Serie A:n kolmannen kierroksen ehdottomana herkkupalana voidaan pitää lauantai-illan huippukamppailua kahden Pohjois-Italian suurseuran, AC Milanin ja Juventuksen välillä. Kumpikin joukkue on aloittanut kautensa tuloksellisesti hyvin kahdella voitolla, joten lähtökohdat kärkikamppailuun ovat kutkuttavat.
Ekstrajännitetä otteluun tuo se, että Juventuksen uusi päävalmentaja Massimilliano Allegri toimi ennen nimitystään ”Vanhan Rouvan” päävalmentajaksi, useamman vuoden ajan AC Milanin valmentajana, voittamalla mm. Italian mestaruuden kauden 2010-2011 päätteeksi. Allegri siis palaa vanhalle kotistadionilleen, tällä kertaa vihollisen riveissä.
Milan
Nukkuva jättiläinen AC Milan lähti tähän kauteen varsin maltillisin odotuksin. Maailman menestyksekkäimmän seurajoukkueen viime vuodet ovat olleet melkoista draamaa sekä turbulenssia ja otteet pelikentillä ovat jättäneet paljon toivomisen varaa. Viime kausi oli täydellinen pannukakku, sillä Milan romahti lopulta sarjassa peräti kahdeksanneksi. Kausi muistetaan lähinnä valmentajasekoilusta, jonka keskiöön joutui komean pelaaja-uransa juuri Milanin valmennuspestin vuoksi lopettanut Clarence Seedorf. Seedorf tuli joukkueen valmentajaksi vuodenvaihteessa ja muutti nopeasti seuran pelillisen ja tuloksellisen kurssin. Kausi loppui Milanin kohdalla ikäänkuin kesken, sillä joukkue onnistui nousemaan pitkältä takamatkalta kolmen pisteen päähän viimeisestä europaikasta. Tämä ei kuitenkaan riittänyt Milanin seurajohdolle, joka kyllästyi Seedorfin jatkuviin vaatimuksiin ykkösjoukkueen pelaajiston totaalisesta uusimisesta. Seedorfin ja seurapomo Silvio Berlusconin ikuisuudelta tuntunut kissa ja hiiri -leikki loppui lopulta kesäkuussa, jolloin Milan tiedoitti antaneensa potkut hollantilaiselle ex-pelaajalleen. Koko keissistä jäi melko ikävä kuva, sillä debyyttivalmentaja Seedorfia kohdeltiin seuran sisällä kuin märkää rättiä. Miehen potkujen jälkeen Milaniin yhdistettiin ties mitä huippunimiä, mutta Berlusconi ja legendaarinen urheilutoimenjohtaja Adriano Galliani päätyivät todelliseen villiin korttiin nimittämällä parin vuoden ajan seuran A-junioreita luotsanneen pelaajalegenda Filippo”Pippo”Inzaghin Seedorfin seuraajaksi.
Super-Pippo (Getty)
Milan on tunnettu huippujoukkueena, jonka riveissä on läpi seuran historian pelannut oman aikakautensa maailman huippupelaajia. Vallalla oleva taloustilanne on kuitenkin vaikuttanut myös suureen ja mahtavaan rossoneriin, jonka viime aikainen toiminta pelaamarkkinoilla on ollut seuran historia huomioonottaen jopa melko surullista. Omistaja Silvio Berlusconi on tukkinut rahahanat täysin ja joukkuetta on viime vuosina vahvistettiu käytännössä pelkästään vapailla markkinoilla liikkuneilla pelaajilla. Samaan aikaan Milan päätti myydä kesän siirtoikkunan loppupuolella joukkueen ainoan todellisen supertähden Mario Balotellin, nykymarkkinoiden mittakaavalla puoli-ilmaiseksi Englannin suurseura Liverpooliin. Korvaajan hankinta oli nyky-Milania omimmillaan. Huhuissa seuraan yhdistettiin Alessio Cercin, Jackson Martinezin ja Alvaro Negredon kaltaisia todellisia huippunimiä, mutta lopulta seura päätti hankkia entisen superhyökkääjän Fernando Torresin kahden vuoden lainasopimuksella, luonnollisesti ilman siirtokorvausta.
