Keskiviikkona Sonera Stadiumilla pelatussa Mestarien liigan kolmannen karsintakierroksen ensimmäisessä osaottelussa nähtiin HJK:n kontrolloitua ja loistavaa jalkapalloa 49 minuuttia. Tuolla minuutilla Klubin tähtihyökkääjällä Macoumba Kandjilla pimeni päässä ja hän hankki itselleen toisen typerän keltaisen kortin ja siten ulosajon. HJK johti ottelua ensimmäisen jakson jälkeen 2-0 Demba Savagen maaleilla, mutta ulosajon jälkeen Apoel teki kaksi maalia ja peli päättyi 2-2.
Ottelun ensimmäisellä jaksolla Apoel piti enemmän palloa, mutta ei onnistunut erikoistilanteita lukuun ottamatta luomaan yhtään maalintekotilannetta. 4-3-3 ryhmityksellä ottelun aloittanut Apoel nosti hitaissa hyökkäyksissä rohkeasti molemmat laitapakit ylös laitahyökkääjien kaventaessa kohti keskustaa taskuihin.
Se yritti murtaa HJK:n puolustusta nopeilla syöttökombinaatioilla siten, että lateraalisyöttöä seurasi lähes aina pystyjuoksu. Apoel yritti repiä HJK:n kahta neljän miehen linjaa erilleen ja pelata pallon joko suoraan pystyjuoksijalle selustaan tai linjojen väliin positiiviseen peliasentoon joko suoraan tai seinäsyötön kautta. HJK:n muoto pysyi kuitenkin loistavasti kasassa, eikä tämä onnistunut ensimmäisellä jaksolla kertaakaan.
HJK pystyi puolestaan hyökkäämään sekä hitaasti että nopeasti. Se hyödynsi erinomaisesti nopeissa hyökkäyksissä Apoelin laitapuolustajien taakse jäävän tilan tehden molemmat maalinsa sitä kautta. Ensimmäisessä maalissa keskushyökkääjä Kandji houkutteli toppari Joao Guilhermen aivan sivurajan tuntumaan. Toppari haki riistoa etupuolelta siinä epäonnistuen, ja Kandji pääsi näin syöttämään Demba Savagelle, joka laukoi pallon etualakulmaan tempokuljetuksen päätteeksi. 2-0 maaliin johtanut tilanne syntyi toiselta laidalta, kun maalivahti Michael Törnes avasi nopeasti Teemu Tainiolle, joka laittoi pitkällä pallolla vasemman laitapuolustajan selustaan toppari Carlaon kilpajuoksuun Nikolai Alhon kanssa: seurauksena rangaistuspotku ja 2-0.
Ensimmäisen takaiskun jälkeen 4-4-2 muodostelmaan vaihtanut Apoel prässäsi ottelun alusta asti varsin ylhäältä HJK:n lähtiessä hitaasti hyökkäämään. Sen topparit eivät kuitenkaan uskaltaneet nousta riittävästi, joten kymppialue ammotti tyhjänä. HJK hyödynsikin kymppiä hienosti sekä rakensi taskuihin muutamaan otteeseen 2 vs 1-tilanteita Apoelin laitapakkia vastaan kymppipaikalla pelanneen Robin Lodin ja laitureiden Savagen ja Alhon toimesta. Näin Klubi sai elintärkeitä lepohetkiä Apoelin pallonhallintajaksojen väliin. HJK pelasi kaikkiaan loistavan ensimmäisen jakson. Sen ainoa heikko lenkki oli hyökätessä oikea toppari Valtteri Moren, jonka pelirohkeus petti pahasti. Hän käytännössä luovutti pallon Apoelille laskentatavasta riippuen 6-7 kertaa pelaten pitkän pallon samaan sektoriin, vaikka niin maalivahti Törnes, toinen toppari Markus Heikkinen kuin toinen keskikentän keskustan kaksikosta Teemu Tainio-Rasmus Schüller tarjosivat toistuvasti mahdollisuuden vaihtaa painopistettä toiselle puolelle matalan riskitason syötöllä.
Pahin mahdollinen petos
Toisen jakson alku näytti hyvältä, kunnes HJK:n ykköstykillä Kandjilla pimeni. Korkean jalkapallokulttuurin Espanjassa ensimmäisestä juniorimaajoukkueen kokoontumisesta lähtien pelaajille hoetaan mantraa, jonka mukaan riippumatta siitä mitä kentällä tapahtuu, pahin mahdollinen petos omaa joukkuetta kohtaan on tulla ulosajetuksi. Juuri tähän senegalilainen sortui. Tuomarin olisi ehkä pitänyt viheltää vapaapotku Kandjille ja HJK:lle, mutta jo ensimmäisellä jaksolla jälkitilanteessa nahistelusta typerän varoituksen ottaneen Kandjin ei olisi pitänyt lähteä kostoretkelle. Hän taklasi rumasti jalkapohja edellä Apoelin pelaajaa, eikä tuomarilla ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin ajaa mies ulos kentältä. Tämän jälkeen pelistä tuli HJK:lle selviytymistaistelua, ja jäljelle jääneet 9 kenttäpelaajaa joutuivat valumaan 20-25 metrin päähän omasta maalista. Apoel liikutti palloa maltillisesti poikittain odottaen koko ajan hetkeä, jolloin joku HJK:n pelaajista olisi ratkaisevan sekunnin osan myöhässä muun muodon liikkeestä. Kun tällaista ei 10 minuutin jauhamisen jälkeen tullut kiitos HJK:n upean puolustamisen, Apoel alkoi laittaa myös keskityspalloja laidoilta sekä laukoa vaarallisesti kauempaa. Näin HJK joutui myös pystysuuntaiseen liikkeeseen, joka teki sen urakasta liian raskaan.
Kun HJK ei vajaalla kyennyt ensimmäisen puoliajan kaltaisiin pallonhallintajaksoihin, oli väistämätöntä, että Apoel saa muutaman maalipaikan ennemmin tai myöhemmin. Näin kävikin kahdesti HJK:n vasemmalta laidalta tulleiden keskitystilanteiden kautta. Molemmissa tilanteissa miesvartiointi petti Tainion ja Morenin kadotettua ratkaisevaksi hetkeksi vartioitavansa selkäpuolelleen, ja Apoel rankaisi armotta. 2-2 tasoituksen jälkeen HJK nosti riskitasoaan ja vaihtoi kentälle hyökkäysvoittoisempia pelaajia (Väyrynen, Baah, Mannström) yrittäen hakea vielä yhtä osumaa. Väsynyt ryhmä sai aikaan ainoastaan yhden vaarallisen hyökkäyksen 88. minuutilla, ja lähinnä tämä avasi kyproslaisille muutaman mahdollisuuden nopeisiin vastahyökkäyksiin, joita nähtiin ennen 2-2 maalia tasan nolla kappaletta. Kandjin temppu jätti HJK:n todella vaikeaan tilanteeseen, sillä ykköshyökkääjä puuttuu nyt myös ratkaisevasta toisesta osaottelusta. Hänet korvannee joko laidalla parhaimmillaan oleva Savage tai Oussou Konan, joka ei ole Kandjin veroinen pelaaja. Hidas ja kankea Mikael Forsell ei ole vaihtoehto, sillä Klubi tarvitsee kärkeen pelaajan, joka kykenee juoksemaan linjan taakse nopeissa hyökkäyksissä. Jatkopaikka on yhä mahdollinen, mutta se vaatii koko joukkueelta täydellistä suoritusta