Veikkausliigakausi 2016 päättyi IFK:n historiallisiin kultajuhliin Maarianhaminassa. Kauden aikana nähtiin tukku onnistujia, joista toimittajamme Eemeli Kosonen ja Jaakko Tiira perkasivat parhaimmat. Tehtävä ei ollut helppo, sillä vaiherikas kausi tarjoili monia läpimurtoja. Tässä tulee Faneille.comin Veikkausliigasta kasaama tähdistökentällinen.
GK: Walter Viitala, IFK Mariehamn
Maalivahtiosasto oli yksi IFK Mariehamnin suurimpia kysymysmerkkejä tälle kaudelle, kun viime kaudella torjuntavastuun kantanut Otso Virtanen vaihtoi maisemaa. Viime vuonna kahdeksassa ottelussa torjuntu Walter Viitala vastasi huutoon kuitenkin miehekkäästi ja pelasi tällä kaudella jokaisen minuutin Veikkausliigassa. IFK päästi sarjan vähiten maaleja, mistä toki kunnia kuuluu kollektiiviselle ja tiiviille joukkueelle, mutta suurin kiitos loistavasta kaudesta menee Viitalalle. 24-vuotias maalivahti nousi kertarysäyksellä pelipaikkansa eliittiin Veikkausliigassa.
RB: Janne Saksela, RoPS
Rovaniemen jättävä maajoukkuepuolustaja pelasi jälleen vahvan kauden vaikka RoPS ei aivan edelliskauden lentoon yltänytkään. Eredivisiessä pelaavaan Sparta Rotterdamiin siirtyvä Saksela on moderni laitapakki, joka sahaa oikeata laitaa päätyrajalta toiselle. Vahvasta hyökkäyspään pelaamisesta kertoo Sakselan iskemät kaksi maalia ja viisi syöttöä, mikä on komea saldo laitapuolustajalle. Saksela nousi viime kaudella Suomen parhaiden laitapakkien joukkoon ja todisti tällä kaudella kuuluvansa sinne.
CB: Jani Lyyski, IFK Mariehamn
Yllätysmestarin kapteeni ja henkinen johtaja. Kokenut Lyyski muodosti yhdessä Kristian Kojolan kanssa Veikkausliigan parhaan toppariparin, eikä IFK Mariehamn päästänyt kuin 25 maalia koko kauden aikana, reilusti alle maalin per ottelu. 33-vuotias keskuspuolustaja oli myös tärkeä osa joukkueensa hyökkäyspelaamista, sillä erikoistilanteisiin satsanneen MIFK:n kapteeni iski peräti viisi osumaa. Yli 250 ottelua kotikaupunkinsa ylpeyden paidassa urakoinut Lyyski sai kruunun uralleen.
Mainion kauden pelannut Jani Lyyski kipparoi MIFK:n yllätysmestariksi. Kuva: AOP
CB: Pavle Milosavljevic, Ilves
Täksi kaudeksi Suomenmestari SJK:sta Ilvekseen tullut Pavle Milosavlevjevic pelasi mainion kauden tamperelaisten puolustuksessa. Fyysisesti vahva Milosavlevjevic lukee peliä loistavasti, minkä turvin 29-vuotias serbi katkoo ja ristää useita kertoja pelissä. Milosavlevjevic muodosti toimivan toppariparin yhdessä niin ikään loistokauden pelanneen Tatu Miettusen kanssa. Milosavlevjevic oikeastaan mahdollisti Miettusen läpimurron, sillä serbi meni pääpalloihin ja paini vastustajan kärkien kanssa, joka jätti pallollisesti pätevälle Miettuselle mahdollisuuden pelata enemmän omilla vahvuuksilla ja loistaa sitä kautta.
LB: Taye Taiwo, HJK
Taye Taiwo on pelannut urallaan muun muassa Marseillessa, AC Milanissa sekä QPR:ssä, ja tämä näkyi kaikessa puolustajan tekemisessä. Nigerialaisen rutiini on aivan käsittämättömän korkealla tasolla Veikkausliigaan ja Taiwo kuuluikin niin pelillisiin kuin henkisiin johtajiin Klubissa. Nigerialaisen loukkaantuminen oli valtava takaisku helsinkiläisille ja saattoi osittain ratkaista mestaruudenkin kohtalon. Vasemman puolustajan tonttia dominoinut Taiwo oli lisäksi joukkueensa kolmanneksi paras maalintekijä, vaikka 12 peliä jäi loukkaantumisten takia väliin. Miehen hurjaa vasemman jalan kanuunaa tullaan muistelemaan kaiholla tulevaisuudessa, sillä puolustaja on kertonut jatkavansa uraansa muualla.
RM: Atomu Tanaka, HJK
Klubin hyökkäyspelin sielun valinta tähdistöön on hieman kyseenalainen, sillä Atomu Tanaka pelasi vain 17 ottelua. Noihin otteluihin japanilaistaikuri täräytti viisi maalia ja alusti kuusi osumaa. Hyvässä vireessä olleen Klubin vaikeudet alkoivat juuri heinäkuun lopussa Tanakan loukkaannuttua Göteborgissa pelatussa Eurooppa liigan ottelussa. Katsaus tilastoihin kertoo kuinka tärkeä pelaaja 29-vuotias japanilainen Klubille oli. Tanakan pelaamista otteluista HJK keräsi keskimäärin 2,12 pistettä per ottelu ja teki 1,94 maalia ottelua kohden. Vastaavasti pelintekijän puuttuessa Klubin pistekeskiarvo oli ainoastaan 1,38 ja verkko heilui vain 1,13 kertaa per ottelu. Veikkausliigan parasta pelaajaa ei voi mitenkään ohittaa tähdistökentällisessä.
