KILPAILUVoita loistokas NFL-matka Lontooseen vain 5 eurolla!
NFL-kauden lähestyessä Faneille.com käy läpi divisioona kerrallaan lähtötilanteen syksyyn. Vähintään 33 voittoa joka kausi viimeisen neljän vuoden aikana kokoon kerännyt AFC West saa kunnian päästä ensimmäisenä käsittelyyn. Viime kaudella Kansas City Chiefs ja nousukunnossa oleva Oakland Raiders jakoivat divisioonan ykköspaikan 12 voitollaan ja edelliskauden mestari, Denver Broncos, jäi rannalle pudotuspeleistä. Molempien taival päättyi heti ensimmäisessä pudotuspelissä. Tälle kaudelle oman lisämausteensa AFC West -divisioonaan tuo Chargers, joka muutti kesän aikana San Diegosta Los Angelesiin. Auttaako maiseman vaihdos haastamaan muun kolmikon pitkästä aikaa?
Los Angeles Chargers
Chargers lähtee kauteen uudessa kotikaupungissa ja uuden päävalmentan Anthony Lynnin johdolla. (Kevork Djansezian/Getty)
Kausi 2016 (5–11)
Chargers lähti kauteen divisioonan pohjalta elätellen taas toiveita paremmasta huomisesta. Toiseen NFL-kauteensa valmistautunut keskushyökkääjä Melvin Gordon oli pelaaja, jolta odotettiin kuumeisesti läpimurtoa heikon tulokaskautensa jälkeen. Mies esiintyikin edukseen juosten 10 TD:tä runkosarjassa, 10 enemmän kuin edelliskaudella, mutta sekään ei auttanut joukkuetta etenkään alkukaudella. Viiden ottelun jälkeen saldona oli vasta yksi voitto. Joukkue kuitenkin piristyi saalistaen kotikentällään Broncosin päänahan ja heti perään yllätyksellisen vierasvoiton Falconsista jatkoajan jälkeen. Kun joukkoon lisätään vielä viikon 9 voitto Titansista, oli Chargers kivunnut jo iskuetäisyydelle divisioonan sisällä 4–5-saldollaan. Valitettavasti loppukausi sujui tutun mollivoittoisesti, eikä tilannetta helpottanut yhtään Gordonin loukkaantuminen neljä kierrosta ennen runkosarjan päätöstä Panthers-ottelussa. Joukkue joutui tyytymään vaisuun 4–11-saldoon, jolla se vältti liigan jumbosijan ollen kolmanneksi viimeinen.
Jatkoa ajatellen hälyttävä merkki oli pelinrakentaja Philip Riversin tason lasku. Niin miehen heittotarkkuus kuin syötönkatkojen määräkin olivat heikommat kuin edelliskaudella. Positiivista sen sijaan oli Gordonin nousu sekä nuorten Dontrelle Inmanin ja etenkin Tyrell Williamsin otteet laitahyökkääjän tontilla. Puolustuksessa Joey Bosa keräsi säkityksiä 10,5 tulokaskaudellaan, vaikka aloittikin kautensa vasta viikolla 5. Tästä miehestä tulemme kuulemaan vielä tulevaisuudessa.
Chargers-hyökkäys
Uusi kotikaupunki Los Angeles ei ollut pelinrakentaja Philip Riversin mieleen, mutta siitä huolimatta mies tulee johtamaan 14. NFL-kaudellaan joukkueensa hyökkäystä Chargersin pelinrakentajan tontilla. Tällä kaudella mies saa vierelleen sekä viime kauden alussa loukkaantuneen Keenan Allenin että seitsemännellä varausnumerolla varatun Mike Williamsin. Toisaalta hyökkäyksen linjaan kakkos- ja kolmoskierrokselta varatut Forrest Lamp ja Dan Feeney hankittiin myös helpottamaan Riversin urakkaa, mutta Feeney joutuu jättämään kauden väliin kesän loukkaantumisen vuoksi. Viime kaudella linja päästi vastustajan iskemään pelinrakentajaansa kiinni 98 kertaa, eikä vastaavaan ole varaa tällä kaudella. Linjan vasempaan reunaan hankittu Russell Okung tulee vastaamaan tähän huutoon. Paljon joukkueen menestyksestä tuleekin olemaan kiinni hyökkäyksen linjasta. Viime kauden otteet eivät yksinkertaisesti riitä ja nyt, kun laidalla on Allenin kaltainen ykköstähti ja sisempänä Antonio Gates, ehkäpä Rivers’kään ei sorru niin moneen heikkoon heittoon.
