Liverpoolia valmentavaa Jürgen Kloppia on vaikea inhota. Karismaattinen saksalainen antaa tunteiden näkyä kentän laidalla ja hauskuuttaa lehdistötilaisuuksissa. Ja mikä tärkeintä, Kloppin joukkueet osaavat viihdyttää nurmella.
Tätä nykyä 51-vuotiaan saksalaisen Borussia Dortmund sai koko Euroopan polvilleen tämän vuosikymmenen alussa raikkaalla tempofutiksellaan. Lähes konkurssin partaalta takaisin saksalaisen futiksen huipulle Kloppin johdolla noussut nuori Dortmund nappasi kaksi peräkkäistä mestaruutta kausilla 2010-11 ja 2011-12.
Lähes tarunhohtoisesta maineestaan huolimatta Klopp on voittanut vähän. Kahden Bundesliiga-mestaruuden ohella hänen palkintokaappiaan koristaa Saksan cupin voitto keväältä 2012.
Klopp on ollut ennen kaikkea viihdyttäjä. Hänen peluuttamansa ”hevimetallijalkapallo” nostaa pelin virtauksen huippuunsa, synnyttää maalipaikkoja molempiin päihin ja pitää katsojat varpaillaan. Entisen laitapakin joukkueiden lähes maaniset hurmosvaiheet pelien sisällä ovat upeaa seurattavaa.
Saksalaisen tempofutiksella on myös varjopuolensa. Hänen finaalisaldonsa on surkea. Lähes seitsemän vuoden takaisen Saksan cupin voiton jälkeen Kloppon suojatit ovat poistuneet finaalista tappio niskassaan kuusi kertaa. Matkalle mahtuu kaksi hävittyä Mestarien liigan finaalia (2013, 2018), Eurooppa-liigan finaali (2016), kaksi Saksan cupin finaalia (2014, 2015) ja Englannin liigacupin finaali (2016).
Valmentajauransa Mainzissa aloittaneen luotsin työtä Anfieldilla ei kuitenkaan sovi vähätellä. Hän peri Brendan Rodgersilta sekalaisen seurakunnan, joka on yltänyt kummallakin Kloppin täydellä kaudella kärkinelikkoon Valioliigassa ja viime keväänä UCL-finaaliin.
Reds-fanien jumaloimalta Kloppilta löytyy edelleen intohimoa. Hän esimerkiksi juoksi keskiympyrään tuulettamaan Merseysiden derbyn lisäajalla ratkaisseen Divock Origin onnekkaan osuman jälkeen. Ottelun jälkeen Klopp pahoitteli elettä ja sanoi tunteen vieneen kontrollin.
Tutusta elekielestä huolimatta Liverpoolia valmentaa erilainen mies, kuin kolme vuotta sitten – erilainen taktisesti.
Anfieldilla Klopp on saanut kehittää kokonaisuutta rauhassa ja kehittynyt siinä sivussa itsekin.
Ensitöikseen Klopp opetti pelaajilleen aggressiivista vastaprässiä, joka siivitti seuran Eurooppa-liigan finaaliin. Ensimmäisellä täydellä kaudellaan Pool viihdytti syksyllä huimalla hyökkäyspelillään, mutta sippasi keväällä.
Intensiivinen pelitapa on tuottanut tulosta kovissa peleissä, joissa Reds on saavuttanut komeita voittoja. Kääntöpuolella joukkue on pudottanut runsaasti turhia pisteitä heikompia vastustajia vastaan, kun altavastaaja on pudottanut syvälle, eikä ole päästänyt Liverpoolia ravaamaan.
Kärjistetysti voisi todeta Kloppin pyrkineen luomaan kaaosta ja hyödyntämään vastapuolen epäorganisoituja hetkiä lähes saumattomasti toimineella vastaiskupelillä.
