Toissa keväänä Ranskan mestaruutta juhlinut ja Mestarien liigan välieriin yltänyt AS Monaco on kriisissä. Yhdeksästä sarjaottelusta vain kuusi pistettä saalistanut ja molemmat Mestarien liigan ottelunsa hävinnyt seura antoi arvostetulle Leonardo Jardimille potkut ja korvasi tämän Ranskan kaikkien aikojen pelaajiin kuuluvalla Thierry Henryllä. Entisen Arsenal-tähden urakka ei ole helppo, sillä Monacon romahdus on ollut näköpiirissä.
Vielä vuosikymmenen alussa Monaco oli heikossa hapessa. Vuonna 2004 Mestarien liigan finaaliin yltänyt seura putosi katastrofaalisesti pääsarjasta kauden 2010-11 päätteeksi. Seuran suunta muuttui kuitenkin kertaheitolla, kun upporikas venäläisoligarkki Dmitry Rybolovlev osti seuran vuonna 2011.
Monaco teki Ranskan divarin mittakaavassa kovia panostuksia jo Ligue 2:ssa, mutta potaskalla rikastuneen Rybolovlevin rahahanat aukesivat todenteolla, kun ruhtinaskuntalaiset palasivat pääsarjaan kaudeksi 2013-14. Monaco käytti uusiin pelaajiin peräti 160 miljoonaa euroa, kun muun muassa Radamel Falcao, James Rodriguez ja Joao Moutinho vaihtoivat valkopunaisiin.
Jälkikäteen voi kuitenkin todeta, että kesän 2013 kulutusjuhlat olivat yksittäinen poikkeus, jotta nousijajoukkue saatiin nopeasti kilpailukykyiseksi. Monaco sijoittui heti toiseksi ja on sen jälkeen ollut joka kerta kärkikolmikossa. Sittemmin seuran strategia on kuitenkin ollut hyvin erilainen.
Monaco korvaa kalliilla myydyt huiput nuorilla lupauksilla
Pääsarjaan palattuaan Monaco on ostanut uusia pelaajia noin 600 miljoonalla eurolla. Summa on suuri, mutta huomattavasti pienempi, kuin myynneistä netottu rahapino: 860 miljoonaa euroa. Pelkästään kahden edellisen kesän aikana Monaco on kuitannut pelaajakaupoista yli 550 miljoonaa euroa.
Toisin sanoen Monaco on myyjäseura.
Seuran menestys on perustunut mykistyttävän hyvään scouttaukseen, kun se on onnistunut poimimaan nuoria helmiä halvalla yksi toisensa jälkeen. Ja seura on tietysti onnistunut myös kehittämään näistä huippupelaajia.
Anthony Martial tuli Lyonin B-joukkueesta kesällä 2013 vain viidellä miljoonalla ja vaihtoi kaksi vuotta myöhemmin Manchester Unitediin 60 miljoonalla eurolla. Fabinhon seura hankki samana kesänä Rio Avesta kuudella miljoonalla eurolla ja myi hänet tänä kesänä Liverpooliin 45 miljoonalla. Thomas Lemar saapui Fabinhon kanssa samaan aikaan Caenista vain neljällä miljoonalla ja lähti tänä kesänä Atleticoon 70 miljoonan euron kaupassa.
Monacon sensaatiokauden avaus on arvatenkin kupattu muutamaa kokeneempaa pelaajaa lukuun ottamatta lähes kokonaan. Fabinho, Lemar, Benjamin Mendy, Bernardo Silva, Kylian Mbappe ja Tiemoue Bakayoko maksoivat Monacolle yhteensä noin 47 miljoonaa euroa ja kun nuoret tähdet myytiin kahden edellisen kesän aikana, kilahti heistä seuran kassaan 442 miljoonaa euroa. Voittoa tuli siis liki 400 miljoonaa euroa!
Monaco on ehkä aavistuksen naivisti luottanut pysyvänsä muiden edellä kykyjen löytämisessä. Se on toki panostanut, kun esimerkiksi huippulupaavat ja jo kykynsä aikuisten peleissä näyttäneet Youri Tielemans ja Alexander Golovin siirtyivät Ruhtinaskuntaan kahden edellisen kesän aikana.
Tällä kaudella joukkueen kuppaaminen on näkynyt ja tuntunut. Vaikka Monacossa on edelleen laatupelureita, on joukkue sukeltanut raskaasti. Peiliin saa katsoa myös seurajohto, sillä se ei ole ihan täysin onnistunut siirtomarkkinoilla. Kuplan puhkeaminen Monacon nykystrategialla oli kuitenkin lähinnä ajan kysymys.
Mbappen ja kumppaneiden kaltaisia huippuja on mahdoton korvata Monacon strategialla, mutta se ei poista tosiasiaa, etteikö seura olisi sijoittanut myynneistä saamiaan rahoja erikoisiin kohteisiin. Monaco on polttanut tämän vuoden aikana 40 miljoonaa euroa vuonna 2001 syntyneisiin Pietro Pellegriin ja Willem Geubbelsiin. Superlahjakkaalla kaksikolla on kaikki eväät absoluuttiselle huipulle, mutta tällä hetkellä he ovat aivan liian vihreitä Mestarien liigaa pelaavaan suurseuraan. Isomman profiilin nimistä Stevan Jovetic ja Interiin vain kauden jälkeen lähetetty Keita Balde ovat olleet pettymyksiä.
