Seuraa 4.8. alkavan Championshipin kiihkeitä vaiheita Viaplay-palvelusta.EFL Championship, eli Englannin toiseksi korkein sarjataso pyörähtää kauden 2017-18 osalta käyntiin tulevana viikonloppuna. 24 joukkueen sarja on armottoman kova, sillä pelejä kertyy jokaiselle joukkueelle peräti 46 kappaletta. Sarja on tullut tunnetuksi myös tasaisuudestaan, sillä tulokset heittelevät, eikä Championshipiä ole näin ollen helppoa ennakoida.
Teimme kuitenkin parhaamme ja sijoitimme joukkueet rankingiin. Ennakko pyrkii luomaan tiivistetyn katsauksen kunkin joukkueen lähtökohtiin, nostaa yhden mielenkiintoisen pelaajan tapetille ja antaa arvion siitä minkälaisista sijoituksista kukin joukkue kauden mittaan taistelee.
Lukijaystävällisyyden nimissä ennakko on jaettu kolmeen osaan, jotta vältyttäisiin ylipitkältä paketilta. Tässä ovat sijoille 17. – 24. rankatut joukkueet. Seuraavat kaksi ennakkopakettia ilmestyvät tulevien päivien aikana, joten jää kuulolle.
17. Queens Park Rangers
Sekasortoisista Valioliigakausista muistettava QPR on taantunut parissa kaudessa Championshipin alempaan keskikastiin. Viime kaudella sarjasijoitus oli 18. Jotain seuran viime vuosien turbulenssista kertoo se, että edellinen täyden kauden puikoissa ollut manageri on Harry Redknapp kaudella 2013-14. Viime marraskuusta asti joukkuetta on valmentanut tv-töiden ja manageripestien välillä ravaava Ian Holloway, jolle QPR on jo uran kuudes seura toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Ärrät ovat taantuneet myös paperilla. Valioliigasta tutut pelurit ovat karanneet muihin maisemiin ja jäljelle on jäänyt pääosin nuorista brittipelaajista koostuva pelaajaryhmä. Tämän kesän pelaajaliikenne on kuitenkin jäänyt varsin vähäiseksi, mikä voi olla positiivinenkin asia.
Viime kaudella QPR oli pelitavallisesti varsin poukkoileva ryhmä, sillä Holloway veivasi usean eri ryhmityksen välillä ja kokeili muutamaan otteeseen jopa kolmen topparin linjaa. Kaoottisten vuosien jälkeen Ärrille olisi erityisen tärkeää luoda selkeä toimintakulttuuri ja pelitapa, jonka pohjalta uusi nousu olisi mahdollinen. Tällä hetkellä pöytä alkaa olla putsattu.
Ota seurantaan: Ryan Manning. Irlantilainen keskikenttäpelaaja on yksi QPR:n mielenkiintoisimpia pelaajia. 21-vuotias Manning vakuutti viime kaudella siinä määrin, että Crystal Palacen ja Bournemouthin huhuttiin olleen kiinnostuneita pelintekijän palveluksista. Nuorukainen katkaisi huhuilta kuitenkin siivet tekemällä uuden sopimuksen seuran kanssa. Länsi-Lontoossa hänestä toivotaan tulevan kauden komeettaa.
Ryan Manning on QPR:n tärkeimpiä pelaajia tulevalla kaudella. (Justin Setterfield/Getty Images)
Arvio: Pahimmassa tapauksessa QPR saattaa löytää itsensä putoamistaistosta. Joukkueessa on kuitenkin Nedum Onuohan, Massimo Luongon ja Idrissa Syllan kaltaisia pelureita, jotka ovat kovaa valuuttaa taistelussa häntäpään seuroja vastaan. Todennäköisesti alempaa keskikastia.