Tällä kaudella tarina on ollut toinen. Liverpoolin päätavoite on voittaa Valioliiga ja pelaaminen on ollut sen mukaista. Klopp on kehittänyt pallohallintaa, jonka turvin joukkue on pystynyt kontrolloimaan pelejä pallolla ja huomattavasti aiempaa riskittömämmin. Pelin painopiste vaihtelee jokaisen viiden kaistan käytön kautta ja murtautumismalleja on kehitetty. Klopp on ottanut jalkaa pois kaasulta, mikä on tehnyt Poolista stabiilimman kokonaisuuden.
Pool ei enää ryntää prässäämään, vaan odottaa tilaisuuksiaan. Ryhmitys on ollut tasapainoisempi, kun laitapakit eivät ole jokaisessa pallonhallintavaiheessa pelanneet laitahyökkääjän roolia.
Tämä on näkynyt etenkin heikompia joukkueita vastaan. Viime kaudella Pool tiputti peräti yhdeksän pistettä sarjasta pudonneita Stokea, Swanseaa ja West Bromwichia vastaan. Tähän mennessä tappioton Reds on pudottanut kuusi pinnaa koko kaudella. Pistemenetykset ovat tulleet Arsenalia, Chelseaa ja tulevaa vastustajaa Man Cityä vastaan.
Liverpoolin nousu Valioliigan tämän hetken parhaaksi joukkueeksi on monen asian summa. Klopp on onnistunut siirtomarkkinoilla erinomaisesti. Hän on ottanut riskejä ja kehittänyt suojattejaan merkittävästi. Kolmena edelliskesänä Pool hankki pelaajan sarjasta pudonneesta joukkueesta. Georginio Wijnaldum tuli Newcastlesta kesällä 2016, Andy Robertson seuraavana kesänä Hullista ja Xherdan Shaqiri viime kesänä Stokesta. Jokainen on noussut tärkeäksi osaksi Kloppon kokonaisuutta.
Sadio Mane, Mohamed Salah ja Roberto Firmino ovat kehittyneet saksalaisen valmennuksessa maailmanluokan pelaajiksi. Suurta roolia menestyksessä näyttelevät luonnollisesti myös alakerran tähtikaksikko Alisson ja Virgil Van Dijk, jotka ovat nostaneet aiemmin vapisseen alakerran sarjan pitävimmäksi. Seura upotti kaksikkoon yhteensä noin 130 miljoonaa puntaa. Keskikentälle asettunut Fabinho on ollut viime peleissä loistava.
Pelaajien kehittämisestä huolimatta Redsin mestaruushaaveiden kannalta kriittisin kehitys on tapahtunut taktisella puolella. Poolin peli ei välttämättä ole ollut niin viihdyttävää, kuin parilla aiemmalla kaudella, mutta se on nykyään huomattavasti tehokkaampaa. Merseysiden punaisten näkökulmasta tärkeintä on se, että viilattu pelitapa mahdollistaa entistä paremmin pitkän sarjan valloittamisen.
Tulevassa huippukamppailussa Liverpool voi ottaa merkittävän askeleen kohti mestaruutta, jos se hakee voiton tai tasurin Etihad Stadiumilta. Paineet ovat mestaruutta puolustavalla Cityllä, jonka kone on yskinyt joulukuun otteluruuhkassa.
Jos Liverpool hakisi Manchesterista pisteen, pitäisi se eron seitsemässä pisteessä, mikä olisi joukkueen tämän kauden tuloskunto huomioiden ratkaisevan tuntuinen. Kärkiryhmistä Pool kohtaa vieraskentällä ainoastaan Man Unitedin.
Jürgen Klopp on aina osannut viihdyttää, mutta nyt hänellä on mahdollisuus osoittaa olevansa myös voittaja. Liverpoolin ensimmäinen liigamestaruus 29 vuoteen olisi hurja suoritus seurassa, jossa voittamisen kulttuuri on unohtunut ja vieläpä aikana, jolloin samassa sarjassa pelaa ylivoimaisena pidetty Pep Guardiolan taivaansininen ryhmä.
Kansikuva: Clive Brunskill/Getty Images