Real vai Atletico, Juve vai Monaco? Näe Mestarien liigan jokainen sekunti Viaplay-palvelussa.Juventus on Italian ylivoimaisesti menestynein seurajoukkue. Se on tänä vuonna matkalla peräti kuudenteen peräkkäiseen Scudettoon, jonka myötä voitettujen Italian mestaruuksien kokonaismäärä nousisi kolmeenkymmeneen kolmeen. Samaan aikaan Torinon Vanha Rouva on juhlinut tarunhohtoisen Mestareiden liigan voittoa vain kahteen otteeseen kunniakkaan historiansa aikana ja edellisestä mestaruudesta on ehtinyt kulua jo yli 20 vuotta aikaa. Juventuksen taival eurokentillä viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana onkin täynnä ongelmia ja dramaattisia tappioita. Olisiko Massimo Allegrista kaatamaan eurokirous ja nostamaan Juve takaisin Mestareiden liigan voittajaksi?
Ensimmäinen UCL-voitto surullisen kuuluisasta finaalista
Juventus juhli seurahistoriansa ensimmäistä merkittävää eurovoittoa vuonna 1985 lähinnä ulkojalkaapalloilullisista asioista muistettavassa finaalissa, jossa seura kaatoi Liverpoolin lukemin 1 – 0. Ottelun alla stadionin turvatoimet pettivät pahasti ja Liverpoolin kannattajat pääsivät Juventuksen kannattajien keskelle. Tästä aiheutui kova paniikki ja sekasorto, jonka seurauksena 39 ottelua seuraamaan tullutta kannattajaa sai surmansa. Michel Platinin ja Paolo Rossin tähdittämä Juventus oli selkeästi Euroopan paras jalkapallojoukkue, mutta erinomaisen finaalin tapahtumia juuri kukaan ei tunnu muistavan, ymmärrettävistä syistä. Heyselissä pelatun ottelun jälkeen englantilaisjoukkueille annettiin viiden vuoden mittainen europelikielto ja Juventuksen piti olla seuraava Eurooppalaista jalkapalloa dominoiva voima.
Toisin kuitenkin kävi. Juventus putosi seuraavana vuonan Euroopan cupin toisen kierroksen ottelussa Real Madridia vastaan ja koko 1980-luvun lopusta ja 90-luvun alusta tuli Vanhalle Rouvalle vaikea, sillä se jäi Italiassa Napolin, Interin ja Milanin varjoon ja jälkeenpäin käsittämättömästi Juventus ei ylipäätään päässyt Mestareiden liigan otteluihin liki kymmeneen vuoteen. Paluu kaudella 1995-1996 oli kuitenkin onnistunut, sillä Juventus eteni saman tien Mestareiden liigan finaaliin, jossa vastaan asettui Jari Litmasen tähdittämä puolustava mestari Ajax. Fabrizio Ravanelli vei Juventuksen johtoon, mutta Kuninkaan maalilla ottelun varsinainen peliaika päättyi tasan ja ottelu eteni aina rangaistuspotkukilpailuun asti. Pilkuissa Juventus ei erehtynyt ja Ajaxin haaveet mestaruuden puolustamisesat haihtuivat savuna ilmaan.
Viimeinen 20 vuotta täynnä isoja pettymyksiä
Kuten ensimmäisenkin Mestareiden liigan voiton jälkeen, nytkin Juventuksen tulevaisuus vaikutti valoisalta. Tuskin kukaan odotti, ettei seura voittaisi seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana yhtään pokaalia eurokentillä. Yritys oli kuitenkin kova ja Juventus olikin 1990-luvun lopun suoritusvarmimpia seuroja koko Euroopassa. Se eteni Mestareiden liigan finaaliin kahtena seuraana vuotena, mutta lopputuloksena oli katkerat pettymykset, ensin Borussia Dortmundille ja sitten Real Madridille. Myös kaudella 1998-1999 finaalipaikka oli lähellä, sillä 1 – 1 tulos välierissä Manchester Unitedin vieraana tarjosi kotiotteluun erinomaiset lähtöasetelmat. Dwight Yorke ja Andy Cole olivat asiasta kuitenkin toista mieltä ja United pisti Delle Alpilla pystyyn kunnon shown. Juventus päästi lopulta kotikentällään peräti kolme maalia ja United eteni finaaliin, jossa se voitti dramaattisten vaiheiden jälkeen Bayern Munchenin.
2000-luvun alussa Vanha Rouva oli jälleen oma ihailtu ja pelätty oma itsensä. Kotimaan dominoinnista huolimatta se ei kuitenkaan niittänyt menestystä eurokentillä ennen kautta 2002-2003. Juve tiputti vuoron perään Manchester Unitedin, Barcelonan ja Real Madridin ja eteni Old Traffordilla pelattuun finaaliin, jossa vastaan asettui rakas kilpakumppani AC Milan. Tämän vuoden finaali on varsin kuuluisa, muttei välttämättä kovin hyvällä tavalla, sillä 0 – 0 lukemiin päättynyttä ottelua pidetään yhtenä historian tylsimpänä Mestareiden liigan otteluna. Kumpikaan joukkue ei päässyt tolppaa lähemmäs, joten edessä oli rangaistuspotkukilpailu. Jotenkin ottelulle kuvaavasti kumpikin joukkue epäonnistui myös rankkikisassa, sillä kymmenestä yrityksestä vain puolet meni maaliin asti. Juventuksen kannalta harmittavaa on se, että joukkue epäonnistui kolmesti ja Andriy Shevchenkon kylmänviileän maalin myösä Milanin pelaajat aloittivat villit voiton juhlat Unelmien Teatterin nurmella.
