Veikkausliigassa pelaava FF Jaro uutisoi viime viikolla tehneensä nuorisosopimuksen Sergei Eremenkon kanssa. Sisarkatraan nuorimmainen on neljäs seurassa pelannut Eremenko. Suomessa on useita muitakin jopa maajoukkuetasolle asti nousseita sisarpareja,- kolmikoita tai jopa perheitä. Huuhkajien historiassa kentällä on esiintynyt yhteensä 19 veljesparia, joista yhdeksän on pelannut kentällä samaan aikaan. Tiettävästi maajoukkueemme historiassa ei kuitenkaan ole esiintynyt koskaan kolme saman veljeskatraan jäsentä, joten Eremenkon klaanilla on mahdollisuus tehdä tulevaisuudessa suomalaista jalkapallohistoriaa.
Urheilullisuuden sanotaan kulkevan veressä tai äidin maidossa. Nyt olemme siis pyrkineet kaivamaan tästä esimerkkejä suomalaisten futaajien osalta.
Eremenkon veljeskatras on oiva esimerkki listan ensimmäiseksi. Neuvostoliitossa nuoruutensa elänyt Isä Eremenko teki pelaajana upean uran seurajoukkuetasolla ja valmentaa nykyisin Jaroa Suomen pääsarjatasolla. 16-vuotias Sergei tekee vasta tuloaan, mutta Alexei juniorilla ja Romanilla on kasassa yhteensä jo 121 A-maaottelua. Eremenkojen tapauksessa pelkät geenit eivät selitä poikien menestystä. Isä-Alexein rooli poikiensa opettajana on jäänyt Suomessa aivan liian vähälle huomiolle.
”Futisperheistä” tunnettuja ovat myös Kuqit, joista aktiivipelaajia ovat edelleen Njazi ja Albert. Myös veljesten serkut Daut ja Mehdi Kuqi ovat tuttuja nimiä kotimaisen jalkapallon ystäville hieman alemmilta sarjatasoilta. Komeimman uran heistä teki viime kaudella FC Honkaa valmentanut Shefki, joka paukutteli pitkällä urallaan yli sata maalia ulkomaan kentillä. Huuhkajien päävalmentaja Mixu Paatelainen pelasi itse 70 A-maaottelua. Hyökkääjän isä Matti oli myös armoitettu maalintekijä voittaen 1970-luvulla Suomen maalipörssin peräti neljästi. Mixun veljet Mikko ja Markus tekivät niin ikään Veikkausliigatason urat. Uransa loukkaantumisiin lopettanut Mikko pitää vieläkin hallussaan Veikkausliigan yhden ottelun maaliennätystä tehtyään Jaron paidassa peräti viisi maalia vanhaa seuraansa FC KooTeePeetä vastaan.
Alle 21-vuotiaiden päävalmentaja Tommi Kautonen kasvoi myös menestyksekkäässä futisperheessä. Isä Timo ”Tilli” Kautonen edusti koko uransa lahtelaisseuroja Reipasta ja Kuusysiä voittaen neljä SM-kultaa. Suomen Vuoden pelaajan tittelin hän pokkasi 1967 ja 1970. Turo-veli pelasi 49 Veikkausliiga-ottelua ja Tommi itse kunnioitettavat 377.
Kuningas Litmanen oppi isältään
Huuhkajien ykkösmaalivahti Lukas Hradeckyn veljistä Tomas edustaa ensi kaudella Veikkausliigassa RoPS:ia ja Matej Ykkösessä TPS:aa. Matej kuuluu myös alle 21-vuotiaiden maajoukkueeseen. Myös Hradeckyn klaanin kuningas, isä Vlado on meritoitunut urheilun saralla, mutta veljeskatraan sijaan lentopallon parissa.
Perparim ja Mehmet Hetemaj ovat molemmat vaihtoehtoja Huuhkajiin. ”Perpa” tekee uraansa Italia Serie A:ssa ja on A-maajoukkueemme runkopelaaja. Huuhkaja-kapteeni Niklas ja hänen maalivahtiveljensä Henrik Moisander edustivat Suomea ensimmäistä kertaa yhdessä viime marraskuussa.
Isä-poika-kaksikoita nähdään viheriöillä harvoin yhtä aikaa, mutta Oulussa tämäkin on mahdollista. Viime syksynä hienon uransa päättänyt Mika Nurmela toimii nykyisin Palloliiton Pohjois-Suomen kehittämistyön lisäksi poikansa Anselmin sparraajana. Myös nykyisen Huuhkaja-puolustaja Veli Lammen isä Mikko pelasi 16 A-maaottelua.
Alexei Eremenkon tapaan Neuvostoliitosta Suomeen tullut Valeri Popovits dominoi vuosina 1993-2009 Veikkausliigaa. ”Tsaari” valittiin sarjan parhaaksi peräti neljä kertaa. Sasha on pelannut isänsä tavoin Hakassa vuosina 2011 ja 2012. Myös Anton Popovits on jalkapalloilija.
