hyökkäysvoimaa Volkkareille. Heikkouksiakin löytyy, sillä hyökkäysorientoituneina pelaajina heidän taakseen on ajoittain jäänyt isoja tiloja. Pikku puutteet kompensoituvat kuitenkin hienosti toisessa päässä kenttää.
Roussillon näytti löytäneen yhteisen sävelen vasempana laitahyökkääjänä viilettäneen nuoren Josip Brekalon kanssa. Tämä yhteistyö voi tuoda näyttäviä tuloksia Die Wolfenille vielä enemmänkin tällä kaudella. Brekalo saapui seuraan jo 2016, mutta vietti käytännössä ensimmäiset puoli vuotta vaihtopenkillä, kunnes nuorukainen lainattiin 2. Bundesliigassa pelanneeseen Stuttgartiin. Tämän vuoksi 20-vuotiasta kroaattia voi pitää käytännössä ”uutena hankintana”. Brekalo on yksi koko joukkueen lahjakkaimmista pelaajista ja erittäin potentiaalinen 10 maalin mies, mikäli peli lähtee rullaamaan toivotusti.
Erinomaisia peliotteita on seurannut myös lisääntynyt julkisuus, joka on näyttänyt yllättäneen pelaajan itsensäkin. Nimittäin kroatialaisen arveluttava käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa ei ole jäänyt faneilta huomaamatta. Eräs Wolfsburgin seksuaalista moniarvoisuutta ylistänyt Instagram-päivitys herätti taannoin huomiota, Brekalon ”tykättyä” julkaisun kommenttikenttään jätetystä homofobisesta tekstistä. Hän yritti ensin syyttää puhelintaan, mutta myönsi lopulta, ettei voi kristittynä ihmisenä jakaa edustamansa seuran arvoja kyseisessä asiassa.
Ginzcekin lisäksi myös Hollannin Eredivisiesta saapuneella Wout Weghorstilla oli onnistunut ensiesiintyminen kotiyleisön edessä avauskierroksella. Vaikka hyökkääjä jäikin ilman maalia ottelussa, hänen raivokas prässipeli ja aktiiviinen ilme olivat jotain, jota Volgswagen-Arenalla ei oltu vähään aikaan nähty. Toisessa ottelussa Weghorst onnistui puskemaan voittomaalin Bayer Leverkusenin verkkoon, kun Wolfsburg nousi tappioasemasta voittoon, ottelussa yhtä suurinta ennakkosuosikkia vastaan.
Weghorst ja Ginzcek tuskin miehittävät maalipörssin kärkisijoja keväällä, mutta mitä ilmeisimmin nokittavat Mario Gomesin, Landry Dimatan ja Origin viime kaudella tekemät viisi maalia. Yleisestikin ottaen Wolfsburgin joukkueesta löytyy maalinteko-osaamista monelta tontilta. Topparit John Brooks ja Robin Knoche ovat pitkiä ja ovat käyttökelpoisia kulmapotkuissa. Maxi Arnold ja William kykenevät laukomaan vaarallisesti etäältä maalista. Myös Brekalo kohottanee maalimääränsä viime kaudesta.
Tuntuu siltä kuin Wolfsburg olisi vihdoin ymmärtänyt, että ikääntyvien pelaajien värvääminen keskitason Bundesliiga-seuroista ei välttämättä ole kaikkein hedelmällisin tapa toimia. Nyt vihreäpaidoilla on kasassa nuorempi, dynaamisempi ja huomattavasti mielenkiintoisempi rosteri. Kahden kierroksen perusteella joukkue myös vaikuttaa silmin nähden nälkäisemmältä ja sitoutuneemmalta kuin aikaisemmin.
Kevin De Bruyne, Ricardo Rodriguez ja Ivan Perisic toivat aikanaan Wolfsburgiin loiston, mutta he ovat kaikki nyt poissa. Lähellä oli mennä myös Wolfsburgin asema pääsarjajoukkueena. Urheilujohtajaksi palkattu Jörg Schmadtke oli loistoveto viime keväänä. Taitavaksi hiomattomien timanttien metsästäjäksi luonnehdittu Schmadtke on järkevöittänyt koko Wolfsburgin rekrytointipolitikkaa ja toimintakulttuuria. Sen ansiosta seura saattaa nousta jälleen pois pohjamudista sellaiseksi, josta työläiskaupungin ihmiset voivat aidosti olla ylpeitä.
Artikkelikuva: Getty Images