18. Preston North End
Manchesterin kupeesta tuleva Preston oli yksi viime kauden suurimpia yllättäjiä. Nimettömällä nipulla kauteen lähtenyttä seuraa pidettiin ennen kauden alkua vahvana putoajakandidaattina, mutta kauden päättyessä oli sarjasijoitus komeasti 11. Menestyksellä oli kuitenkin hintansa, sillä manageri Simon Grayson lähti kesällä Sunderlandin peräsimeen. Tilalle piskuinen seura hankki Norwichista tutun Alex Neilin, jolla on näytönpaikka heikon viime kauden jälkeen.
Loistavasta viime kaudesta huolimatta Prestonin pelaajalista ei päätä huimaa, joten 11. sijan uusiminen olisi kova temppu. Joukkue koostuu lähinnä alasarjoissa uraansa tehneistä pelaajista. Prestonin tukena ja turvana häärivät kapteenin nauhaa kantava keskuspuolustaja Tom Clarke sekä niin ikään loistokauden pelannut maalivahti Chris Maxwell. 36-vuotias Neil on kuitenkin siinä mielessä hyvä valinta, Voittamattomat lempinimeä kantavan seuran manageriksi, että skotti on valmennustyyliltään pragmaattinen luotsi.
Ota seurantaan: Josh Harrop. Manchester Unitedin maineikkaan akatemian kasvatti sai palkinnon hyvistä otteistaan reservijoukkueessa ja pääsi debytoimaan ManU:n paidassa päätöskierroksella. Uransa toistaiseksi ainoassa Valioliiga-ottelussa maalin iskenyt 21-vuotias hyökkäävä keskikenttämies ei kuitenkaan saanut sopimusta Unitediin ja vaihtoi Prestoniin, jossa roolia pitäisi olla luvassa.
Arvio: Englannin jalkapallohistorian ensimmäinen liigamestari pääsi viime kaudella yllättämään, mutta tuleva kausi tulee taatusti olemaan haastavampi. Paljon riippuu siitä, mille tasolle Harropin tai viime kaudella loistaneen Callum Robinsonin, 22, kaltaiset nuorukaiset pystyvät nousemaan. Potentiaalia on, mutta vaikealta näyttää.
19. Bolton Wanderers
Bolton on pudonnut kauas Valioliiga-ajoista, jolloin Jussi Jääskeläinen koppaili palloja, Kevin Nolan johti keskikenttää ja Sam Allardyce heilui penkin päässä. Pahasti velkaantunut seura kävi viime kaudella Ykkösliigassa, mutta palasi täksi kaudeksi takaisin Championshipiin. Seuran tämän kesän siirtopolitiikka on ollut varsin mielenkiintoista. Uusia miehiä on tullut seitsemän kappaletta, mutta yhdestäkään ei ole maksettu siirtokorvausta. Lainamies Adam Armstrong (Newcastle) sekä ilmaisilla siirroilla tulleet Will Buckley (Sunderland) ja Adam Le Fondre (Cardiff) ovat kuitenkin ennakkoon hyviä vahvistuksia nousijajoukkueelle.
Lopulta käväisy sarjaporrasta alempana saattoi tehdä hyvää Boltonille, joka pääsee tulevaan kauteen puhtaammalta pöydältä ja voittavana joukkueena. Manchesterin naapurikaupungissa myös kannattajat löysivät tiensä Phil Parkinsonin valmentaman joukkueen taakse, kun 20 000 katsojaa puhkaistiin loppukaudesta kahteen otteeseen.
Ota seurantaan: Adam Armstrong. Newcastlen omistama parikymppinen huippulupaus debytoi Valioliigassa jo keväällä 2014, nippa nappa 17-vuotiaana. Pienikokoinen hyökkääjä on sittemmin kiertänyt lainapesteillä, joista viimeisin oli viime kaudella Barnsleyssä. Englannin poikamaajoukkueiden vakiokasvolla on kaikki eväät nousta Boltonin ykköshyökkääjäksi ja parantaa viime kauden kuudesta sarjamaalistaan.