CM: Mehmet Hetemaj, SJK
Mehmet Hetemaj oli korvaamaton pelaaja Seinäjoella. Kuva: AOP
Mehmet Hetemaj oli alkukauden sivussa ja tässä olikin yksi suurimmista syistä seinäjokeisten kevään konttaukseen. Ero alku- ja loppukauden SJK:n välillä, kun joukkueen keskikentältä puuttui perinteinen pelintekijä. Hetemaj oli SJK:n pelillinen kapellimestari ja teki pelistä toiseen valtavasti töitä joukkueensa eteen: repi, raastoi ja antoi paljon peliä edistäviä syöttöjä. 28-vuotias keskikenttämies ei loista highlight -koosteissa, mutta Hetemaj’n merkityksen joukkueelleen näkee välittömästi miehen ollessa sivussa.
CM: Robert Taylor, RoPS
Robert Taylor pelasi osittain pakon sanelemana useilla eri pelipaikoilla, mutta se ominaisin tontit löytyy keskikentän keskustasta. 22-vuotiaasta Taylorista povattiin kauden läpimurtopelaajaa ja sen mies myös tekikin. 11 maalia riitti lopulta RoPS:n sisäisen maalipörssin voittoon ja Taylor pyöritti komeasti rovaniemeläisten peliä läpi kauden. Taylor omaa myös yhden sarjan kovimmista laukauksista.
LM: Emile Paul Tendeng, Ilves
Kotimaastaan Senegalista Tampereelle saapunut Emile Paul Tendeng oli yksi Veikkausliigan kirkkaimmista tähdistä. Enimmäkseen kymppipaikalla häärinyt Tendeng väläytteli loistavaa pelisilmäänsä tämän tästä ja voittikin syöttöpörssin kahdeksalla maaliin johtaneella syötöllään. Kauden aikana Tendeng hurmasi myös ilmiömäisellä kyvyllään kuljettaa ja pitää palloa. Jotain 24-vuotiaan keskikenttämiehen laadukkuudesta kertoo, se että HJK tarjosi tiettävästi kuusinumeroista summaa 7 maalia iskeneen Tendengin palveluksista.
Tammelassa hurmannut Emile Paul Tendeng oli yksi kauden komeetoista. Kuva: AOP
ST: Roope Riski, SJK
Maalipörssin voittajaa on käytännässä mahdotonta jättää tähdistöstä pois. Roope Riski väläytteli jo viime kauden lopulla, joten odotukset tälle kaudelle olivat huipussaan. Kausi alkoi kuitenkin vähän nihkeästi, kuten koko SJK:lla. Kauden edetessä joukkue sai kuitenkin peliä paremmin uomiinsa, mikä näkyi välittömästi nopeudesta elävän Riskin maalisarakkeessakin. 17 täysosumaa on komea saavutus 25-vuotiaalle hyökkääjälle ja osoitus siitä, ettei vime syksy ollut vain suonenveto.
ST: Alfredo Morelos, HJK
Kolumbian nuorten maajoukkueissa säväyttänyt Alfredo Morelos tiedettiin erittäin potentiaaliseksi pelaajaksi, mutta hyökkääjä oli vielä odotettua kovempi. Monien avainpelaajien loukkaannuttua Morelos piti syyskaudella käytännössä yksin HJK:n mestaruustaistelussa mukana. 20-vuotias hyökkääjä on tasaisen vahva pakkaus vailla suurempia heikkouksia, mutta vahvuuksiin lukeutuu muun muassa erittäin terävä viimeistely sekä maalipaikkojen haistaminen. Olisi todella iso yllätys, mikäli Klubi onnistuisi pitämään Moralesin riveissään vielä ensi kaudenkin.
Valmentaja: Jarkko Wiss, Ilves
Päättyneellä kaudella monikin valmentaja teki hyvää työtä, mutta Ilvestä johtanut Jarkko Wiss täytyy nostaa ylitse muiden. Wissin lähtökohdat eivät olleet helpot, sillä ”raksamiesten” joukkueena edelliskaudella tunnettu Ilves uudistui reippaalla kädellä talven aikana, minkä johdosta tamperelaisia povailitiin putoamistaisteluun. Komean ammattilaisuran tehnyt Wiss onnistui kuitenkin luomaan toimivan ja kompaktin pelitavan, jossa ulosmitattiin nuoren joukkueen potentiaali lähes maksimaalisesti. Ilveksen vieminen mitalitaistoon oli jo itsessään komea suoritus, mutta se työ, jota Wiss teki Mikael Soisalon tai Lauri Ala-Myllymäen kaltaisten nuorukaisten kanssa oli äärimmäisen hienoa ja palvelus koko suomalaiselle jalkapalloilulle.
Veikkausliigan tähdistö vielä kokonaisuutena.
Kansikuva: All Over Press