Näin ollen debyyttivalmentaja Inzaghin lähtökohdat alkavan kauden alla olivat kaikkea muuta kuin ihanteelliset. ”Pippo” teki varsin kelvollista työtä seuran junioreiden kanssa, mutta esimerkiksi naapuriseura Interin vastaavissa junioreissa ylivoimaisesti dominoineen Andrea Stramaccionin siirtymä junnuvalmentajasta suurten paineiden alaisuuteen miesten kentille sujui kaikkea muuta kuin ongelmitta. Clarence Seedorf pelasi Milanissa yli kymmenen kauden ajan, mutta ei erinäisistä syistä johtuen ikinä nauttinut seuran Curvan, eli äärikannattajien täyttä luottamusta. Inzaghin kohdalla tilanne on täysin eri, sillä ”Pippo” on yksi Milanin historian rakastetuimmista pelaajista ja kannattajat suovat hänelle täyden työrauhan mahdollisista heikoista tuloksista huolimatta.
Kaikista epäilyistä huolimatta Inzaghin Milan on avannut vaikeasta ohjelmasta huolimatta suorastaan erinomaisesti. Kauden avausottelussa kaatui kovasti kesällä vahvistunut Lazio vaihtelevan esityksen jälkeen. Milan luovutti ennakko-odotusten vastaisesti pallonhallinnan vierasjoukkueelle, mutta iski läpi ottelun organisoituja vastaiskuja lähes vuoden tauon jälkeen Serie A kentille palanneen Stephan El Shaarawyn johdolla. Kauden toinen ottelu olikin sitten varsin ikimuistoinen, sillä Milan kukisti vieraskentällä viime kauden liigakutosen Parman lopulta jääkiekkolukemin 5-4. Jo Laziota vastaan Milanin puolustuspelaaminen jätti parantamisen varaa, mutta Parmaa vastaan nähtiin sellaisia henkilökohtaisia nukahduksia, jotka toivat mieleen jopa sopupelin mahdollisuuden. Juventusta vastaan joukkueen on parannettava puolustuspelaamistaan rutkasti, sillä vastaan asettuu hurjassa vireessä olevan Carlos Tevezin kaltaisia supertähtiä, jotka rankaisevat nähdynkaltaisista nukahduksista Parman ja Lazion hyökkäyspään pelaajia kovemmin prosentein.
Milanin puolustuspelaaminen on jättänyt paljon toivomisen varaa, mutta hyökkäyspäässä joukkue on ollut monipuolinen ja tehokas. Inzaghi on peluuttanut joukkuettaan perinteisellä 4-3-3 muodostelmalla, joka käytännössä muistuttaa enemmän 4-6-0, sillä formaatiossa kärjeksi merkattu Jeremy Menez pelaa Barcelonasta tuttua vale-ysin roolia laskeutuen pelinrakennusvaiheessa todella alas keskikentän tueksi. Ilahduttavin asia Milanin pelissä on ollut Keisuke Hondan uudelleensyntymä. Mies siirtyi kovin odotuksin Milaniin viime tammikuussa, mutta ei oikein missään vaiheessa päässyt täysin sisään Seedorfin pelitapaan. Hondasta vaikutti tulevan Milanin oma Shinji Kagawa, mutta tämän kauden vapaa rooli hyökkäyksen oikealla laidalla tuntuu sopivan Hondalle erinomaisesti. Honda leikkaa usein sisään, mikä avaa tilaa laitapakki Ignacio Abatelle tehdä omia nousujaan vastustajan hyökkäyspäähän. Abate on pelannut pari varsin keskinkertaista kautta, mutta tällä kaudella mies tuntuu oppineen keskittämään ja hän on ollut yksi Milanin hyökkäyspelaamisen tärkeimmistä osatekijöistä. Milanin keskikentällä Nigel De Jongin pallollinen rooli on kasvanut ja mies on kuin uusi pelaaja edelliskauteen verrattuna. Joukkueella ei ole suoraa korvaajaa joulukuuhun asti loukkaantuneelle kapteenilleen Ricardo Montolivolle, mutta hyökkäävän keskikenttäpelaajan koulutuksen junnuvuosinaan saanut De Jong on osoittanut olevansa huomattavasti mainettaan parempi pelaaja myös pallollisessa roolissa.
