Faneille.com – Urheilumedian Zlatan.Urheilun ja politiikan tiivis suhde on ollut hajoamaan päin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat monilla sektoreilla, eikä urheilun merkitystä osana valtioiden propagandakoneistoa voi vähätellä. Unipolaariseen maailmanjärjestykseen siirtymisen myötä urheilun kaupallinen kehitys on kuitenkin etäännyttänyt sitä poliittisesta päätöksenteosta. On kuitenkin harhaista kuvitella, etteivät nämä kaksi sektoria linkittyisi yhteen – joko suoraan tai epäsuorasti.
Viime viikonlopun mielenkiintoisin urheiluvääntö käytiin pelikenttien ulkopuolella, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kritisoi voimakkain sanankääntein kansallislaulun ajaksi polvistuneita NFL-pelaajia. Tapauksesta tarkempaa analyysiä voit lukea Tuomas Kurikan kirjoittamasta jutusta, jossa avataan NFL-seurojen nousemista yhteiseen rintamaan presidenttiä vastaan.
Trumpin tarttuminen kansallislaulun aikana polvistumiseen on muutenkin erikoinen veto vahvasti mielipiteitä jakavalta presidentiltä. Pelaajat eivät varsinaisesti protestoi presidenttiä vastaan – ainakaan ennen viime viikonloppu – vaikka joku voisi näin kuvitella. San Francisco 49ersin pelinrakentaja Colin Kaepernick aloitti protestin jo Barack Obaman kaudella protestoidakseen tummaihoisten kansalaisten kokemaa poliisiväkivaltaa vastaan. Yhdysvalloista tipahtelee tämän tästä uutisia, jossa poliisi on ampunut aseettoman tummaihoisen henkilön, mutta jäänyt tuomitsematta.
Etninen polarisaatio on lisääntynyt entisestään oikeistopopulistisen Trumpin saavuttua Valkoiseen taloon ja etenkin presidentin vähättelevä suhtautuminen Charlottesvillen natsimielenosoituksen yhteydessä sattuneisiin kahakoihin on nostanut jännitteitä entisestään. Molempia osapuolia syyllistänyt presidentti sai nenilleen jo yritysjohtajista koostuneiden neuvonantajaryhmittymien hajoamisina. Moni yritysjohtaja erosi neuvostoista koska pettyi presidentin haluttomuuteen tuomita valkoisten ylivaltaa kannattavien väkivaltainen käytös. Erojen seurauksena Trump lopetti kummankin ryhmän toiminnan.
NFL-pelaajien ohella myös NBA:n supertähtiin kuuluva Stephen Curry ilmaisi tyytymättömyytensä presidentin toimiin kieltäytymällä Valkoisen talon vierailukutsusta. Ammattiurheilijoiden järjestäytyminen vastustamaan etnistä syrjintää on oiva osoitus urheilun voimasta. Trumpin valtiokeskeiseen Amerikka ensin -retoriikkaan tämä ei kuitenkaan sovi, sillä hän näkee pelaajien olevan kaikesta velkaa Yhdysvalloille, joka on mahdollistanut kunkin pelaajan uran – ja sosiaalisen nousun. Yleisesti ottaen Trumpin puheista erottuu oikeistopopulismille ominainen puhe kansasta yhtenä joukkona, eikä niinkään intressiryhminä, yhteiskuntaluokkina tai yhteisöinä, kuten monen muun poliittisen suuntauksen edustajat näkevät.
Trumpin hallinnon lonkerot voi yhdistää myös jalkapallomaailmaa elokuussa kohahduttaneeseen Neymarin maailmanennätyssiirtoon. Trumpin, kuten niin monen muunkin oikeistopopulistin kärkiteemoihin kuuluu kansallinen turvallisuus. Tämän viitekehyksen keskusteluissa esiin nousevalle turvallistamisen käsitteelle on aivan keskeistä luoda viholliskuvia, joita yhdysvaltalaisessa narratiivissa edustaa terrorismi. Etenkin islamilaista terrorismia vastaan käytävä sota alkoi jo George W. Bushin kausilla.
Kansainvälisen terrorismin yksi keskeisimpiä valtiollisia rahoittajia on ollut Saudi-Arabia. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon näkökulmasta yhtenä maailman kamalimpana valtiona tunnettu arabimaa on kuitenkin suurena öljyntuottajana yksi Yhdysvaltain tärkeimpiä liittolaisia, jonka hallintoa myös Trump taannoisen lähi-idän vierailun aikana ylisti. Näin ollen terrorismin rahoituksessa syyttävä sormi osoitettiin Iranin blokkiin kuuluvaa Qataria kohtaan, joka on käytännössä taloudellisesti eristetty Trumpin keväisen vierailun jälkeen.
