Katalaaniseurat pelaavat ainakin tämän kauden Espanjan La Ligassa, jota voit seurata Viaplay-palvelusta.Sunnuntai oli monella tapaa poikkeuksellinen päivä, kun Katalonian itsehallintoalue äänesti itsenäisyydestä. Espanjan hallitus pyrki voimakeinoin estämään laittomaksi katsomaansa äänestystä, joka johti useita satoja sairaalahoitoon vieneisiin väkivaltaisuuksiin. Osansa monimutkaisesta sopasta saa myös jalkapallo, mutta mitä tilanteesta voi käytännössä seurata?
Ensi alkuun on teroitettava, ettei kansanäänestyksellä ollut laillista pohjaa. Tilanne on täysin erilainen kuin esimerkiksi Skotlannissa vuonna 2014. Skottien kansanäänestys itsenäistymisestä oli silloisen pääministeri David Cameronin valtuuttama ja jos ”Kyllä” -puoli olisi voittanut, olisivat skotit päässeet legitiimisti perustamaan oman valtionsa. Katalonian sunnuntaiselta kansanäänestykseltä taas puuttui juridinen pohja, sillä niin Espanjan hallitus kuin perustuslakituomioistuin katsoivat äänestyksen laittomaksi.
Vaikka tulos oli selkeä – yhdeksän kymmenestä äänesti itsenäistymisen puolesta – on mahdollinen itsenäistymisjulistus merkityksetön, jos se ei saa kansainvälistä tunnutusta. Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen arvioi, ettei yksikään merkittävä ulkovalta tulisi itsenäisyyttä tunnustamaan, eikä se näin ollen olisi näköpiirissä.
Tilanne Kataloniassa on monella tapaa kimurantti. Espanjan koilisosassa sijaitseva itsehallintoalue on maan rikkain, eikä keskushallinto näin ollen halua päästää sitä itsenäiseksi. Katalaanit itse tuntevat voimakasta kansallistunnetta erityisesti kenraali Francon diktatuurin takia. Francon aikana muun muassa Katalonian kielen käyttäminen oli kiellettyä.
Osansa sekavasta tilanteesta sai myös Katalonian jalkapallon lippulaiva FC Barcelona, joka pelasi sunnuntaisen kotiottelunsa tyhjille katsomoille. Blaugrana halusi siirtää ottelua, mutta kun Espanjan jalkapalloliitto ei tähän suostunut, katsoi katalaaniseura parhaakseen pelata ottelu tyhjille katsomoille, jotta pistemenetyksiltä vältyttäisiin. Camp Noun tyhjät lehtereet tuskin jäävät viimeiseksi jalkapalloon liittyväksi vaikutukseksi – itsenäistyi Katalonia tai ei.
Repeääkö jalkapallon suurvalta?
Vuodet 2008–2012 kansainvälistä jalkapalloa hallinnut Espanjan maajoukkue tunnettiin pitkään ikuisena alisuorittajana, joka ei vahvoista joukkueista huolimatta kyennyt menestymään arvoturnauksissa.
Kenties suurin syy alisuorittamiseen löytyi politiikasta, joka repi La Rojaa. Jalkapallomaailman tarunhohtoisimpana otteluna tunnettu El Clasico Barcelonan ja Real Madridin välillä on paljon muutakin kuin maan kahden jättiläisen kohtaaminen. Vastakkain asettuvat pääkaupungin kuninkaallinen seura, jota myös Franco kannatti sekä Katalonian itsehallintoalueen mahtiseura. Sunnuntain tapahtumien jälkeen El Clasico saa entistä syvempää poliittista ulottuvuutta, kun joukkueet kohtaavat juuri ennen joulua Santiago Bernabeulla.