Juoksuhyökkäyksen osalta Melvin Gordon osoitti viime kaudella olevansa oikea mies paikallaan. Niin juoksu- kuin kiinniottopelien osalta hänen roolinsa nousi äärettömän tärkeäksi ja on varmaa, että sama tulee toistumaan tälläkin kaudella. 12 TD:tä saattaa jäädä muistoksi, kun mies tällä kaudella saattaa jo kolkutella seuraavaa kymmenlukua ilman loukkaantumisia.
Chargers-puolustus
Puolustuksen kirkkaimpana kruununa loistaa linjassa pelaava Joey Bosa. Miehen tulokaskausi meni vähintäänkin nappiin ja palkinnoksi siitä miehelle myönnettiin parhaan tulokaspuolustajan palkinto. Ei takakentän Casey Hayward’kaan heikosti pelannut viime kauden seitsemän syötönkatkonsa myötä ja hänet valittiinkin kauden päätteeksi Pro Bowliin. Uusi puolustuksen koordinaattori Gus Bradley hankittiin kuitenkin tuomaan uutta virtaa koko puolustukseen, ei ainoastaan roikkumaan kahden tähden varaan. Seahawks-puolustus lähti lentoon Bradleyn johdolla ja samat mahdollisuudet on myös Los Angelesin uusimmalla ammattilaisjoukkueella. Bradleyn pelisysteemi pohjautuu vahvaan takakenttään, jossa Hayward ja Jason Verrett tulevat olemaan arvokkaassa roolissa. Jos miehet selviytyvät omasta urakastaan, voi Chargersista kasvaa jopa pudotuspelijoukkue, mutta siihen on vielä pitkä matka.
Arvio
Uudelta päävalmentajalta, Anthony Lynniltä, odotetaan paljon. Hänellä on mahdollisuudet täyttää nämä odotukset, mutta siihen tarvitaan monen palasen loksahtamista kerralla kuntoon. Kun hyökkäys ja puolustus vaikuttavat vahvistuneen, voi olla, että 6–10-saldo osoittautuu liian pessimistiseksi, mutta siihen kuitenkin uskomme. Etenkin alkukauden ottelut Dolphinsia ja Chiefsiä vastaan olisivat voitettavissa ja siten kausi lähtisi loistavasti käyntiin.
Denver Broncos
Emmanuel Sanders on yksi Broncosin tärkeimmistä avainpelaajista. (Dustin Bradford/Getty)
Kausi 2016 (9–7)
Mestaruus takataskussaan, mutta ilman supertähti Peyton Manningia Broncos uskoi upean puolustuksensa kantavan viime kaudellakin pitkälle. Varamiehen paikalta avauskokoonpanoon heti kauden alussa nousseen pelinrakentaja Trevor Siemianin harteille sysättiin kuitenkin samalla isot paineet. Monien epäilijöiden iloksi mies ei loistanut kahdella avauskierroksella tilastojen painuessa lähes pakkasen puolelle, mutta loistavalla puolustustyöskentelyllä sekä finaalivastus Panthers että Colts taipuivat. Samoin kävi heti perään Bengalsille ja Buccaneersille Siemianinkin herätessä Bengalsia vastaan ilmiliekkeihin neljälle TD:llään ja 312 heittojaardillaan. Tähän mennessä Broncos ei ollut antanut kertaakaan vastustajansa tehdä yli 20 pistettä.