Isä-poika-pareista tunnetuin on kuitenkin ehdottomasti Olavi ja Jari Litmanen. Olavi voitti 1970-luvulla Suomen mestaruuden ja useita cup-pokaaleja. Jari kartutti oppinsa isän jalanjäljissä Lahden Suurhallissa ja on Suomen menestynein jalkapalloilija kautta aikojen. Jarin sisko Sinillä on tilillään koripallon SM-sarjaotteluita.
Entä tiesitkö näitä?
Daniel ja Annica Sjölund ovat pelanneet yhteensä 106 A-maaottelua. Christina Forssell puolestaan on edustanut naisten maajoukkuetta 70 kertaa ja Mikael miesten vastaavaa 87.
Huuhkajilla on menestyneitä sisaruksia myös muissa lajeissa. Real Madridin organisaatiossa pelaavan Eero Markkasen isä Pekka pelasi vuosina 1986-2000 129 koripallomaaottelua. Hänen vaimonsa Riikka pelasi niin ikään koripalloa SM-tasolla. Eeron 17-vuotiasta Lauri-veljeä pidetään yhtenä Suomen lupaavimmista koripalloilijoista tällä hetkellä.
Tim Sparvin veli Glenn tekee uraa vapaaottelijana. VPS:n viime kauden kapteeni Sebastian Strandvallin Matias-veli on puolestaan maajoukkuetason hiihtäjä.
Listasta puuttuu monia kelpo uran Suomessa tehneitä pelureita. Jenna Korhonen on maajoukkueen portteja kolkutteleva Naisten Liigan pelaaja, jonka veli Joni teki juuri sopimuksen Veikkausliigajoukkue HIFK:n kanssa. Ruotsin pääsarjassa kehittyvän Jere Urosen Mira-sisko pelaa Naisten Liigaa ollen kasvattajaseuransa Turun Palloseuran kapteeni. Patrick ja Daniel O’Shaughnessy ovat molemmat pelanneet Pikkuhuuhkajissa, jopa yhtä aikaa.
Riku ja Roope Riski on uusin veljespari huuhkajien historiassa. Roope toimi Huuhkajien sankarina Ruotsia vastaan iskemällä ottelun ainokaisen debyytissään. Hyökkääjä ehti olla kentällä vain kaksi minuuttia, kun ruotsalaiset saivat kaivaa pallon maalin pohjilta. Roopen viime aikainen vire on ollut niin kova, ettei olisi suuren luokan ihme, jos maskulaiset veljekset esiintyisivät lähitulevaisuudessa yhdessä huuhkajien kokoonpanossa myös virallisten karsintamatsien parissa.
Myös tulevaisuus näyttää tällä saralla mielenkiintoiselta. Suomen nuorisomaajoukkueissa kasvaa useita potentiaalisia sisaruksia. Richard ja Fredrik Jensen, Sauli ja Leo Väisänen, Mikko ja Veera Viitikko sekä Fredrik ja Minea Lassas muutamia mainitakseen.
Listalle otettiin tällä kertaa vain aktiivipelaajia. Kuningas Litmanenhan ei ole vielä julkistanut viheriöiden jättämistään.
Mikä selittäisi suurta veljesten määrää?
Veljesparien urheilijakehityksestä on tehty paljon tutkimusta eri puolella maailmaa. Suurin osa tutkimuksista keskittyy kuitenkin tutkimaan kaksosten kehitystä. Tutkimukset ovat todistaneet, että geeneillä on suuri merkitys urheilijaksi kasvamisessa. Erityisesti fyysisen toimintakyvyn on todistettu olevan periytyvää, joten esimerkiksi nopeusominaisuuksiin vaikuttaa vahvasti omien vanhempien urheilullisuus. Toisena urheiluperheiden selittäjänä voidaan pitää kotiympäristöä. Jokainen veljen tai siskon omistava tietää miten kovaa kilpailua sisarusten välillä käydään lapsuudessa. Moni huippu-urheilija on sanonut kehittyneensä juuri tämän kotona tapahtuneen jatkuvan kilpailun vuoksi, joka luo ulkoista ja sisäistä motivaatiota itsensä kehittämiselle. Mallioppimista voidaan pitää myös yhtenä selittävänä tekijänä.
Esimerkiksi Eremenkon veljeskatraan jäsenet ovat nähneet läheltä, mitä huippu-urheilu käytännössä tapahtuu. Entisten huippu-urheilijoiden lapsilta löytyy myös taatusti kotoota varmasti myös valtava määrä tärkeää tietoa siitä, miten huippu-urheilijaksi kasvetaan. Valitettava faktahan on se, ettei pelkkä urheiluseuroissa tapahtuva liikkuminen riitä maailman tai edes kotimaan huipun saavuttamiseen. Esimerkiksi Eero Markkanen totesi faneille.comin jutussa, että perhetausta takasi sen, että kehityksen kannalta elintärkeisiin pihapeleihin löytyi aina peliseuraa.