Tästä vastakkainasettelusta osansa sai Espanjan maajoukkue, jonka toimintatapoihin kuului joukkueen julkaisun yhteydessä ilmoittaa ensin Los Blancosin pelaajat ja sitten Barcan edustajat. Maajoukkueen kaksi leiriä alkoivat purkautua todenteolla vasta 2000-luvulla, jolloin etenkin Iker Casillas ja Carles Puyol tekivät lujasti töitä vastakkainasettelun lopettamiseksi. Lopulta tuloksena oli maailmanmestaruus ja kaksi perättäistä EM-kultaa ilman, että yhdenkään jalkapallon ystävän täytyi ihmetellä mikä on maailman paras maajoukkue.
Nähdäänkö Gerard Piqueta enää Espanjan paidassa? (Valerio Pennicino/Getty Images)
Vaikka Katalonian itsenäisyys on pitkässä kuusessa, saattavat sunnuntain tapahtumat repiä Italiassa pelattua tasuria vaille kaikki karsintapelinsä voittanutta Espanjan maajoukkuetta. Kansanäänestyksen aktuaalisen tapahtumisen kieltänyt Espanjan pääministeri Mariano Rajoy kiitteli poliisin toimintaa, mutta todellisuudessa kumiluoteja käyttäneen virkavallan toiminta lisäsi vastakkainasettelua entisestään. Keskustaoikeistolaisen Rajoyn hallitus saattoi tehdä pahan virheen pyrkiessään tukahduttamaan kansanäänestystä voimakeinoin, sillä katalonialaiset saivat runsaasti kansainvälistä sympatiaa. Katalonian terveysviranomaisten mukaan noin 750 ihmistä on saanut hoitoa sunnuntain tapahtumien seurauksena.
Virkavallan väkivaltaisuudet on tuomittu usealta taholta, muun muassa Manchester Cityn katalaanivalmentaja Pep Guardiolan toimesta.
Nykypelaajista etenkin Gerard Pique on julkisesti tukenut Katalonian itsenäistymispyrkimyksiä. Ihmisiä äänestämään kehottanut Barca-toppari sanoi olevansa valmis jättäytymään maajoukkueesta, jos hänet nähdään ongelmaksi. Muilta osin katalaanipelaajat ovat olleet hissukseen, mutta Espanjan maajoukkueella on täysi työ pitää politiikka sivussa ja tehdä maajoukkueesta yhtenäinen. Jos maajoukkue jakaantuu jälleen kahteen leiriin, joukkueesta tuskin on haastamaan Saksan tai Brasilian kaltaisia huippumaita ensi kesänä Venäjällä.
La Rojan pelaajista valtaosa on ”espanjalaisia”, mutta katalaanien menetys olisi iso isku Julen Lopeteguin luotsaamalle ryhmälle. Tuleviin maaotteluihin valmistautuvasta joukkueesta katalaaneja ovat Piquen ohella: Marc Bartra (Dortmund), Jordi Alba (Barcelona) sekä Sergio Busquets (Barcelona). Ryhmän ulkopuolelle katalaaneista jäi Cesc Fabregas (Chelsea), Hector Bellerin (Arsenal) sekä Sergi Roberto (Barcelona).
Katalonia saisi kovan maajoukkueen
Katalonian maajoukkue on olemassa, mutta koska se ei ole FIFA:n jäsen, ei maajoukkue voi pelata virallisia otteluita. Vuonna 1904 alkanut taival on kuitenkin pitänyt sisällään yli 200 ottelua, joista viimeisin nähtiin viime joulukuussa Tunisiaa vastaan. Joukkue on pelannut lukuisia pelejä vastaavanlaisessa tilanteessa olevaa Baskimaan maajoukkuetta vastaan, joka ei sekään ole FIFA:n jäsen.