Kun puheet Super Bowl -mestaruuden uusimisesta alkoivat heräillä, Broncos lamaantui ja sai kahdessa seuraavassa ottelussa kasaan yhteensä vain 19 pistettä vastustajien 44 vastaan. Raudanluja puolustus tukimies Von Millerin johdolla astui kuitenkin taas esiin ja käänsi joukkueen kurssin takaisin kohti pudotuspelejä. Kun neljä kierrosta runkosarjaa oli enää jäljellä, sarjataulukossa komeili kahdeksan voittoa. 2–3 voitolla jatkopaikka olisi ollut lähes varma, mutta siihen rahkeet eivät enää riittäneet. Vaikea viimeinen neljännes runkosarjasta osoittautui lopulta liian kovaksi, eikä viimeisessä ottelussa vihdoin tullut voitto enää pelastanut joukkuetta pudotuspeleistä rannalle jäämiseltä. Yhdeksän voittoa heikoilla hyökkäystehoilla oli paras, mihin joukkue pystyi, eikä tulos monessakaan mielessä ollut pettymys. Monivuotiset luottomiehet laidalla, Emmanuel Sanders ja Demaryius Thomas, kantoivat ison vastuun etenemisestä keskushyökkääjäkaksikon (Devontae Booker–C.J. Andersson) tukiessa heitä paikoin mallikkaasti.
Broncos-hyökkäys
Chargersin lailla myös Broncos vaihtoi päävalmentajaansa ja Vance Joseph sai kylkiäisenä lisää laatua hyökkäyksen linjaan. Nousevatko vahvistukset, joista yhden, Garett Bollesin, joukkue nappasi varaustilaisuuden ykköskierrokselta, uuteen kukoistukseensa? Pelinrakentajakaksikko Paxton Lynch–Trevor Siemian kaipaa ainakin apuja linjalta ja samalla arvuuttelu aloittavasta pelinrakentajasta käy edelleen kuumana. Siemian sai joukkueensa luottamuksen viime kaudella, mutta saamme nähdä, kantaako se edelleen. Enemmän joukkueen hyökkäyksen menestystoiveet makaavat keskushyökkääjien C.J. Anderssonin, Devontae Bookerin ja uransa risteyskohdassa olevan Jamaal Charlesin harteilla, joka siirtyi monen Chiefs-kauden jälkeen Broncosiin. Juoksuhyökkäyksestä löytyy nyt sellaista arsenaalia, ettei yksikään puolustus voi jättää sitä huomioimatta. Samalla se avaa uudenlaisen mahdollisuuden myös heittohyökkäyksiin, josta Thomas ja Sanders pääsevät nauttimaan laidalla.
Broncos-puolustus
Kaksi vuotta sitten Broncos voitti mestaruuden hyökkäyksestään huolimatta. Viime kaudella puolustus teki kaikkensa auttaakseen joukkuettaan taas menestymään, mutta sillä kertaa rahkeet eivät riittäneet edes pudotuspeleihin. Tälle kaudelle miehistö lähtee uuden johtotähden peräsimessä. Joe Woods on jo tuttu mies Broncos-leirille kahdelta viime vuodelta valmennustiimissä, mutta nyt hän astuu puolustuksen koordinaattorin saappaisiin ja odotukset ovat korkealla. Heti ensi töikseen mies vahvisti juoksupuolustusta hankkimalla Zach Kerrin Coltista ja Domata Pekon Bengalsista. Näiden miesten avulla joukkue lähtee tilkitsemään isointa aukkoaan puolustuksen saralla. Kummankin osalta on vaikea vielä sanoa, osuivatko hankinnat nappiin, mutta ainakin Broncos yritti tehdä jotain palatakseen kahden vuoden takaiseen tasoonsa. Heittopuolustuksen osalta voitaneen liput nostaa jo salkoon, sillä Aqib Talibin ja T.J. Wardin johdolla takakenttä hoitanee tälläkin kaudella oman leiviskänsä kunnialla kotiin.
Arvio
Broncosin menestys makaa edelleen hyvin vahvasti puolustuksen varassa. Jos joukkue onnistuu heittohyökkäysten ohella tilkitsemään myös juoksulinjat, on edellisvuoden mestaruus jopa uusittavissa. Myös Jamaal Charlesin mukaantulo tuo oman mausteensa, jota on vielä vaikea täydellisesti hahmottaa. Miehen kaksi viime kautta meni loukkaantumisten vuoksi pilalle, mutta terveenä ollessaan hän muuttaa hetkessä Broncosin hyökkäyksen monta astetta vaarallisemmaksi. Siemian puolestaan vaikuttaa selkeältä valinnalta aloittavaksi pelinrakentajaksi, mutta sillä saralla saatamme nähdä monenlaista säätämistä. Lynch janoaa mahdollisuutta näyttää taitonsa ja todennäköisesti sekin hetki koittaa. Jos molemmilla peli kulkee edes keskitasolla, valmennusjohto saa miettiä pitkään, kumman varaan hyökkäyspelit rakennetaan. Kaikesta huolimatta tehdyt muutokset eivät täysin vakuuta ja povaamme joukkueelle haastavaa kautta. Divisioonan kolmossija toista kautta peräkkäin irtoaa tällä kertaa 8–8-voittosaldolla.
