Uusi Serie A -kausi pyörähti käyntiin 18.8. Näe Cristiano Ronaldo ja kumppanit Ruutu+ -palvelussa.Neljäs toukokuuta vuonna 1949 on jäänyt ikuisesti jalkapallohistoriaan yhtenä sen synkimmistä päivistä. Eurooppalaista jalkapalloa suvereenisti hallinnut Torino oli juuri pelannut harjoitusottelun portugalilaista Benficaa vastaan. Valentino Mazzolan tähdittämää Grande Torinoksi nimettyä joukkuetta kuljettanut lentokone teki välilaskun aurinkoiseen Barcelonaan ja jatkoi matkaansa kohti Torinoa.
Lentokoneen saapuessa Alppien kohdalle muuttui sää dramaattisesti. Aurinko oli pelkkä muisto vain, kun taivas täyttyi salamoista ja vedenpisaroista. Vain puoli tuntia ennen saapumista perillä sai koneen kapteeni Pierluigi Meroni Torinon lentokentän lennonjohdolta huonoja uutisia. Torinon lentokenttä oli sankan sumun keskellä ja tuulisista olosuhteista johtuen laskeutumisesta tulisi todella vaikea. Koska sumu ja pilvet olivat niin sankkoja, joutui kapteeni suunnistamaan kohti lentokenttää hyvin rajallisin visuaalisin ärsykkein.
Kapteeni Pierluigi Meroni teki inhimillisen erheen ja luuli lentävänsä huomattavasti todellisuutta korkeammalla. Lentokoneen tutka oli rikkoutunut, joten Meroni lensi poikkeuksellisen matalalla, osittain siksi, että kapteenin näkökyky olisi mahdollisimman hyvä. Noin klo viisi aamulla Meroni tajusi tehneensä kohtalokkaan virheen. Hän näki edessään muutaman kilometrin päässä Torinosta sijaitsevan Superga-vuoren huipun. Epätoivoinen kapteeni koitti saada koneensa nousuun, mutta kovan tuulen myötä hän menetti koneensa hallinnan täysin.
Kello 5.03 Fiat G.212-merkkinen kone törmäsi vuoreen kohtalokkain seurauksin. Koko Italian silloisen maajoukkueen rungon muodostanut Torinon edustusjoukkue menehtyi turmassa ja italialainen jalkapallo ei koskaan olisi entisensä.
Torinon menestysjoukkueesta oli tullut koko Italian joukkue ja fasismista vapautumisen tuoman ilon symboli. Yli miljoona ihmistä osallistui Torinon jalkapallojoukkueen hautajaisiin ja vielä tänäkin päivänä tuhannet ihmiset vierailevat vuosittain Superga-vuorelle pystytetyllä muistomerkillä kunnioittamassa yhtä Italian jalkapallohistorian parasta joukkuetta.
Torino oli omaa aikaansa edellä
Vuonna 1897 perustettu Juventus on Torinon vanhin seura, mutta perinteitä riittää myös kaupungin toisella seuralla Torinolla, joka perustettiin vuonna 1906 Juventuksen vastavoimaksi Vanhasta Rouvasta poispotkittujen työmiesten toimesta. Torino oli hyvin hoidettu seura, joka seurasi maan jalkapalloilullisia trendeja tarkasti. Ei ollutkaan ihme, että juuri Torino oli käynnistämässä 1920-luvun buumia, jolloin tukku Etelä-Amerikan parhaita pelaajia tuli Italiaan jalkapallon perässä. Syntyi termi oriundo, joka tarkoittaa aikuisiällä Italian kansalaisuuden saanutta jalkapalloilijaa. Juuri onnistuneiden oriundo-hankintojen myötä Torino oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen yksi Italian parhaista seuroista ja ensimmäistä Italian mestaruutta Il Toro pääsi juhlimaan vuonna 1927.
Myyttiseen maineeseen Torino nousi toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla. Vuonna 1939 ex-jalkapalloilija Ferruccio Novosta tuli Torinon uusi toimitusjohtaja. Novo oli todellinen visionääri, joka kehitti ensimmäisenä italialaisena seurana kattavan pelaajatarkkailujärjestelmän. Palkatut ex-pelaajat kiertelivät ympäri Italiaa etsien maan kirkkaimpia lahjakkuuksia. Ajatusta pidettiin aikoinaan täysin idioottimaisena rahantuhlauksena, mutta se tuotti tulosta. Novo oli valmis maksamaan lahjakkaista pelaajista isoja siirtosummia ja viimeistään kahden Italian maajoukkuemiehen, satumaisen taitavan hyökkääjän Valentino Mazzolan ja juonikkaan keskikenttämiehen Ezio Loikin hankinnan myötä Torinosta tuli koko Italian pelätyin jalkapalloseura.