Jos leikitään ajatuksella, että Katalonia itsenäistyisi ja pääsisi FIFA:n jäseneksi, saisi se jalkeille kilpailukykyisen maajoukkueen. Avauskokoonpanossa maaliin asettuisi Real Madridin kakkosmolari Kiko Casilla, jonka eteen toppareiksi tulisivat Pique ja Bartra. Oikeaksi puolustajaksi Katalonialla olisi heittää Arsenalin Hector Bellerin ja vasemmalla Jordi Alba, joten puolustuslinja kestäisi vertailun käytännössä mihin tahansa maajoukkueeseen.
Hypoteettisen maajoukkueen 4–3–3-ryhmityksen itseoikeutettu keskikentän ankkuri olisi Sergio Busquets, joka saisi konehuoneeseen seuraa Fabregasista ja Sergi Robertosta. Katalonian heikoin osa-alue olisi hyökkäys, mutta sinnekin löytyisi muutamia kelpo pelaajia. Oikeaan laitaan katalaaneilla olisi heittää Barcaan palannut Gerard Deulofeu. Vastaavasti vasemman wingerin paikan ottaisi Senegalia edustava Keita Balde (Monaco), joka on syntynyt ja varttunut Kataloniassa.
Joukkueen selkeästi heikoin kohta olisi ysipaikka, jonne tarjolla olisivat Espanyolin Alvaro Vazquez tai Kiinaan hiljattain siirtynyt Jonathan Soriano. Katalaanien penkille jäisi Martin Montoyan (Valencia), Victor Ruizin (Villarreal), Aleix Vidalin (Barcelona), Oriol Romeun (Southampton), Sergi Samperin (Barcelona), Bojanin (Alaves) tai Adama Traoren (Middlesbrough) kaltaisia nimiä.
Espanjan veroinen maajoukkue Katalonia ei missään nimessä olisi, mutta esimerkiksi Pohjoismaiset niput olisivat taatusti helisemässä 7,5 miljoonan populaation omaavan maakunnan kanssa.
Katalonian maajoukkueen avauskokoonpano näyttäisi tältä.
Mitä tapahtuu Barcalle?
Katalonian itsenäisyyttä haikailevat laulut tai eleet eivät ole missään nimessä poikkeuksellisia FC Barcelonan peleissä. Kannanottoja nähtiin myös sunnuntaina, vaikka Camp Noun lehtereet olivat tyhjillään. Barca marssi kentälle Katalonian lipun värejä muistuttavissa paidoissa, kun taas Real Madridin kotipelissä heiluteltiin tuhansia Espanjan lippuja, yhtenäisen Espanjan merkiksi. Maanantaina FC Barcelonan työntekijät tekivät sen, mitä Suomen hallituksen kärkipoliitikot eivät ole vielä uskaltaneet tehdä ja tuomitsivat väkivaltaisuudet järjestämällä 15 minuutin työnseisauksen.
FC Barcelonasta puhuttaessa keskustellaan enemmän kuin seurasta. Pep Guardiolan mukaan Camp Noulla on erityinen paikka katalaanien sydämissä, sillä se oli Francon aikaan ainoa paikka, jossa maakunnan asukkaat pystyivät ilmaisemaan itseään.
La Ligan näkökulmasta itsenäistymispyrkimyksen seuraukset ovat kuitenkin hämärän peitossa. On toki muistettava, että itsenäistyminen näyttää hyvin epätodennäköiseltä ja sen myötä muutokset La Ligaan ovat myös epätodennäköisiä.
Blaugranan lisäksi tällä kaudella Espanjan pääsarjassa pelaavat Espanyol sekä sarjanousija Girona ovat Katalonian maakunnasta. Kaikkein luontevin skenaario itsenäistymisestä huolimatta olisi luultavasti jatkaa La Ligassa. Sarjan pomo Javier Tebas on kuitenkin sanonut, etteivät katalaaniseurat pystyisi jatkamaan sarjassa, mikäli maakunta irtaantuisi Espanjasta. Tebasin kommentit on kuitenkin nähty enemmänkin painostuksena itsenäistymispyrkimyksiä vastaan.
