Faneille.comin Valioliigaraati kokoontui jälleen puimaan Englannin kenttien kuumimpia puheenaiheita. Tällä kertaa toimittajien syynissä oli viime viikkoisen äänestyksen tulokset, Wayne Rooney, Sunderlandin kohtalo sekä miten rämpivän Chelsean pitäisi managerinsa suhteen tehdä.
Aloitetaan äänestysten tuloksista. Lukijat äänestivät Alexis Sanchezin (26%) alkukauden parhaaksi pelaajaksi. Toiseksi tuli Jamie Vardy (25%) ja kolmas oli Dimitri Payet (17%). Ajatuksia?
Roope Liimatainen: Itse en näe Alexis Sanchezia kuluneen kauden parhaana pelaajana. Vire on viime aikoina ollut hurja, kaikki kunnia siitä, mutta alkukauden näytöt olivat Dimitri Payetilla ja Jamie Vardylla selvästi kovempaa luokkaa. Myöskään maalien ja maalisyöttöjen vertailussa Sanchez ei pärjää Payetille ja Vardylle. Mikäli Sanchez jatkaa nykyisellään vielä jatkossa, voi hän tuonnempana olla myös oma valintani ykkösonnistujaksi, mutta tällä hetkellä alkukauden parhas pelaaja on mielestäni Vardy.
Jaakko Tiira: Täysin samoilla linjoilla, alkukauden paras pelaaja on ollut Jamie Vardy. Kettujen hyökkääjän vire on ollut huima, kun mies ei ole jäänyt vielä yhdessäkään ottelussa ilman tehomerkintöjä. Eli siis Vardyn voisi väittää olevan syksyn tasaisin suorittaja. Alkusyksyn komeetasta ja hänen huikeasta nousustaan parrasvaloihin voit lukea lisää myös viime viikolla rustaamastani jutusta. Toki Sanchezin viime aikojen vire on ollut lähes ylivertaisella tasolla, kun maaleja on syntynyt viimeiseen neljään peliin kuusi. Kuitenkin Vardy on itselleni selkeä valinta tähän paikkaan.
Janne Kainulainen: Voidaanko muka riskillä sanoa, että lukijamme ovat väärässä? Ei vaan. Olen teidän kanssa täysin samoilla linjoilla, kun katsastellaan koko alkukautta – paino sanalla koko.
Pahimmaksi flopiksi äänestettiin Eden Hazard, joka sai puolet äänistä. Allekirjoittavatko raatilaiset Hazardin pahimmaksi flopiksi?
JT: Itse en nostaisi Hazardia alkukauden pahimmaksi flopiksi, vaikka mies onkin kaukana viime kauden tasosta. Hazardin alkukauden tilastot ovat mielikuvia paremmat, sillä belgialainen on yksi eniten maalipaikkoja luoneista pelaajista koko liigassa. Hazardin joukkuekaveri Branislav Ivanovic on ollut pahasti hukassa, mutta Chelsean Cesc Fabregasia pidän silti pahiten flopanneena pelaajana. Fabregas dominoi varsinkin viime syksynä mielin määrin, mutta tällä kaudella katalaani on lähinnä pallotellut puolen kentän tuntumassa ja oivaltavat läpisyötöt ovat jääneet näkemättä.
JK: Onhan Hazard toki flopannut, koska hän dominoi viime kaudella sarjaa lähes mielin määrin. Makuasioita, kuka on suurin floppi. Myös peräpäässä Villasta, Newcastlesta ja Sunderlandista on flopannut suuresti moni pelaja, kun esimerkiksi John O’Shea, Joleon Lescott, Gabby Agbonlahor, Papiss Cisse, Fabio Borini… Toisaalta voidaanko näiltä kyseisiltä pelaajilta hirveästi odottaakaan, joten ovatko he flopanneet, onkin toinen asia.
RL: Viime kauden tasoon nähden Hazard on kyllä ollut todellakin iso floppi. Samassa veneessä keikkuvat useat muutkin Chelsean pelaajat. Pystyn allekirjoittamaan Hazardin valinnan, mutta en pitäisi Fabregasin valintaakaan vääränä.