Arvio: Tällä vuosituhannella yli kymmenen vuotta Valioliigassa viihtynyt seura pyrkii rakentamaan uutta tulemista melankolisten vuosien jälkeen. Wanderersin ensisijainen tavoite on säilyttää sarjapaikka, joka ei taatusti tule olemaan helppoa. Putoaminen ei olisi missään nimessä yllätys.
20. Burton Albion
Pienen panimokaupungin ylpeys lähti viime kauteen sarjan suurimpana putoajasuosikkina, mutta säilytti sarjapaikkansa lopulta 19. sijallaan. Sympaattinen pikkuseura huokuu 6900-paikkaisen stadioninsa kanssa futisromantiikkaa, sillä joukkuetta valmentaa legendaarisen Brian Cloughin poika Nigel, joka pelasi omalla urallaan Burtonin paidassa yli 200 ottelua.
Loppuvuodesta 2015 saapunut Nigel Clough on tehnyt hyvää työtä Brewersin peräsimessä. (Nathan Stirk/Getty Images).
Burton on muiden häntäpäähän povattujen seurojen tavoin suht nimetön ja hyvin brittiläinen joukkue. Materiaali tukeekin Burtonin suoraviivaista pelitapaa. Joukkue oli viime kaudella pallonhallintaa ja syöttöjen onnistumisia mittaavissa tilastoissa sarjan häntäpäätä. Brewersin selkeä vahvuus on puolustuspelaaminen, 63 päästettyä maalia oli kaksi vähemmän kuin sarjassa kolmanneksi sijoittuneella Readingilla. Joukkueen ykköstähti on Australian maajoukkuemies Jackson Irvine, joka iski keskikentän pohjapelaajalle komeat 10 maalia.
Ota seurantaan: Liam Boyce. Burtonin haki ratkaisua maalinteko-ongelmiin Skotlannista. 26-vuotias Boyce paukutti Skottiliigan Ross Countylle komeat 23 maalia, joilla irtosi sarjan maalikuninkuus. Odotukset Pohjois-Irlannin maajoukkuehyökkääjää kohtaan ovat näin ollen korkealla.
Arvio: Toinen kausi on myytin mukaan vaikea, mutta Burtonin joukkue on jopa hieman vahvistunut, joten sarjapaikan uusiminen pitäisi olla haarukassa. Selkeä ja puolustusvoittoinen pelitapa ei välttämättä kehitä pelaamista, mutta takaa tukevan selkänojan, joka auttaa taistelussa tärkeistä pisteistä. Putoamistaistelussa.
21. Sheffield United
Sheffield on tunnettu erityisesti kolmesta asiasta: teräksestä, indie rock bändi Arctic Monkeysista ja jalkapallosta. Tulevalle kaudelle kaupunki sai toisenkin Championship-joukkueen, kun Ykkösliigan voittanut United nousi sarjaan. Etenkin keväällä The Blades oli rautaa, kauden päätyttyä peräti 18 ottelun tappiottomaan putkeen.
Aivan perinteistä brittipalloa joukkuetta luotsaava Chris Wilder ei kuitenkaan peluuta. Teräskaupungin kakkosjoukkue pelasi koko viime kauden 3–5–2-ryhmityksellä. Etenkin hyökkäyspäässä United teki tuhoisaa jälkeä, joukkueen iskettyä 97 maalia. Sheffieldiläisten kopissa ei tarvitse jännittää yhteisen kielen löytämisestä, sillä jokainen United-pelaaja omistaa joko Iso-Britannian tai Irlannin passin.
Ota seurantaan: Billy Sharp. Joukkueen kapteeni ja nousun takuumies on kohoamassa seuraikonin asemaan. Kaksi vuotta sitten kasvattajaseuraansa palannut sheffieldiläinen teki kahden edelliskauden aikana peräti 51 sarjamaalia, joista 30 syntyi viime kaudella. 31-vuotias Sharp on ylivoimaisesti Bladesin tärkein pelaaja, jolta vaaditaan onnistumisia, jotta joukkue säilyisi sarjassa.