Honda on vakuuttanut alkukaudella (Getty)
Milanilla on pienoisia loukkaantumishuolia kokoonpanossaan, vaikka joukkue saa tänä vuonna keskittyä vain ja ainoastaan liigapeleihin viime kauden huonon sijoituksensa vuoksi. Real Madridista hankittu maalivahti Diego Lopez päästi nolon oman maalin Parmaa vastaan ja loukkasi tilanteessa reittään. Uusimpien tietojen mukaan Lopez on poissa vähintään muutaman viikon, joten Juventusta vastaan joukkueen maalille astelee kaiken nähnyt ja kokenut konkari Christian Abbiatti. Stephan El Shaarawy ja Fernando Torres joutuivat jättämään Parma-kamppailun väliin pikkuvammojen vuoksi, mutta kumpainenkin on treenannut viikolla normaalisti joukkueen mukana ja heidän odotetaan palaavan takaisin joukkueen kokoonpanoon. Torres tuskin nousee suoraan avaukseen, mutta tarjoaa juoksuvoimaisena ja vahvan työmoraalin omaavana pelaajan täysin uuden vaihtoehdon vaihtopenkin puolelta. Milanin kannalta hyvä uutinen on se, että Parmaa vastaan eniten ja näyttävimmin pupeltanut puolustaja Daniele Bonera nappasi kaksi keltaista korttia ja on tästä johtuen pelikiellossa Juventusta vastaan. Inzaghi on pitänyt toistaiseksi viime kauden parhaan topparin Adil Ramin visusti vaihtopenkin puolella, mutta Boneran pelikiellon ja täksi kaudeksi PSG:stä hankitun Alexin loukkaantumisen myötä näyttää todennäköiseltä, että ranskalainen nousee avauskokoonpanoon Kolumbian maajoukkuepelaaja Cristian Zapatan topparipariksi.
Juventus
Kolme peräkkäistä scudettoa Antonio Conten alaisuudessa voittanut Juventus nousi takaisin omalle paikalleen Italian johtavaksi seuraksi calciopoli-skandaalin aiheuttamien mullistusten jälkeen. Juventus on elävä esimerkki siitä, miten kunnossa olevat taustat ovat avainasemassa myös pelilliselle menestykselle. Juventuksen nousu takaisin parrasvaloihin ajoittuu aikaan, jolloin seuran omistuspuolella tapahtui muutoksia ja seurassa panostettiin paljon esimerkiksi pelaajahankinnoista vastaavien henkilöiden rekrytoimiseen. Juventus ei ole kolmesta peräkkäisestä mestaruudestaan huolimatta juurikaan juhlinut siirtomarkkinoilla ja prosessi isoksi nimeksi nousemiseksi myös Eurooppalaisessa mittakaavassa on vielä pahasti kesken. Rahaa kului uuden stadionin rakentamiseen, mutta sen valmistumisen myötä Juventus on taloudellisesti omassa kastissaan Italiassa ja voi alkaa pikku hiljaa nostaa panostuksiaan myös pelaajapuolella.