Torino hallitsi suvereenisti italialaista jalkapalloa
Seurapomo Novon innovatiivisuus ei rajoittunut pelkästään taustoihin, sillä 1940-luvun alkupuolella Torino oli koko maailman taktisesti parhaiten valmennettu seura. Torino mullisti jalkapalloa siirtymällä silloin hyvin harvinaiseen 4 – 2 – 4 -formaatioon ja Novon lanseeraama pelityyli loi pohjan 1970-luvulla ihastuttaneelle Total Voetballille. Torino oli hämmentävän moderni joukkue. Maalivahti Valerio Bacigalupo oli kaikkea muuta kuin pelkkä maalivahti, sillä hän osallistui aktiivisesti joukkueen pelinrakenteluun nousemalla liki topparien tasolle Torinon pitäessä palloa. Keskikentän juoksukone Eusebio Castigliano oli yksi maailman ensimmäisistä box-to-box pelaajista ja Guiseppe Grezar uudisti koko hyökkäävän keskikentän pelipaikan visionäärisellä pelityylillään.
Torino pelasi viihdyttävää, mutta myös tuloksellisesti tehokasta jalkapalloa. Toisen maailmansodan päätyttyä Torino hallitsi Serie A:ta ylivoimaisesti ennen koko joukkueen tappanutta lento-onnettomuutta. Supertähti Valentino Mazzola oli koko maailman paras jalkapalloilija, mutta Torino oli ennen kaikkea joukkue isolla J:llä. Seura voitti viisi peräkkäistä Italian mestaruutta ja parhaimmillaan Italian maajoukkueen avauskokoonpanossa kirmasi peräti kahdeksan Torinon peluria.
Grande Torinoksi nimetty Torinon 1940-luvun dynastia on yksi koko jalkapallohistorian ylivoimaisimmista joukkueista. Harva kuitenkaan muistaa Torinon suuruuden aikoja, sillä joukkueen menestysvuodet ajoittuivat aikaan ennen Mestarien liigaa. Mestarien liigaa edeltänyt Euroopan Cup lanseerattiin vuonna 1955 ja hyvin todennäköisesti juuri Torino olisi dominoinut myös tätä turnausta ilman traagista lento-onnettomuutta. Vuonna 1949 hieman ennen lentoturmaa Torino oli viimeistelemässä vielä tuolloin melko tuntemattoman argentiinalaishyökkääjän hankintaa. Turman myötä muuan Alfredo Di Stefano päätti Torinon sijaan matkata Madridiin ja loppu onkin ikuista jalkapallohistoriaa. Euroopan Cupin ensimmäiset vuodet olivat Real Madridin suvereenia hallintaa Di Stefanon ollessa maailman selkeästi paras jalkapalloilija.
Torino voisi olla nyt koko Italian kannatetuin seura
Supergan lento-onnettomuus muutti monella tapaa myös Serie A:n asetelmia. 1950-luvun talouskasvun myötä miljoonia etelä-italialaisia ihmisiä muutti pohjoiseen paremman elämän perässä. Yksi suurimmista työllistäjistä oli automerkki Fiat, jonka toimitusjohtaja oli myös Juventuksen seurapomo. Juventus nousi viimeistään 1950-luvulla Italian hallitsevaksi seuraksi ja neljän voitetun mestaruuden myötä monesta Torinoon työn perässä muuttaneesta tuli Juventuksen kannattaja. Moni Torinon kannattaja on sitä mieltä, että ilman lento-onnettomuutta ja seuran edustusjoukkueen menehtymistä Torinolla olisi ollut mahdollisuudet nousta Juventuksen sijaan Italian ylivoimaisesti kannatetuimmaksi jalkapalloseuraksi.
Onnettomuus vaikutti myös suuresti Italian maajoukkueen menestykseen. Lentoturmassa menehtyi käytännössä koko Italian maajoukkueen avauskokoopano ja vuoden 1950 MM-kisoissa Italia jäi täysin uudistetulla joukkueella alkulohkovaiheeseen. Sama toistui myös neljän vuoden päästä ja vuoden 1958 kisoihin Italia ei edes selvinnyt, maansa historian ensimmäistä kertaa. Italia eteni vasta vuonna 1970, 21 vuotta lento-onnettomuuden jälkeen seuraavan kerran jatkoon MM-kisojen alkulohkostaan.
Andrea Belotti on Torinon nykyjoukkueen suurin tähti. (Getty)
Torino ei ole koskaan täysin toipunut lento-onnettomuudesta
Torinolta kesti yli kaksikymmentä vuotta toipua Supergan traagisesta onnettomuudesta. Valoa tunnelin päässä alkoi näkyä 1960-luvulla. Vuonna 1963 Torino nimitti uudeksi päävalmentajakseen legendaarisen Nereo Roccon, joka tulisi voittamaan AC Milanin valmentajana peräti kolme Euroopan cupia. Roccon johdolla Torino nousi takaisin Serie A:n kärkikamppailuun ja joukkueen suurin tähti oli satumaisen taitava laituri Gigi Meroni.