Lukijoiden mukaan mestaruus on kolmen kauppa – Man City sai 44% äänistä, Arsenal 28% ja ManU 17%. Mitä raatilaiset vastaavat?
JK: Itse näen, että se on kahden kauppa ja siihen kaupankäyntiin osallistuvat City ja Arsenal. Molemmat ovat valmiimpia joukkueita kuin muut. ManU:n prosessi on vielä kovasti käynnissä, kun uusia pelaajia ajetaan sisään, eikä selkeää avausyhtätoista ole löytynyt. Moni Arsenal-fani kävi kesällä kuumana, kun uusia kenttäpelaajia ei tuotu sisään, mutta se voi olla joukkueen yhtenäisyyden kannalta erittäin merkittävää. Toisaalta viime aikaiset loukkaantumiset ovat taas – ainakin hieman – vesittämässä Tykkimiesten menestymismahdollisuuksia. Joka tapauksessa City on ainakin korkealla – jopa ilman Agüeroa.
RL: Mielestäni lukijoiden äänestämät prosentit vastaavat todellisuutta oikein hyvin. Näen juuri nuo kolme joukkuetta mahdollisina mestareina, mutta City on selkeästi kahta kilpakumppaniaan edellä. Olen ainakin hieman yllättynyt mikäli Manchesterin sininen puoli ei juhli mestaruutta kauden päätteeksi.
JT: Samoilla linjoilla, mestaruus on kolmen kauppa ja tällä hetkellä äänten jakauma vastaa omaakin todellisuutta. City on suurin suosikki, Arsenal tulee kakkosena ja ManU lyö kapuloita rattaisiin. City on osoittanut vahvuutensa, kun se on kyennyt nappaamaan pisteitä vaikka muutama kärkipelaaja, kuten edellä mainittu Aguero puuttuukin vahvuudesta. Arsenalin menestysmahdollisuudet perustuvat pitkälti siihen, kuinka hyvin joukkueen kärkipelaajat pysyvät kunnossa. Kauden toiseksi viimeisellä kierroksella nähdään ottelu Manchester City – Arsenal, joka voi hyvinkin olla mestaruuden ratkaiseva kohtaaminen.
Leicester oli lukijoiden ylivoimainen suosikki alkukauden yllättäjäksi, kun Ketut saivat 70% äänistä. Vastalauseita?
JT: Tähän tulokseen on helppo yhtyä. Ketut ovat osoittaneet kaikki ennakkoarviot vääräksi ja napsineet ennakkoluulottomalla pelillään tasaisesti pinnoja pelistä toiseen – tästä kertoo vain yksi tappio. Nostaisin West Hamin, jopa Leicesterin tasoiseksi yllättäjäksi. Hammers on pitänyt suurseuroja lähes pilkkanaan ja esiintynyt näissä otteluissa todella tasapainoisesti. Hammers toki tiedettiin vahvaksi joukkueeksi, mutta uuden managerin kanssa pelin uomiin asettuminen saattaa ottaa aikansa, näin ei ole kuitenkaan Itä-Lontoossa käynyt vaan West Ham on ollut Slaven Bilicin ja Payetin, johdolla loistava.
RL: Myös täällä ollaan ehdottomasti lukijoiden kanssa samaa mieltä. West Hamia voidaan pitää suurena yllätyksenä, mutta katsaus viime kauteen kertoo, ettei Hammersin vahva alkukausi ole ennenkuulumaton. Viime kaudella 15. pelatun kierroksen jälkeen joukkue löytyi sarjan sijalta kolme ja vasta kauden puolivälissä alkanut mahalasku pudotti heidät lopulta sijalle 12. Sen sijaan Leicesterin Ketut ovat olleet täysi yllätys ja olisin nähnyt heidät ennemminkin putoamiskamppailussa, kuin kärjen takana. Hieno suoritus manageri Claudio Ranierilta ja koko joukkueelta.