Arvio: On varsin mielenkiintoista nähdä päivittääkö Wilder joukkueen hyökkäävää pelitapaa vai jatketaanko Bramall Lanella hyväksi havaitulla tavalla myös sarjaporrasta ylempänä. Niin tai näin, ei teräskaupunkilaisten kaudesta ole odotettavissa helppoa. Saattaa välttää putoamisen, mutta sijoittuminen alempaan keskikastiin on jo haastavampi tehtävä.
22. Barnsley
1990-luvulla Valioliigassakin vieraillut Barnsley on tullut 2010-luvulla tutuksi ennen kaikkea yhdestä asiasta: seurassa osataan koulia toppareita. John Stones, Harry Maguire sekä Mason Holgate ovat Barnsley-kasvatteja, joiden lisäksi Alfie Mawson nousi huipulle juuri yorkshireläisseurassa. Seura pelasi viime kaudella reippaasti yli odotusten, etenkin syyskaudella. Tammikuussa Rakit hätyyttelivät jopa karsintapaikkoja, mutta ykköstähtinä loistaneiden Conor Hourihanen (Aston Villa) sekä Sam Winnallin (Sheffield W) myynnit syöksivät seuran heikkoon loppukauteen. Tammikuun jälkeen Barnsley voitti vain kaksi ottelua, mutta 14. sijaa voi silti pitää erittäin komeana saavutuksena nousijajoukkueelle.
Barnsley sai lisää jobin postia kesällä, kun loistokauden pelannut ykköstoppari Marc Roberts häipyi Birminghamiin. 23,5 vuoden keski-iällään Barnsley on sarja nuorin joukkue, eikä Paul Heckingbottamin joukkueessa ole ainuttakaan yli 30-vuotiasta pelaajaa. Yli 25-vuotiaitakin on vain yksi. Joukkueen kaikki uudet vahvistukset ovat nuoria pelureita, jotka eivät ole osoittaneet tasoaan Championshipissä. Näin ollen Rakit jatkavat uhkapeliään nuorukaisten kanssa. Joukkue on kuitenkin selvästi heikompi kuin viime kauteen lähdettäessä, joten Rakeille on helppo povata vaikeuksia jo etukäteen.
Ota seurantaan: Andy Yiadom. Watfordin akatemiassa koulittu ghanalainen sai pelata yli 100 peliä alasarjoissa, ennen kuin sai saumansa Kakkosliigan Barnetissa. Viime kesänä Barnsleyn riveihin siirtynyt 25-vuotias laitapakki otti heti paikkansa nousijajoukkueen riveissä, ollen yksi joukkueen tärkeimpiä pelaajia ja sarjan parhaimmistoa omalla pelipaikallaan. Yiadom on älykäs laitapakki, joka saa vastuuta myös hyökkäysten käynnistelyssä.
Arvio: Viime kevät antoi jo osviittaa nuoren joukkueen vaikeuksista. Mikäli hankinnat osuvat ja nuorukaiset ottavat isoja kehitysaskeleita, voi Barnsley nousta keskikastiin. Etukäteen joukkuetta on kuitenkin vaikea sijoittaa putoamistaiston ulkopuolelle.
23. Bristol City
Keväällä 2015 takaisin Championshipiin noussut Bristol City on yksi sarjan suurimmista putoajakandidaateista. Viime kaudella seura pysyi pinnalla pitkälti kauden sensaatiopelaajiin kuuluneen Tammy Abrahamin 23 sarjamaalin ansiosta. Chelsean omistaman huippulupauksen jättämää maalivajetta seura hankki paikkaamaan senegalilaishyökkääjä Famara Diedhioun, joka tuli Ligue 1 -seura Angersista viidellä miljoonalla punnalla.