Vuonna 1967 Torino katkaisi Eurooppaa silloin hallineen Interin yli kolmen vuoden tappiottoman kotiotteluiden putken hakemalla komean 1 – 2 vierasvoiton San Sirolta. Ottelun paras pelaaja oli voittomaalin tehnyt Meroni, sillä Italian maajoukkueeseen noussut pelimies oli täysin pitelemätön omalla laidallaan. Torino sijoittui parhaimmillaan Serie A:ssa kolmanneksi ja seuran tulevaisuus näytti valoisalta, sillä joukkueen avauskokoonpano oli varsin nuori ja sen parhaat vuodet olivat kaukana edessä päin.
Jälleen kerran kohtalo päätti näyttää nurjemman puolensa Torinolle. Lokakuun 15. päivänä vuonna 1967 Torino juhli 4 – 2 voittoa Sampdoriasta. Maalin ottelussa tehnyt Gigi Meroni päätti lähteä viettämään iltaa Torinon keskustaan yhdessä joukkuetovereidensa kanssa. Meroni päätti ylittää vilkkaasti liikennöidyn tien yhdesssä joukkuetoverinsa Fabrizio Polettin kanssa. Tietä ylittäessä Meroni liukastui ja Attilio Romeron ohjaama auto osui Italian maajoukkuepelaajaan kohtalokkain seurauksin. Meroni menehtyi myöhemmin sairaalassa ja Torino oli jälleen surun murtama.
Viime vuosina Torino on vakiinnuttanut paikkansa Serie A:n keskikastiin
Torino toipui Meronin kuolemasta nopeasti ja joukkue oli 1970-luvulle tultaessa yksi Serie A:n parhaista joukkueista. Hyvä aikakausi huipentui kauteen 1975-1976, jonka lopuksi Torino juhli seurahistoriansa toistaiseksi viimeisintä Italian mestaruutta. Yllätysmestaruuden jälkeen Torinon menestys on ollut varsin vuoristoratamaista, sillä seura käväisi pariin otteeseen Serie B:ssä ennen vuoden 2005 konkurssia. Seura oli elänyt useamman vuoden ajan yli varojensa ja lopullinen niitti nähtiin, kun Torinolle ei annettu lisenssiä kauden 2004-2005 Serie A:han. Seuran konkurssiin johti toimitusjohtaja Attilio Romero, joka 28 vuotta aikaisemmin ajoi Torinon silloisen tähtipelaajan yli kohtalokkain seurauksin.
Viime vuosina Torino on vakiinnuttanut paikkansa Serie A:n ylempään keskikastiin. Uuden nousun voidaan sanoa alkaneen kesällä 2011, jolloin seura nimitti kokeneen kiertolaisen Gian Piero Venturan uudeksi päävalmentajakseen. Venturan debyyttikaudella Torino nousi Serie A:han ja kaudella 2013-2014 Toro oli koko Serie A:n positiivinen yllättäjä Ciro Immobilen ja Alessio Cercin johdolla sijoittuen sarjassa seitsemänneksi. Sijoitus tiesi paikkaa seuraavan kauden Eurooppa liigan lohkovaiheeseen, jossa Torino kohtasi mm. HJK:n.
Viime vuosina Torino on aina kamppaillut eurosijoista, mutta jäänyt niukasti nuolemaan näppejään. Torino tuntuu kuitenkin löytäneen oman paikkansa Serie A:n ekosysteemissä ja seura on viime vuosina onnistunut erinomaisisesti pelaajahankinnoissaan. Torino on tehnyt suuria voittoja Davide Zappacostan, Ciro Immobilen, Matteo Darmianin ja Kamil Glikin kaltaisten pelaajien myynneillä ja tälläkin hetkellä joukkueessa pelaa Andrea Belottin kaltaisia ison siirron lähellä olevia kiinnostavia nuoria pelaajia.
Torinon kuuluisimman maamerkin mukaan nimetyssä Derby della Molessa Juventus on ollut kovasti niskanpäällä, sillä vuoden 1995 jälkeen Torino on onnistunut voittamaan rakkaan paikallisvastustajansa vain kertaalleen. Vaikeaa voittaminen tulee olemaan tälläkin kaudella, vaikka Torino on pelannut hienon alkukauden ollen Serie A:n sarjataulukon kuudentena. Seuran kannattajien odotukset ennen lauantain derbyä ovatkin katossa, sillä murheelliselle derbysaldolle odotetaan nyt muutosta.
Kansikuva: Paolo Rattini/Getty Images