Gigi Buffon on voittanut komealla urallaan melkein kaiken mahdollisen, mutta UCL-pytty puuttuu vielä palkintokaapista. (Giuseppe Bellini/Getty Images)
Calciopolin myötä Juventus menetti hetkellisesti asemansa
Seuraavan kolmen kauden aikana Juventus ei päässyt kertaakaan puolivälieriä pidemmälle. Kauden 2005-2006 jälkeen Juventus kohtasi seurahistorian kovimman kriisinsä calcipoli-skandaalin myötä. Juventus todettiin pääsyylliseksi kaikkiin tutkittuihin syytöksiin ja Vanha Rouva pudotettiin seurahistorian ensimmäistä kertaa Italian toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Visiitti jäi yhden kauden mittaiseksi, mutta Juventuksella kesti pitkään takaisin vanhaan asemaansa nousemisessa. Kaudella 2008 Juventus teki paluun Mestareiden liigaan, mutta joukkue oli kuin varjo entisestä itsestään ja Juve joutui tekemään täyden päivätyön edetäkseen lohkovaiheesta jatkoon. Pudotuspelikierroksella Chelsea oli suvereenisti parempi ja seuraavana vuonna Ciro Ferreran valmentama joukkue taipui Bordeauxille ja Bayernille jääden lohkossaan kolmanneksi.
Antonio Conte palautti Juven Italian, muttei Euroopan huipulle
Juventuksen uuden mahtikauden voidaan sanoa alkaneen Antonio Conten nimityksestä seuran uudeksi päävalmentajaksi. Conte otti valmennettavakseen liigassa seitsemänneksi sijoittuneen joukkueen, jolta odotettiin nopeaa paluuta Italian ja Euroopan huipulle. Conte teki työtä käskettyä ja heti hänen ensimmäisellä valmennuskaudellaan Juventus oli Serie A:ssa täysin suvereeni joukkue. Conten kolmen kauden aikana Juventus voitti kolme ylivoimaista Italian mestaruutta, mutta meriitit eurokentillä jättivät paljon toivomisen varaa.
Ensimmäisellä yrityksellään Conte johdatti Juven aina puolivälieriin asti, jolloin vanha tuttu Bayern Munchen oli kuitenkin selkeästi parempi kahden ottelun yhteistuloksen näyttessä 4 – 0 lukemia. Seuraava kausi osoittautui Conten valmennusuran suurimmaksi pettymykseksi, sillä kovin odotuksin Euroopan valloitukseen lähtenyt Juventus jäi nolosti alkulohkoon Mestareiden liigassa. Tappiolla oli kuitenkin hopeareunus, sillä Eurooppa liigan finaali pelattiin Juventuksen omalla kotistadionilla. Kaikki menikin suunnitelmien mukaisesti aina välierävaiheeseen asti, jolloin Benfica oli parempi ja haaveet europokaalin juhlimisesti kotikentällä kuolivat tylysti pois.
Massimo Allegri nosti Juventuksen jälleen Euroopan mahtiseuraksi
Pettymykseen päättynyt kausi oli myös Conten toistaiseksi viimeinen Juventuksessa ja seura nimitti uudeksi päävalmentajakseen Milanissa hyvää työtä tehneen Massimo Allegrin. Allegrin loppuaika Milanissa ei kuitenkaan vakuuttanut ja moni Juventuksen kannattaja suhtautui kovin nuivasti livornolaisen nimitykseen. Heti Allegrin ensimmäisellä kaudella Juventus kuitenkin eteni Carlos Tevezin ja Andrea Pirlon johdolla Mestareiden liigan finaaliin, jossa vastaan asettui Luis Enriquen luotsaama Barcelona. Juve taisteli urhoollisesti, mutta Barcelona oli hieman parempi pelin jokaisella osa-alueella ja 3 – 1 loppulukemat eivät jättäneet hurjasti jossiteltavaa.
Tämän vuoden Mestareiden liigaan Juventus lähti suosikkina, muttei kuitenkaan suurimpana sellaisena. Joukkueen todellinen iskukyky kansainvälisissä peleissä oli pienoinen arvoitus, mutta Allegri on näyttänyt pitkää nenää epilijöilleen. Juventus on ollut tänä kautena koko Euroopan tulosvarmin joukkue. Erityisesti loistavan Leonardo Bonuccin johtama puolustus on ollut europeleissä täyttä rautaa. Juve on päästänyt tällä kaudella Mestareien liigassa yhteensä kaksi maalia ja esimerkiksi Barcelonan tähtisikermän jättäminen nollille kahdessa ottelussa oli erinomainen osoitus Juventuksen puolustuksen hyvyydestä.
Juve saa varmasti ekstramotivaatiota siitä, että joukkueen kapteenilta Gigi Buffonilta puuttuu palkintokaapistaan Mestareiden liigan voitto. Kaiken nähnyt ja kokenut Buffon on monissa haastatteluissa todennut pelaavansa vielä kypsässä 39-vuoden iässä siitä yksinkertaisesta syystä, että hän haluaa voittaa sen suurimman ja kauneimman kilpailun ennen nappulakenkien naulaan ripustamista. Buffon on vielä ikämiehenäkin yksi maailman parhaista maalivahdeista, mutta hänellä ei enää ole montaa mahdollisuutta haavensa toteuttamiselle. Nyt siihen on kuitenkin realistiset mahdollisuudet, sillä Vanha Rouva lähtee välieriin Monacoa vastaan musertavan suurena suosikkina. Vanhan sanonnan mukaan hyökkäys voittaa otteluita ja puolustus mestaruuksia. Jos asia todella on näin, pitäisi Buffonin päästä nostelemaan kauan haaveilemaansa UCL-pystiä Walesin Cardiffissa pelatun finaalin jälkeen.
Kansikuva: Alessandro Di Marco/Getty images