Antonio Conte nosti intohimoisella ja jopa pakkomielteisellä valmennustyylillään Juventuksen takaisin huipulle. Hänen kunnianhimonsa ei kuitenkaan riittänyt vain kotimaan kenttien dominointiin, vaan Conte olisi halunnut hankkia heti ja nyt riittävän määrän vahvistuksia nostaakseen Juventuksen kamppailemaan myös euromenestyksestä. Juventus ei kuitenkaan tällä hetkellä pysty kilpailemaan palkoissa ja siirtosummissa Englannin ja Espanjan liigan jäteille ja seurapomot ilmoittivat Contelle Juventuksen jatkavan totutulla taktiikallaan, jossa seura hankkii nuoria lupaavia pelaajia rinkiinsä jalostaen heistä huippuelaajia. Conte ei ratkaisuun tyytynyt ja päätti erota Juventuksen päävalmentajan roolistaan. Tilalle Juventus palkkasi Milanissa vaihtelevasti onnistuneen Massimilliano Allegrin, joka palaa nyt San Sirolle ensimmäistä kertaa vihollisen roolissa. Allegri sai Juventuksen kannattajien keskuudessa nuivan vastaanoton, mutta hänen aikanaan Juventus on jatkanut siitä, mihin se Conten aikakaudella jäi.
Carlos Tevez on vireessä (Getty)
Allegrin uskottiin muuttavan radikaalisti Juventuksen pelitapaa, mutta monien yllätykseksi hän on kuitenkin peluuttanut Juventusta tällä kaudella hyvin samantyylisellä ryhmityksellä kuin Conte aikoinaan. Allegri on perustanut Juventuksen pelin kolmen topparin puolustuslinjaan ja Juventus ole vielä tällä kaudella päästänyt maaliakaan pelaamissaan kolmessa virallisessa ottelussa. Edes kahden puolustuslinjan avainmiehen, Giorgio Chiellinin ja Andrea Barzaglin puuttuminen ei ole näkynyt joukkueen esityksissä, sillä maalivahti Gianluigi Buffonin ei ole juuri tarvinut torjua kauden ensimmäisissä otteluissa. Joukkue puolustaa kollektiivisesti erinomaisesti ja varsinkin loukkaantuneen Andrea Pirlon paikalla alkukaudella pelannut Claudio Marchiso on ollut erinomainen kummassakin kenttäpäädyssä.
Hyökkäyspäässä Juventus on ollut toistaiseksi hieman liikaa sen huippuyksilöiden varassa, eikä esimerkiksi joukkueen laitapeli ole vielä toiminut odotusten mukaisesti. Varsinkin täksi kaudeksi Manchester Unitedista hankittu Patrice Evra ei tunnu olevan täysin sujut uuden roolinsa kanssa, mikä on näkynyt miehen hyökkäyspelaamisessa. Juventuksen onneksi tähtikärki Carlos Tevez on ollut alkukaudella hurjassa vedossa. Mies oli järjestelemässä Juventuksen ainoaa maalia kauden avausottelussa Chievoa vastaan ja iski kotiottelussa Udinesea vastaan jääkiekkotermein ilmaistuna tehot 1+1. Miehen selästä myös tippui iso apina tiistain Mestareiden Liiga ottelussa Malmötä vastaan, kun hän onnistui ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009 iskemään maalin europeleissä. Mies katkaisi yli 1000 minuutin kuivan putken Euroopen kentillä, mikä näkyi miehen villeissä tuuletuksissa.