JK: Kyllä Ranieri on tehnyt joukkueensa kanssa huikean tempun! Viime kaudella joukkue säilyi huikealla loppukirillä ja siksi Ranierin palkkaaminen kyseenalaistettiin isosti kesällä. Seurajohto saa nyt näyttää epäilijöille pitkää nenää, kun peli rullaa todella hienosti. Loppukautta kohti puolustuksen on parannuttava, mutta kaikki sijat 7.-14. välimaastossa kauden päätteeksi on joukkueelta huikea suoritus.
Sitten muihin aiheisiin. Sunderland nappasi kauden avausvoittonsa uuden managerinsa Sam Allardycen alaisuudessa. Selviääkö Black Cats tästäkin kaudesta kuivin jaloin?
RL: Managerin vaihtaminen tekee usein hyvää, ainakin hetkellisesti. Voitto sunnuntaina pelatusta derbystä oli joukkueelle ehdottomasti tärkeä henkinen pääoma ja luo varmasti surkean alkukauden jälkeen toivoa paremmasta huomisesta. En kuitenkaan usko Mustien Kissojen kurssin kääntyvän pysyvästi ja heikon materiaalinsa vuoksi näen heidän pelaavan ensi kaudella pelinsä sarjaporrasta alempana.
JK: Tuskin. Sunderland voitti paikallisderbyn jo kuudennen kerran putkeen, ja se on kova suoritus. Silti joukkueen ympärillä on niin paljon kysymysmerkkejä, että todella tiukkaa tulee tekemään. Putoamiskamppailu tulee olemaan Sunderlandin, Newcastlen, Bournemouthin, Aston Villan ja Norwichin verinen kilpajuoksu aina loppuun saakka.
JT: Jos ollaan ihan rehellisiä, niin Sunderlandin Tyne–Wear-derbyn voittoon avittanut rankkari ja Coloccinin punainen kortti oli tuomarifarssi, eli Black Catsista ei kannata tuon voiton perusteella luulla liikoja. Kirjoitin myös kyseisestä seurasta jutun reilu kuukausi takaperin. Jutussa toin esille perustavanlaatuisia ongelmia Black Catsin toimintakulttuurissa, niinpä uskon, että tällä kertaa se on Sunderlandille menoa. Putoaminen voisi olla seuran kannalta jopa hyvä asia – vaikka isot TV-rahat menisivät sivusuun – niin vinoon Black Catsin puu on tällä hetkellä kasvanut. Joten ei, Sunderland ei selviä enää tästä kaudesta kuivin jaloin, varsinkin kun nousijajoukkueet esiintyneet pirteästi.
Wayne Rooney on ollut alkukaudesta kaukana parhaimmista päivistään. Onko Englannin maajoukkueen ja ManU:n kapteenin ura kirkkaimmalla huipulla ohi?
JK: Eipä vedetä liian aikaisia johtopäätöksiä. Tosin ManU järjestää Rooneylle testimonial-ottelun, joka on hieman kummallista, koska mies ei ole lähdössä käsittääkseni mihinkään, saatikka lopettamassa uraansa. Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta eikö testimonial-otteluita järjestetä juuri näiden syiden takia? Asiaan. Rooney joutuu vielä mukautumaan uusien miesten pelityyleihin. Siellä on hyökkäyksessä ja keskikentällä niin monta uutta naamaa häärimässä, joten kai se ottaa aikansa, jotta tottuu uusiin pelikavereihin. Toisaalta, luulisi pikku hiljaa ketsuppipullon poksahtavan auki.
Rooney ei ole tällä kaudella juurikaan tuulettanut. Kuva: Getty
RL: Olen Rooneyn suuri ystävä, mutta pahoin pelkään ettei paluuta entiseen enää ole. Ei hän niin huono ole mitä alkukausi on antanut ymmärtää, mutta 20 tai 15 liigamaalin kaudet ovat väistämättä takanapäin. Tällä hetkellä Rooney jarruttaa Manchester Unitedin peliä ja maalinteon ohella kaikki muukin tuntuu menevän pieleen. Penkitys ja pieni tauko voisi tehdä hänelle hyvää. Juuri 30 vuotta täyttänyt Rooney ei ikänsä puolesta ole liian vanha, mutta täytyy muistaa hänen aloittaneen ammattilaisuransa jo 16-vuotiaana. Vaikka ikä ei estäisi pelaamasta maailman huipulla, voi kilometrit alkaa sitä pikkuhiljaa tekemään. Toivotaan Wäiskille kaikkea parasta ja katsotaan josko peli-ilo ja maalinjyvä vielä löytyvät.
