Mitä siirtoikkunan loppurutistus tuo tullessaan? ”Mielenkiintoinen nimi on myös Julian Draxler, joka menetti paikkansa avauskokoonpanossa Neymarille”

Faneille.com LogoFaneille.com – Urheilumedian Zlatan.

Jalkapallokausi 2017-18 on potkaistu käyntiin Valioliigan ja Ligue 1:n osalta, joiden lisäksi loput kärkiliigat starttaavat tulevana viikonloppuna. Samalla tämä tarkoittaa loppukiriä siirtoikkunan suhteen, joka sulkeutuu elokuun lopussa. Faneille.comin toimittajat Kalle Tamminen ja Jaakko Tiira syventyivät pohtimaan, paitsi tämän ikkunan tapahtumia, myös siirtojen funktioita yleisemminkin.

Muun muassa Neymarin megasiirron jälkeen on päämärkänä jauhettu siitä, kuka korvaa brasilialaisen. Voiko yksittäistä pelaaja ylipäänsä korvata uudella hankinnalla?

KT: Tylsä vastaus, mutta mielestäni asia riippuu ihan täysin kontekstista ja korvattavasta pelaajasta. Vahvan kulttuurin ja seuraidentiteetin omaavissa seuroissa tilanne tuskin tuottaa ongelmia, mutta vastaavasti jalkapallomaailma on täynnä varsin persoonallisia pelimiehiä, joille aivan suoraa korvaajaa ei oikein löydy. Kysymyksen voi myös kääntää päälaelleen ja pohtia sitä, pitääkö pois siirtyneitä pelaajia ylipäätään pyrkiä korvaamaan yksi yhteen? Barcelona menetti yhden tärkeän pelimiehensä, mutta sillä on nyt oiva mahdollisuus uudistua. Odotankin mielenkiinnolla minkälaiseen pelaajatyyppiin katalaanit ennen siirtoikkunan sulkeutumista päätyvät.

JT: Juurikin näin kuten Kalle totesi. Esimerkiksi Evertonin on mahdoton korvata Romelu Lukakun kaltaista pelaajaa yksi yhteen. Toffeesin täytyy muokata pelaamistaan ja paikata belgialaisen jättämä maalivaje kollektiivisesti. Mitä tulee Neymariin, niin hänen tasoistaan pelaajaa on käytännössä mahdoton korvata. Tiettyihin rooleihin voi tietysti etsiä suoria korvaajia, mutta väitän, että tämä käy nykyfutiksessa entistä harvinaisemmaksi. Esimerkiksi Miralem Pjanicista puhuttiin Paul Pogban korvaajana Juventuksessa, mutta todellisuudessa kaksikko edustaa samasta pelipaikasta huolimatta hyvin erityyppisiä pelaajaprofiileja. Bosnialaisen käyttäminen registana muovasi Vanhan rouvan pelaamista erilaiseen suuntaan kuin ranskalaisen box-to-box-pelaajan aikana.

On myös seuroja, kuten Tottenham, jotka ovat viettäneet hiljaiseloa uusien miesten suhteen. Miten tähän pitäisi suhtautua?

KT: Joku viisas mies joskus sanoi, että ”If it ain´t broke, don´t fix it”. Uusien pelaajien hankkiminen uuteen ympäristöön ja kulttuuriin on mahdollisuus, mutta myös uhka, sillä jalkapallojoukkueiden ryhmädynamiikka on herkkä asia. Tottenhamin huikea viime vuosi perustui vahvasti kollektiivisuuteen, joten seurassa ollaan varmasti hyvin tarkkoja uusien pelaajien hankkimisen kohdalla. Toki huippujoukkueidenkin pitää pystyä uusiutumaan, sillä nykytilanteeseen ei koskaan tule tyytyä. Tottenhamin tapauksessa joukkueen runko on Kyle Walkeria lukuun ottamatta pysynyt kasassa, joten uusilla hankinnoilla ei ollut suurta kiirettä. Spurs odotteli mielestäni fiksusti ja antoi muiden kilpailijoiden tehdä omat liikkeensä. Selvää on, että lontoolaiset tulevat vielä hankkimaan 1-2 vahvistusta, sillä erityisesti joukkueen peräpää kaipaa kipeästi rotaatiovaihtoehtoja pitkän ja kuluttavan kauden varalle.

JT: Median aggressiivinen huhumylly tuntuu sokaisseen ainakin osan jalkapallokuluttajista, sillä olen törmännyt netissä argumentteihin, ettei Tottenham voi taistella mestaruudesta, koska joukkue ei ole hankkinut ketään. Eivät hankinnat mikään itseisarvo ole. Esimerkiksi Real Madridin miehistö on tällä hetkellä niin vahva, että sen avausta on todella vaikea ylipäänsä vahvistaa. Hankintojen suhteen täytyykin aina pohtia niiden funktioita. Mille paikalle ja mihin rooliin joukkue kaipaa vahvistusta. Kuten Kalle totesi on Spursin menestys perustunut juuri kollektiiviseen vahvuuteen. Jalkapallojoukkueet ovat holistisia kokonaisuuksia, eli enemmän kuin osiensa summia. Myös taloudelliset realiteetit täytyy huomioida, kuten Tottenhamin tapauksessa seuran käyttämä palkkakatto, joten pohjoislontoolaisten on käytännössä mahdotonta vahvistaa raudanlujaa avausta suoraan.