Antonio Conten alaisuudessa Juventuksen fyysisestä valmennuksesta vastasi alansa johtava guru Paolo Bertelli, jonka aikakaudella Juventus vältti suuret loukkaantumishuolet. Mies siirtyi täksi kaudeksi Conten mukana Italian maajoukkueen valmennusportaaseen ja Allegrin mukana tulleen Simone Follettin aikakaudella Juventus on kärsinyt avainpelaajien ikävistä loukkaantumisista. Asia ei välttämättä ole sattumaa, sillä myös Allegrin Milanin aikakautta varjostivat jatkuvat avainpelaajien erilaiset lihasvammat. Esimerkiksi nykyään kotimaassaan Brasiliassa pelaava Alexander Pato syytti Milania avoimesti siitä, että seura kiirehti pelaajien kuntoutuksen kanssa ja toi pelaajat liian aikaisin takaisin ykkösjoukkueen normaaliin harjoitusrytmiin. Tällä hetkellä Juventuksen loukkaantumistilanne näyttää kuitenkin paremmalta kuin hetkeen. Barzagli ja Pirlo ovat varmuudella sivussa ottelusta, mutta Alvaro Morata ja Arturo Vidal saattavat toipua vaihtopenkille asti. Lisäksi alkukauden pelikiellossa ollut Juventuksen varakapteeni Giorgio Chiellini palaa kokoonpanoon ja nousee hyvin todennäköisesti takaisin avausyksitoistikkoon omalle paikalleen kolmen topparin linjan vasemmalle reunalle.
Joukkueiden todennäköiset avauskokoonpanot
Ottelun kulku
Vastakkain ovat kaksi erittäin kovavireistä joukkuetta. Juventus surffaa yhdeksän ottelun voittoputkessa ja joukkue on pitänyt nollat kahdeksassa edellisessä vierasottelussaan Italian kentillä. Toisaalta kotijoukkue Milan on voittanut kuusi peräkkäistä kotiottelua Serie A:ssa ja on paukutellut kauden kahdessa liigaottelussa peräti kahdeksan maalia. Pippo Inzaghin Milanin pelityylistä ei voida vetää vielä lopullisia johtopäätöksiä, mutta lähtökohtaisesti Juventus tullee hallitsemaan ottelua ja Milan kyttää vastaiskupaikkoja kovassa vireessä olevilla hyökkäyspään pelaajilleen. Tilastojen mukaan Milan tykkää avata peliä pitkillä avauksilla keskikentän yli ja Juventuksen wing-backit saavat olla erittäin tarkkana Milanin kohtalaisen vapaassa roolissa pelaavien laiturien kanssa. Ottelun ratkaisu tullaan näkemään keskikentällä, jossa Milanin kolmikko De Jong-Poli–Muntari on huomattavasti puolustusorientoituneempi kuin Juventuksen vastaava. Paul Pogba ei ole vielä loistanut kauden ensimmäissä otteluissa ja Juventus tarvitsee häneltä tasonnostoa kahden edelliskauden tasolle.
Juventus ja Milan ovat kaksi Italian suuinta ja menestyksekkäintä seuraa, mutta viha-asetelma ei ole ihan samalla tasolla kun esimerkiksi Juventuksen ja Milanon toisen suurseuran Interin välillä. Viime vuosina Milanin ja Juventuksen kohtaamiset ovat kuitenkin olleet erittäin tapahtumarikkaita ja viihdyttäviä otteluita, joten tälläkin kertaa odotusarvona on maalirikas ottelu. Milanin kovavireinen hyökkäys joutuu ensimmäiseen kunnon testiinsä, kun vastaan asettuu sarjan selvästi parhaiten ja kollektiivisimmin puolustava joukkue. Toisaalta Milan on toistaiseksi voittanut otteluitaan pelaamatta varsinkaan puolustussuuntaan erityisen hyvin. Nyt vastaan asettuu kovavireisen Tevezin johtama hyökkäys, joten kokoonpanoon palaavan Ramin johdolla Milanin on nostettava pelitasoaan kauden aikaisemmista otteluista. Juventus lähtee otteluun suosikkina, mutta Milanilla on kaikki mahdollisuudet aiheuttaa Vanhalle Rouvalle kauden ensimmäinen pistemenetys kotimaan kentillä.
Viasat näyttää ottelun xtra-kanavallaan klo 21.40 alkaen.