Oakland Raiders
Nouseeko Marshawn Lynch takaisin vielä kauden 2014 tasolle? (Tom Pennington/Getty)
Kausi 2016 (12–4)
Raiders-fanit ovat saaneet odottaa jo pitkään joukkueensa menestystä. Heikon edelliskauden jälkeen sen uskottiin olevan liigan musta hevonen pudotuspeli- ja jopa Super Bowl -paikkoja jaettaessa. Tällä kertaa Raiders ei pettänyt faniensa odotuksia vaan marssi läpi kauden voitosta voittoon. Ainoastaan Falcons ja kahdesti Chiefs onnistuivat peittoamaan upealla hyökkäyksen linjalla varustetun joukkueen ennen divisioonan voittajan ratkaissutta päätöskierrosta. Ilman loukkaantunutta pelinrakentaja Derek Carria hyökkäys jäi aseitta Broncos-puolustusta vastaan ja tuloksena tylyt 6–24-lukemat. Villikorttikierros oli yhtä haastava kuin Broncos-ottelukin, kun Carria ei saatu parsittua pelikuntoiseksi. Tulokaspelinrakentaja Connor Cook jäi täysin telineisiin Texansin käsittelyssä, eikä osunut edes vieruskaveriinsa merkkauttaen surkean 40 prosentin osumatarkkuuden heitoissaan. QB-indeksi 30,0 kuvaa miehen otteita hyvin, eikä muu joukkue pystynyt kelkkaa kääntämään. Loistavasti edennyt kausi päättyi isoon pettymykseen 14–27-tappion myötä.
Hyökkäyksen linjan loistavista otteista pääsi Carrin lisäksi nauttimaan myös keskushyökkääjä Latavius Murray juosten 12 kertaa pallon maaliviivan yli. Puolustuksesta löytyi iso kasa pelaajia, joiden kausi meni vähintäänkin nappiin. Parhaiten esiin nousi Khalil Mack 11:sta ja Seahawksista siirtynyt Bruce Irvin seitsemällä säkityksellään, mutta myös tukimies Malcolm Smithin jatkoi loisto-otteitaan, joita jo edelliskaudella saimme todistaa.
Raiders-hyökkäys
Raidersin hyökkäys oli viime kaudella tulessa ja samalla hurmiolla joukkueen on jatkettava myös alkavalla kaudella. Merkit tästä ovat jo ilmassa, sillä Seahawksissa aiemmilla kausilla todellista tuhoa tehnyt keskushyökkääjä Marshawn Lynch liittyi joukkueen kokoonpanoon kesällä. Arviot siitä, missä kunnossa Lynch kauden alkaessa on, vaihtelevat asiantuntijasta toiseen, mutta parhaimmillaan mies voi nostaa Raidersin haastamaan jopa Patriotsin AFC:n herruudesta. Kun joukkueella on Latavius Murray myös kokoonpanossaan, lienee selvää, että juoksuhyökkäykseen tullaan tällä kaudella panostamaan todella paljon. Carrin johtaman heittohyökkäyksenkään tehot eivät jääneet huomiota vaille viime kaudella ja pelinrakentajan vihdoin tervehdyttyä talven loukkaantumisesta, silläkin saralla riittää vastustajien puolustuksille kiirettä.