Siirtoikkunaa on jäljellä enää muutama viikko. Vieläkö isoja siirtoja nähdään? Ketkä ovat loppuikkunan kuumimmat nimet?

KT: Siirtomarkkinoiden tilanne on monessa suhteessa täysin poikkeuksellinen ja siirtoikkunan viimeisistä viikoista on odotettavissa varsin mielenkiintoisia. Selvää on, että Barcelona tulee hankkimaan Neymarille korvaajan hinnalla millä hyvänsä. Juuri nyt näyttää vahvasti siltä, että PSG:n siirtyneen liehuletin korvaa Coutinho, mikä taas tarkoittaa sitä, että Liverpool on kovan paikan edessä. Dominopalasia alkaa siis vihdoin hiljalleen kaatua. Coutinhon lisäksi saamme vielä jännätä ainakin Alexis Sanchezin, Pierre-Emerick Aubameyangin ja Andrea Belottin lopullista seuraa. Yksi mielenkiintoinen nimi on myös Julian Draxler, joka menetti kesällä varman paikan avauskokoonpanossa Neymarille. Haluaako saksalainen jäädä taistelemaan peliajasta Pariisiin, vai onko edessä siirto esim. Valioliigaan?

Saksan Confederations Cupin voittoon kipparoineesta Julian Draxlerista saattoi tulla Neymarin siirron myötä kauppatavaraa. (Buda Mendes/Getty Images)

JT: Barcelona tosiaan hankkinee uuden pelaajan hyökkäystroikkansa vasempaan siipeen. Coutinhoa ollaan viety vahvasti Camp Noulle, mutta mitään pakkoa Liverpoolilla ei ole häntä myydä, sillä brassitähti julisti rakkauttaan Anfieldille tammikuussa, solmimalla vuoteen 2022 asti ulottuvan jatkopahvin. Dortmundin hyllyttämä Ousmane Dembele saattaa hyvinkin olla seuraava Barca-tähti. Jos miettii tätä hetkeä, niin Coutinho on viisi vuotta nuorempaa Dembeleä parempi pelaaja, mutta ranskalaisen potentiaali on korkeammalla. Myös edellä mainittu Draxler lienee yksi loppuikkunan kuumista nimistä. Tilanteet saattavat muuttua yllättävänkin nopeasti. Jos Kylian Mbappen pitkään huhuiltu siirto Real Madridiin lopulta tapahtuu, saattaa Karim Benzema tai Gareth Bale pudota jonkun huippujoukkueen syliin. Aivan kuten Mesut Özil tipahti Arsenalille neljä vuotta sitten Balen siirtyessä Madridiin.

Jos ajatellaan suurseuroja, mitkä joukkueet kaipaavat vielä vahvistuksia riveihinsä?

KT: Chelsea, tai Antonio Conte saattaa hyvinkin lähteä lätkimään. Contella on pitkä historia siitä, että hän ei katsele kovin pitkään oman seuran pupeltamista siirtomarkkinoilla. Juventuksessa hänelle luvattiin tietyt pelaajat ja kun lupauksia ei pidetty, riitautui mies kohtalokkain seurauksin johtoportaan kanssa. Chelsean ykkösjoukkue on tällä hetkellä järjettömän kapea, sillä ringissä on ehkä 15 tasonsa todistanutta pelaajaa. Edessä on pitkä kausi europeleineen, joten sinipaitojen tulisi pystyä hankkimaan vielä useampi kaveri ennen siirtoikkunan sulkeutumista.

JT: Kyllä, Chesea kaipaa vähintäänkin kolmea tai neljää joukkueen syvyyttä vahvistavaa pelaajaa. Etenkin wingbackit kaipaavat varamiehiä, eikä kärjen alapuolelle ole liiemmin tarjontaa. Valioliigajoukkueista myös Tottenham ja Liverpool kaipaavat syvyyttä ryhmiinsä. Valioliigan kärkiseurat tuskin tekevät isoja kauppoja, ellei joku suurempi tähti vapaudu markkinoille. Suurseuroista odottaisin Barcelonan hankkivan myös lisää voimaa keskikentälleen, vaikka Spursin seurahistorian huonoimmaksi pelaajaksi keväällä äänestetty Paulinho Blaugranan riveihin liittyikin. Nähdäkseni myös Juventus kaipaa avaukseensa oikeaa puolustajaa Pariisiin häipyneen Dani Alvesin tilalle.