Nuoren Lee Johnsonin, 36, manageroima joukkue saa toden teolla keksiä käärmekeittoja hyökkäyspäässä, sillä Punarinnoissa ei ole kahdeksan Ligue 1 -maalin Diedhioun lisäksi yhtään yli viiden maalin tekijää. Bristol Cityn nippukin on varsin tasapaksu, eikä joukkueesta löydy liiemmin selkeitä profiilipelaajia.
Ota seurantaan: Gustav Engvall. 21-vuotias ruotsalaishyökkääjä tuli seuraan vuosi sitten, mutta ei saanut debyyttikaudellaan vastuuta. Huhtikuun alusta kesäkuun puoliväliin nuorukainen palloili Djurgårdenissa, jossa reppu heilui 13 pelissä seitsemän kertaa. Engvall on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt jo debytoimaan Ruotsin A-maajoukkueessa, joten aivan turhasta pelaajasta ei ole kyse.
Arvio: Bristol City lähtee nykyisen Championship-jaksonsa kolmanteen kauteen, mutta mikään ei viittaa viime kauden 17. sijaa parempaan tulokseen. Abrahamin menetys kirpaisee lähes koko viime kauden putoamista vastaan taistellutta joukkuetta siinä määrin, että putoamistaisto on realismia myös tälläkin kaudella.
24. Millwall
Suomen ulkoministeri Timo Soinin suosikkijoukkue on tullut tunnetuksi intohimoisista kannattajistaan. Etenkin 70-luvulla etelälontoolaisten huligaanifirma oli yksi saarivaltakunnan pelätyimpiä.
Leijonien viime kaudesta ei draamaa puuttunut. Kaupunginvaltuusto yritti lunastaa maita The Denin ympäriltä, joka olisi ajanut Millwallin pois sydänmailtaan. Pitkä taistelu päättyi tammikuussa ja kannattajien kannalta onnellisella tavalla. Lisää riemua seura sai toukokuussa, kun veteraanihyökkääjä Steve Morrisonin voittomaali upposi nousukarsintafinaalissa Bradfordin verkkoon vain viisi minuuttia ennen täyttä aikaa.
Tulevalla kaudella Millwall edustaa puhdasta brittipalloperinnettä. Kaksi vuotta seuraa manageroinut Neil Harris ryhmittää joukkueensa perinteiseen 4–4–2-muotoon, eikä joukkueessa ole ainuttakaan pelaajaa, jolla ei olisi oikeutta Yhdistyneiden kuningaskuntien passiin. Raastamista, pitkiä palloja ja keskityksiä on siis luvassa.
Lontoolaisseura Millwallin peleissä riittää tunnelmaa. (Matthew Lewis/Getty Images)
Ota seurantaan: Fred Onyedinma. Seuran oma kasvatti lienee yksi sarjan monipuolisimmista pelaajista. Kymppipaitaa kantava parikymppinen Onyedinma pystyy nimittäin pelaamaan kaikkia pelipaikkoja keskikentällä ja hyökkäyksessä, mutta luontaisin ruutu on keskikentän oikeassa laidassa. Nuorukaisen perässä on kesän aikana ollut muun muassa Valioliigaseura Watford, mutta Onyedinma päätti tehdä uuden sopimuksen Leijonien kanssa, mikä oli tärkeää putoamista vastaan taistelevalle seuralle.
Arvio: Nousijajoukkueen materiaali on ennakkoon sarjan heikoin, joten Millwallia on vaikea povata putoamistaiston yläpuolelle. Seuraidentiteetti on kuitenkin vahva, eikä kovaotteinen ja taisteleva pelitapa ole mieluisa kenellekään vastustajalle. Heittopussia Leijonista tuskin tulee, mutta sarjapaikan säilyttäminen olisi pienoinen mestaruus.
Kansikuva: Warren Little/Getty Images