Jos NFL-joukkueella on heittää tasokasta pelaajaa keskushyökkääjän, pelinrakentajan ja laitahyökkääjän tontille, voiko pudotuspelipaikka lipua käsistä? Ainakin Raidersin kohdalla on helppo nähdä, että tällä kokoonpanolla, ilman merkittäviä loukkaantumisia, tulossa olisi mahdollisuus parantaa viime kauden pudotuspelisaldoa. Laidalla Amari Cooper ja Michael Crabtree tulevat varmasti nauttimaan kolmannesta kaudesta Carrin kanssa täysin rinnoin. Kun Raiders hankki vielä Cordarrelle Patterssonin Vikingsistä ja Jared Cookin Packersistä riveihinsä, heittokohteita riittää joka otteluun. Tässä kohtaa lienee jo turha edes mainita, miten vahva Raidersin hyökkäyksen linja oli viime kaudella. Sama miehistö jatkaa tälläkin kaudella, joten muun hyökkäyksen turvallisuus ja tehot ovat taatut.
Raiders-puolustus
Viime kausi ei ollut Raiders-puolustuksen kannalta kovinkaan onnistunut. Pisteitä heitä vastaan tehtiin paljon ja tähän joukkueenjohto reagoi varaamalla kevään kahdelta ensimmäiseltä kierrokselta nuorukaiset takakentälle. Kulmapuolustaja Gareon Conley ja takapuolustaja Obi Melifonwu saattavat nousta jo alkukaudesta avaukseen. Etenkin Conley toisi uutta ja kaivattua virtaa kentälle. Melifonwu sen sijaan saattaa tuoda tukimiesosastolle tukea ennemminkin, sillä takapuolustajat Reggie Nelson ja Karl Joseph on vaikea syrjäyttää.
Takapuolustus ei ollut ainoa ongelmakohta, sillä Raiders tilastoi liigan vähiten säkityksiä viime kaudella, vaikka joukkueen supertähti Khalil Mack keräsikin niitä 11. Denico Autryltä, Mario Edwardsilta ja Jihad Wardilta on lupa odottaa viime kautta parempaa heittopelien häirintää, mutta nähtäväksi jää, onko heistä siihen.
Arvio
Raidersia oltiin keväällä siirtämässä jo Las Vegasiin, mutta joukkue sai 2–3 vuotta lisäaikaa pysytellä Oaklandissa. Ennen kuin uuden kotikaupungin stadion valmistuu, joukkue saa tehdä täyden päivätyön pitääkseen faninsa, suurimman voimavaransa, tyytyväisenä. Upean hyökkäyksensä avulla joukkueen rahkeet voisivat riittää hyvinkin pitkälle, kunhan Carr pysyy tällä kaudella terveenä. Viime kaudella nähtiin karulla tavalla, mitä miehen poissaolo joukkueelle tarkoittaa. Joukkueen otteluohjelma on haastava, mutta siitä huolimatta 10 voittoa olisi hyvinkin kerättävissä kokoon runkosarjasta.
Kansas City Chiefs
Tulokaspelinrakentaja Patrick Mahomesin kausi mennee penkin puolella. (Jamie Squire/Getty)
Kausi 2016 (12–4)
Kansas City Chiefs teki ikimuistoisen nousun kaudella 2015 10 peräkkäisellä voitollaan. Odotukset viime kauden alla olivatkin syystä korkealla ja vaikka kauden alku oli joukkueelle vaikea, ei se lannistunut. Chiefsin taukoviikko osui parhaaseen mahdolliseen hetkeen, kun se neljän pelatun ottelun jälkeen oli onnistunut nappaamaan vasta kaksi voittoa. Niin hyökkäys kuin puolustuskin olivat aika ajoin olleet pinteessä, kunnes taukoviikolta palasi uudesti syntynyt joukkue. Viisi seuraavaa ottelua toivat voitot ja etenkin puolustus hoiti hommansa kaikissa kiitettävästi. Aavistuksen yllättäen nousukiito katkesi hetkeksi 17–19-tappioon Buccaneersille, mutta loppukauden tärkeät voitot divisioonan sisäisistä mittelöistä, sekä Falconsin kukistaminen riittivät nostamaan Chiefsin AFC West -divisioonan paalupaikalle ja suoraan divisioonakierrokselle.