Sitten jo toteutuneet kaupat. Minkä ei niin paljon huomiota saanut kauppa nousee omissa papereissasi esiin? Etenkin jos ajatellaan hinta-laatusuhdetta.

KT: Valioliigasta ensimmäisenä mieleen nousee Ajaxista Crystal Palacen riveihin siirtynyt Jairo Riedewald, jolla on edessään valoisa tulevaisuus. Myös Nathaniel Chalobah saattaa osoittautua loistavaksi hankinnaksi Watfordille vain reilulla viidellä miljoonalla. Espanjassa Sevilla on tehnyt taas kerran hyvää työtä Monchin lähdöstä huolimatta, sillä Noliton ja Ever Banegan hankinnat alle 20 miljoonan yhteishintaan on erinomainen suoritus. Italiasta pitää mainita Borja Valero, joka siirtyi Interiin vaivaisella viidellä miljoonalla. Tyylikäs pelintekijä on pelipaikallaan yksi koko sarjan parhaista pelaajista ja siirtosumma on minimaalisen pieni nykyisillä standardeilla.

JT: Real Madrid suorastaan ryösti Betisin superlupaavan Dani Ceballosin, 21-vuotiaan keskikenttäpelaajan sopimukseen kirjatun 17 miljoonan euron klausuulin turvin. Siirto oli Valkoisille iso voitto myös siinä mielessä, että Barcelona oli Ceballosin perässä ja ottaen huomioon katalaanien ongelmat keskikentällä, olisi peliaika ollut huomattavasti helpommin saavutettavissa. Siitäkin huolimatta Ceballos valitsi maailman parhaan keskikentän omaavan Los Blancosin. Arsenal sai Bundesliigan tähdistöön viime kaudella valitun Sead Kolasinacin ilmaiseksi ja fyysinen bosnialainen on kerennyt jo nyt voittamaan Gunners-fanien sydämet vahvoilla otteillaan. Conte päästi jostain täysin mystisestä syystä 22-vuotiaan Nathan Aken Bournemouthiin. Vajaat 25 miljoonaa euroa Kirsikoille maksanut hollantilainen osoitti tasonsa jo viime syksynä ja uskoisin, että hänellä on valoisa tulevaisuus edessään.

Tulevalla kaudella Dani Ceballos tuskin saa isoa roolia, mutta Zidanen rotaatio tulee pyörimään ja tästä pojasta saattaa kehittyä maailman johtava keskikenttämies tulevaisuudessa. (Jonathan Daniel/Getty Images)

Paljon porua herättänyt Kiinan siirtoikkuna meni kiinni jo heinäkuussa, eikä isompia siirtoja nähty. Onko kiinalaisten kupla puhjennut?

KT: Kuukausi sitten uutisoitiin, että peräti 13 Kiinan pääsarjajoukkuetta uhkasi sulkeminen pääsarjasta maksamattomien palkkojen vuoksi. Lopulta velvollisuudet saatiin hoidettua ja sarja pyörii täydellä joukkuemäärällä, mutta tämänkaltaiset uutiset kertovat karua kieltään siitä, millä tasolla joukkueiden talous todellisuudessa on. Kiinassa myös tiukennettiin kovasti taloussäännöksiä ja suurimmat satsaukset on tällä hetkellä suunnattu maan juniorituotantoon. Viimeisen parin vuoden megahankinnat taisivat olla pelkkä pr-temppu liigan kansainvälisen statuksen kasvattamiselle ja nyt seurat pyrkivät hieman pitkäjänteisempään toimintaan. En siis välttämättä puhuisi kuplan puhkeamisesta, vaikka ihan vastaavaa siirtoilotulitusta hetkeen tuskin tullaankaan näkemään.

JT: Mediatemppu tai ei, oli kiinalaisseurojen toiminnasta vaikea löytää mitään tolkkua. Carlos Tevez on toki loistava jalkapalloilija, mutta että hänen palkkansa, noin 30 miljoonaa euroa vuodessa on samaa luokkaa kuin monen kovan eurooppalaisseuran avauskokoonpanon vuosiliksat. Itsekään en lähtisi puhumaan kuplan puhkeamisesta, mutta tilanne pitäisi kaiken järjen mukaan rauhoittua huomattavasti. Kiinan jalkapalloliitto määräsi ulkomaalaispelaajista sadan prosentin veron, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että pelaajasta maksettu siirtosumma täytyy maksaa myös kiinalaisen juniorijalkapallon kehittämissäätiölle. Isot tähdet nostivat sarjan jalkapallokartalle, mutta valtiovetoisen projektin pitkän tähtäimen tavoite on kokoajan ollut kiinalaisen jalkapalloilun kehittäminen. 2026 MM-kisoissa nähtäneen onko projekti kantanut hedelmää.

Kansikuva: Aurelien Meunier/Getty Images