Oman liigan perustaminen lienee joka tapauksessa utopiaa. Katalonian pääsarja olisi etenkin Barcalle katastrofi, sillä se tuskin kiihottaisi planeetan kovimpia jalkapalloilijoita, kuten tarunhohtoinen seura on tähän saakka tehnyt.
Vaihtoehtoina on väläytelty muihin sarjoihin liittymistä, joista etenkin Ranskan liiga on nostettu esiin jo takavuosina. Entisen Barca-pomo Joan Laporten mukaan Ligue 1:n liittyminen on kuitenkin epätodennäköistä. Laporte totesi vuonna 2015, että etenkin El Clasico on niin merkittävä sekä Katalonialle, että Espanjalle, ettei Barcan irtaantuminen La Ligasta olisi kenenkään intressien mukaista.
Viime päivinä ollaan jopa väläytelty mahdollisuutta, että Blaugrana nähtäisiin Valioliigassa. Toisen maan liigassa pelaaminen vaatisi luonnollisesti UEFA:n ja FIFA:n hyväksynnän, mutta täysin poikkeuksellista se ei olisi. Itsenäisestä Monacon ruhtinaskunnasta ponnistava AS Monaco pelaa Ranskan liigassa ja walesilainen Swansea Valioliigassa. Nämä esimerkit tosin ovat maantieteellisesti järkeviä toisin kuin Barcelonan pelaaminen Englannin pääsarjassa.
Jalkapallo sai osansa sekavasta tilanteesta, kun Barcelona ja Las Palmas pelasivat tyhjille katsomoille. (Alex Caparros/Getty Images)
Jalkapallo kärsijän roolissa
Katalonian itsenäistymispyrkimykset ovat hyvä esimerkki Donald Trumpin ja NFL:n välisen kiistan myötä päätään nostaneesta urheilun ja politiikan suhteesta. Urheilijoiden – kuten tässä tapauksessa Gerard Piquen – poliittisista kannanotoista on noussut soraääniä, sillä joidenkin mukaan urheilijoiden pitäisi keskittyä urheiluun ja jättää politiikka sikseen. Väite tuntuu absurdilta, sillä urheilijoiden tavoin kansaa viihdyttävät muusikot saavat vapaasti esittää omia poliittisia näkemyksiä ja jopa rakentaa uransa yhteiskuntakriittisellä itsensä ilmaisulla.
Todennäköisin skenaario on kuitenkin se, ettei Katalonia itsenäisty. Teivainen väläytteli Ylen haastattelussa kompromissista, jossa Katalonia muodostaisi oman valtionsa Espanjan sisälle. Tilanteessa ei kuitenkaan kannata ylireagoida, sillä itsenäisyysjulistus on yhtä tyhjän kanssa ilman kansainvälistä tunnustusta. Yhtä lailla esimerkiksi Lappi voisi julistautua itsenäiseksi, mutta ilman perustuslaillista pohjaa ja kansainvälistä tunnustusta on juridinen irtaantuminen mahdotonta.
Se, mitä kansanäänestys ja sitä seuranneet voimatoimet Espanjan valtion väkivaltakoneistolta kuitenkin saavat aikaan on vastakkainasettelun syventyminen. Katalaanien kansallistunne vahvistunee entisestään ja voimatoimia käyttäneen Espanjan kuvittaminen brutaalina sortajana on entistä legitiimimpi sunnuntain tapahtumien jälkeen.
Voittajasuosikkeihin ensi kesän MM-kisoissa luettava Espanjan maajoukkue joutuu näin ollen tulilinjalle, eikä maata jakava politiikan kuuma peruna voi olla vaikuttamatta La Rojaan. Tilanne Kataloniassa on joka tapauksessa hyvin sekava ja sillä voi olla merkittäviä seurauksia koko espanjalaiselle jalkapalloilulle.
Kansikuva: Alex Caparros/Getty Images