Pudotuspeleissä vastaan asettui Steelers supertrionsa johdolla, eikä Chiefs onnistunut pysäyttämään huippuvireeseen äitynyttä Le’Veon Belliä millään. Joukkueen loppukiri oli kuitenkin komea, kun se viimeisellä tasoitusyrityksellään onnistui keskushyökkääjä Spencer Waren syöksyllä kipuamaan kahden pisteen päähän pelikellon näyttäessä 2:43. Kahden lisäpisteen yrityskin löysi tiensä maaliviivan yli, mutta tuomarit rankaisivat Chiefsiä lipulla. Toista kertaa sama temppu ei enää onnistunut ja Steelers eteni jatkoon 18–16-voitollaan.
Onnistujia joukkueesta runkosarjamenestyksen myötä löytyi useampia. Hyökkäyksessä paljon kritiikkiä kerännyt pelinrakentaja Alex Smith merkkautti 12-vuotisen uransa isoimman heittomäärälukeman, sisempi laitahyökkääjä Travis Kelce oli iskussa ansaiten oman pelipaikkansa parhaan pelaajan maininnan ja tulokaslaituri Tyreek Hill täytti loistavasti paikkansa 600 kiinniottojaardillaan ja 6 TD:llään, vaikkei juurikaan avauskokoonpanoon mahtunut. Puolustuksessa nuori tukimies Dee Ford astui esiin 10 säkityksellään ja niin ikään nuori kulmapuolustaja Marcus Peters kuudella syötönkatkollaan edelliskauden tyyliin.
Chiefs-hyökkäys
Ilman Jamaal Charlesia, Knile Davisia ja Jeremy Maclinia Chiefsin hyökkäyksen on uudistuttava pysyäkseen tasokkaan divisioonan kärkipaikoissa kiinni. Spencer Waren pelikunnon ollessa vielä pienoinen arvoitus, Jetsistä siirtynyt C.J. Spiller on yksi hyökkäyksen avainkorteista. Waren tervehdyttyä, kaksikko voi muodostaa tehokkaan kaksikon, joka monipuolistaisi joukkueen peliä. Heittopeleissä Alex Smith tulee varmasti pelaamaan edelleen ison määrän palloja Travis Kelcelle, mutta nuoren Tyreek Hillin rooli tulee myös kasvamaan merkittävästi. Kaksikon takaa joukkue kaipaa lisätehoja ja niitä olisi tarjolla Chris Conleylle ja Albert Wilsonille, mutta nähtäväksi jää, riittääkö miesten rahkeet menestyspaineiden alla.
Chiefs-puolustus
Joukkueen puolustus on vahva ja vaikka Dontari Poe jatkaakin uraansa Falcons-paidassa. Hänen kenkiinsä pyrkii loikkaamaan Eaglesista siirtynyt Bennie Logan. Aavistuksen Poe’ta pienempi Logan kantaa isoa vastuuta juoksupuolustuksessa tulevalla kaudella. Chiefsin 3–4-pelisysteemi pitäisi sopia miehelle Eaglesin viime kauden 4–3-systeemiä paremmin. Muilta osin joukkue jatkaa pitkälti viime kauden miehistöllä, kun Allen Baileykin on taas pelikunnossa. Etenkin takapuolustuksesta löytyy laatua vaikka muille jakaa. Komean jatkosopimuksen juuri tehnyt Eric Berry, Ron Parker, Steven Nelson ja pallohaukka Marcus Peters muodostavat todella pelottavan kokonaisuuden, jota vastaan on äärettömän vaikeaa pelata heittopelejä.
Arvio
Vaikka avainpelaajia siirtyi nippu muihin joukkueisiin, on Chiefs edelleen todella uskottavassa kunnossa. Niin hyökkäys kuin puolustuskin pystyy ratkomaan omin voimin pelejä ja molempien onnistuessa, kuka tahansa on kaadettavissa. Kilpajuoksu divisioonan ykköspaikasta tulee olemaan taas kiivasta ja ratkaisu saattaa venyä aivan runkosarjan päätöskierrokselle asti. Kauden avausottelu Patriotsia vastaan kertoo joukkueen tason suhteessa mestarisuosikkiin, mutta tässä vaiheessa 11–5-voittosaldo veisi Chiefsin toista vuotta peräkkäin ykköseksi AFC Westissä.
Twitter: @TuomasKurikka
Kansikuva: Jamie Squire/Getty