Tilastojen valossa lahjakas ryhmä on pelannut hieman tuloksia paremmin. Monacon pisteodottama on liki 13 pistettä, mikä on noin seitsemän pinnaa enemmän kuin sen todellinen pistesaalis.
Monacon kyykkääminen ei kuitenkaan ole yllätys, sillä se peittosi todennäköisyyksiä jo viime kaudella. Monaco piti palloa huomattavasti muita kärkijoukkueita vähemmän ja hyökkäsi suoraviivaisesti. 85 kertaa osunut ryhmä peittosi maaliodottamansa liki 23 maalilla ja pisteodottaman 15 pinnalla. Maali- ja pisteodottamat eivät kerro koko totuutta, mutta noin roisit ylitykset kuvastavat sitä, kuinka Monaco ylisuoritti otteisiin nähden.
Kun ryhmä vielä heikkeni kesällä merkittävästi ja on kärsinyt alkukaudella loukkaantumisista, ei romahdusta voi pitää täydellisenä yllätyksenä.
Henrylle on povattu menestyksekästä valmennusuraa
Monacoa jo pelaajana edustanut Thierry Henry on luonut valmennusuraansa kaikessa hiljaisuudessa. 41-vuotias ex-huippukärki on tullut uran jälkeen enemmän tunnetuksi Valioliigastudioiden asiantuntijana. Itse asiassa juuri punditin töiden takia Arsene Wenger siirsi entisen suojattinsa syrjään Arsenalin akatemiavalmennuksesta.
Pari edellisvuotta Henry toimi Roberto Martinezin apuluotsina Belgian maajoukkueessa. Espanjalaisluotsi ylisti Henryn kontribuutiota pitkin MM-kisoja ja kehui tätä etenkin hyökkäyspelin kehittämisestä. Martinezin mielestä hyppy Monacon manageriksi oli luonnollinen liike ja hän on varma, että entisestä adjutantista tulee huippuvalmentaja.
Samoilla linjoilla oli myös Henryn entinen maajoukkuekaveri, Ranskan maailmanmestariksi luotsannut Didier Deschamps. Mestariluotsin mielestä Henry on valmis ja omaa kaikki edellytykset tulla huippuluotsiksi.
Wengerin mielestä Monaco teki fiksun valinnan. Henryä monta vuotta valmentaneen managerilegendan mukaan Arsenalin kaikkien aikojen ykköstykki on älykäs ja ymmärtää jalkapalloa.
Yksi paikka, jossa Henryn manageriuran kehittymistä seurataan erityisen suurella mielenkiinnolla, on Pohjois-Lontoo. Arsenalin fanit ovat puolijulkisesti toivoneet, että seuran kaikkien aikojen pelaajiin lukeutuva Henry palaisi vielä joskus seuraan ja ottaisi managerin paikan hoitaakseen. Henryä spekuloitiin jopa Wengerin seuraajaksi, mutta pesti meni odotetusti huomattavasti meritoituneemmalle Unai Emerylle.
Monaco tarjoaa Henrylle upean mahdollisuuden, sillä lahjakkaassa ryhmässä piisaa edelleen potentiaalia. Huhujen mukaan oligarkkiomistaja olisi kaivamassa Henrylle kuvetta tammikuun siirtoikkunaan, sillä ruhtinaskunnassa on tehty tarvittavat analyysit pieleen menneestä siirtoikkunasta.
Henryn onneksi kausi on vielä alussa ja moni loukkaantumisista kärsinyt pelaaja, kuten Golovin, Djibril Sidibe tai Daniel Subasic on palaamassa pelikuntoon. Mestarien liigan karsintoihin oikeuttavaan kolmanteen sijaan on eroa kymmenen pistettä, mikä ei ole mahdoton kirittävä ottaen huomioon, että kautta on jäljellä vielä 29 ottelua.
Silti Henry on managerina suuri mysteeri. Hänen voisi olettaa suosivan hyökkäävää ja pallonhallintaan perustuvaa jalkapalloa, sillä hän on pelaajana ollut Wengerin lisäksi Pep Guardiolan opissa. Belgian maajoukkueessa taktisesti pedantti Martinez tarjosi ranskalaiselle takuulla arvokasta tietotaitoa.
Samalla Henry ilmentää osuvasti, minkälaista oikotietä entiset huippupelaajat pääsevät koviin valmennuspesteihin. Kaiken pelaajana voittanut Henry lopetti uransa neljä vuotta sitten ja pääsee nyt suurehkoon eurooppalaiseen seuraan päävalmentajaksi akatemiapestin ja maajoukkueen apuvalmennuksen jälkeen.
Henryn kanssa töitä tehneiden ylistystä sisältävät lausunnot Monacon uuden luotsin kyvyistä tuskin kuitenkaan ovat tuulesta temmattuja. Yhtälailla Henry on osoittanut taktista pätevyyttä tarjoamalla osuvia analyysejä Sky Sportsin asiantuntijana.
Kaiken kaikkiaan noviisipäävalmentaja ja murroksessa oleva Monaco ovat erittäin mielenkiintoinen yhdistelmä. Henry aloitti menestyksekkään ammattilaisuransa juuri Stade Louis II:lla – nyt ura pääkäskijänä alkaa samassa paikassa.
Lähteet: Transfermarkt, Understat, Sky Sports, Metro, France 24
Kansikuva: Richard Heathcote/Getty Images