Vuoden 2022 MM-kisojen isäntämaana toimivan Qatarin valtionyhtiön omistuksiin taas kuuluu Neymarin nykyinen työnantaja PSG. Yle Urheilu teki siirron aikaan kattavan artikkelin megasiirrosta geopoliittisena voimannäyttönä, jonka myötä futismaailman valovoimaisimpiin tähtiin kuuluva brassi saatiin paljon kritiikkiä herättäneiden kisojen mainoskasvoksi. Voi kenties kuulostaa kaukaa haetulta, mutta Qatarin ahdinko syveni merkittävästi siitä päivästä, kun Trump yhdessä saudien kanssa osoitti syyttävällä sormella upporikasta öljyvaltiota terrorismin tukemisesta.
Neymarin kaupassa on toki huomioitava Qatarin kokeneen merkittävän imagotappion, kun Neymarin entinen työnantaja FC Barcelona päätti paljon kritiikkiä saaneen yhteistyönsä niin ikään valtio-omisteisen Qatar Airways lentoyhtiön kanssa.
Kolmas erinomainen esimerkki urheilun ja politiikan tiiviistä suhteesta on kiinalaisen jalkapallon nousu. Tähtiloistoa ja hävyttömiä palkkoja sisältävä Superliiga on ollut alusta asti valtiovetoinen projekti, jonka myötä presidentti Xi Jinping toivoo Kiinan nousevan kuningaspelin suurvallaksi. Tähtipelaajien hankinnoista huolimatta Superliigassa on ollut jatkuvasti tiukat ulkomaalaisrajoitukset, joita teroitettiin entisestään viime keväänä. Tämä taas tarkoitti aiempiin siirtoikkunoihin nähden lähes olematonta operointia viime kesän markkinoilla.
Manchester Cityn tiloihin aikanaan tutustunut Xi Jinping on suuri jalkapallon ystävä. (Joe Giddens/Getty Images)
Jännitettävää riittää myös Valioliigaseuroilla, jotka joutuvat pahimmassa tapauksessa hankkimaan Brexitin virallisen voimaantulon jälkeen työluvat myös Euroopan Unionin kansalaisille. Se oli juuri Eurooppa-oikeuden päätös, joka avasi Bosman-säännön myötä rajat ulkomaalaispelaajille 1990-luvun puolivälissä. EU-kansalaisia ei enää voitu sisällyttää ulkomaalaiskiintiöön, koska se olisi ollut Unionin perusperiaatteisiin kuuluvan työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoittamista.
Ei myöskään liene sattumaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin kotikaupungin seurat Zenit ja SKA Pietari pystyvät vuosi toisensa perään kasaamaan futis- ja lätkäsarjojen kalleimmat joukkueet. Kumpaankin seuraan syytää rahaa Venäjän valtion 50-prosenttisesti omistama jättimäinen kaasuyhtiö Gazprom. Viime kesän jalkapallon siirtomarkkinoilla suurin osa venäläisseuroista jäi nettokulutuksessa lähelle nollaa, kun taas Zenit poltti joukkueeseensa yli 70 miljoonaa euroa. Toiseksi kovin kuluttaja oli noin 10 miljoonaa euroa myyntien jälkeen pakkaselle jäänyt FK Krasnodar. Venäjälle palaavat NHL-tähdet kuten Pavel Datsyuk taas tuntuvat poikkeuksetta menevän Putinin suosikkiseura SKA Pietarin riveihin.
Jos palataan vielä Trumpin ja jenkkiurheilijoiden kiistaan, saattoi Trump tehdä ison virheen. Trumpin pyrkimys vahvistaa nationalistista diskurssiaan – patrioottisille amerikkalaisille niinkin pyhään asiaan kuin kansallislauluun vedoten – saattoi tuntua hyvältä idealta, mutta siitä seurannut vastareaktio on tulossa pahasti nenille.
Jenkkifutis ja etenkin NFL ovat yhdysvaltalaisille tärkeitä asioita ja jos pelikenttien sankarit nousevat Trumpia vastaan, saattaa koulukiusaajamaisesti esiintyvän presidentin jo valmiiksi alhaalla oleva suosio laskea entisestään. Urheilu on usein alisteinen politiikalle, mutta tässä tapauksessa siitä on kasvanut merkittävä vastavoima.
On muutenkin hienoa, että urheilijat haluavat ja uskaltavat ottaa kantaa. Varsinkin kun puhutaan merkittävistä yhteiskunnallisesta epäkohdista, kuten rakenteellisesta rasismista.
Kansikuva: Jamie Squire/Getty Images