JT: Rooney ei ole ollut entisensä, se on totta! Näkisin, että tähän on vaikuttanut suuresti ManU:n viime kausien taktiikat. Teknisenä ja kovana pommittajana Rooney sopi Sir Alexin 4–4–2-ryhmityksen vale–9 rooliin täydellisesti. Rooney on siis parhaimmillaan, kun miehen vieressä hyökkää puhdas 9-paikan pelaaja. ManU ei muutenkaan saa kapteenistaan täyttä hyötyä irti hitaammassa hyökkäämisessä. Sir Alexin aikaan United hyökkäsi huomattavasti suoraviivaisemmin, mikä tuki myös Rooneyn vahvuuksia. Vaikken ManU:n mies missään muodossa olekaan, olen aina tykännyt Rooneysta, koska miehen perustekniikka on aivan fantastinen. Kaikki työkalut ovat tallella, ne vaan täytyy saada niin miehen itsensä kuin Louis Van Gaalin hyödynnettyä – ilman Rooneya ManU ei mestaruudesta taistele.
Nostimme kauden alla Chelsean suurimmaksi mestarisuosikiksi. Joukkue konttaa todella pahasti, mutta miksi? Onko Jose Mourinhon aika saada potkut?
JT: The Special Onen potkiminen on tällä hetkellä todella haastavaa, koska huipputason korvaajia ei ole näköpiirissä ja portugalilaisen rahakas sopimus ulottuu vuoteen 2019. Toisin sanoen Mourinhon potkiminen tulisi Chelsealla todella kalliiksi, vaikkei Roman Abramovichilla ole pikku rahasta pulaa. Luulen, että Mourinho saa kenties vuoden loppuun asti lisäaikaa kääntää kurssin ja Sinisten on käytännössä pakko menestyä Mestarien liigassa, jotta manageri saisi pitää työpaikkansa. Eli siis en lähtisi Mourinhoa vielä potkimaan, koska kaikki eväät Chelsealla on olemassa – kärkiyksilöiden vaan täytyisi alkaa pelaamaan taitojensa edellyttämällä tasolla.
JK: Varmasti hiekka tiimalasissa vähenee koko ajan. Ongelmana tosiaan on tuo pitkä sopimus, joten Josen potkiminen tulisi kalliiksi. Lisäksi Chelsea saattaa pelätä Jose-sedän kommentteja potkujen jälkeen, jotka vetäisivät seuraa lokaan. Tyhmä ajatus, että tuollaista joku miettisi, mutta politiikkaa tämä urheilukin on. Kotona ei viikonloppuna saisi ainakaan hävitä Liverpoolille, koska muutoin saattaa tapahtua hyvinkin nopeasti.
RL: Sopivan korvaajan puuttuminen voi totta tosiaan pelastaa Mourinhon potkuilta. Carlo Ancelotti taitaa olla ainoa ykköskorin manageri joka on tällä hetkellä ilman pestiä, mutta hänen paaluuseen Stamford Bridgelle en usko. Mourinholla ei ole näyttöjä pitkäjänteisestä valmentamisesta, vaan hänen tyylinsä on tehdä nopea visiitti ja voittaa pokaaleja. Tuo tapa voi olla pelaajille melko raskas ja se osaltaan selittää Chelsean tämän kauden huonoa menestystä. Chelsea voitti viime kaudella mestaruuden kierrättämättä pelaajiaan juuri ollenkaan. Viime kauden tähtipelaajat Hazard, Fabregas, Diego Costa ja kumppanit ovatkin pettäneet todella pahasti ja syy saattaa piillä rotaation puutteessa.
Faneille.comin Valioliigaraati koostuu sivuston Valioliigatoimittajista ja ilmestyy noin 2-3 kertaa kuussa. Raadin syynissä on niin Englannin kentillä pinnalla olevat aiheet kuin toimittajien itse esiin nostamat asiat.