Vapaaottelun SM-kisat urakoitiin pääsiäisenä Tapiolan Urheiluhallissa Espoossa. Kisojen taso oli erittäin kova koska Suomen Vapaaotteluliiton liittyminen kansainvälisen IMMAF:n (International Mixed Martial Arts Federation) jäseneksi toi mukanaan sääntöuudistuksia ja nyt alkaneella siirtymäkaudella aiemmin vaparin B-säännöillä ammattilaisotteluita käyneet kehäkonkarit saivat valita, siirtyvätkö he ottelemaan IMMAF:n uusilla säännöillä vai täysammattilaisina A-säännöillä.
Monelle ottelijalle amatööriksi takaisin siirtymisen syy oli heinäkuussa Las Vegasissa järjestettävät lajin ensimmäiset amatöörien MM-kisat. Vaikka Suomen Vapaaotteluliitto ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä siitä, lähettääkö se entisiä ammattilaisia kisoihin vai ei.
Odotetusti ammattilaisena otelleet konkarit putsasivat palkintopöydän ja olisihan se sulaa hulluutta liiton suunnalta jos SM-kisojen voittajat eivät kisakoneeseen nouse. MM-kisojen taso tulee olemaan todella kova ja liiton on turha lähettää Vegasiin mitään märkäkorvia.
Kisojen parhaimmisto
Kevytsarjassa nähtiin ammattilaisinakin otelleista kehäkonkareista Porvoon Fight Factoryn Rasul Khataev, RNC:n Niko Myllynen ja Shooto Lahden Patrik Pietilä. Heistä lahtelainen Pietilä kukisti sunnuntaina finaaliottelussa Myllysen ja mies kruunattiin sarjan Suomenmestariksi. Myös välisarja vilisi tähtiä ja lopulta sarjan ennakkosuosikit Tampereen Kennet Mattsson ja RNC:n huippulupaus Aleksi Nurminen taistelivat sarjan kirkkaimmasta kruunusta. Hyvinkääläinen kukisti lopulta Mattssonin kuristuksella ja nappasi mahdollisen MM-paikan itselleen.
Naisten alle 61,2 kilon sarjassa nähtiin The Voice of Finlandistakin tuttu Suvi Salmimies, joka kuitenkin joutui taipumaan hurjassa nosteessa olevalle Hyvinkään RNC:n Tina Lähdemäelle. Huhujen mukaan Euroopan isoin vapaaotteluorganisaatio Cage Warriors on ollut kiinnostunut Lähdemäestä ja suurella todennäköisyydellä Tina ura suunta seuraavaksi, tai heti MM-kisojen jälkeen, ulkomaille.
Nuorista nostaisin esille Turun Finnfighters´Gymin Zanko Eliassin. 17-vuotias ”superlupaus” olisi halunut otella miesten sarjassa, mutta Suomen Vapaaotteluliiton säännöt eivät sitä sallineet. Nuorukainen nappasi itselleen helposti poikien sarjan -70 kg mestaruuden. Eliassin nimi kannattaa painaa mieleen. Jos äijänalku pysyy ehjänä ja mielenkiinto säilyy, häneltä sopii odottaa isoja tekoja tulevaisuudessa.
Mitä kisoista jäi käteen?
Olen seurannut kotimaista vapari ja ollut mukana sen parissa 90-luvulta asti. Ilokseni olen saanut todistaa, miten ”kovien kundien” veriurheilusta on muovautunut oikeaa urheilua. SM-kisoissa ei nähdä enää pelkkiä testohöyryisiä ja tatuoituja ”kotibodareita”, joiden kisakuntoa on rakennettu lähinnä penkkipunneruksella ja hauiskäännöllä. Tämän päivän vapaaottelijoiden tekninen osaaminen on valovuosien päässä siitä, mitä se oli 90-luvulla. Ja hyvä niin. Uskaltaisin jopa väittää, että vapaaottelijat ovat urheilijoinakin omaa luokkaansa niin henkisesti kuin fyysisesti.
Pääsiäisen kisat osoittivat myös sen, että kotimaisen vapaaottelun tulevaisuus on turvattu. Uusi sukupolvi on motivoitunutta, heillä on hyvät valmentajat ja todellinen mahdollisuus täysammattilaisuuteen. Vaikka onnistuminen maailman suurimmassa ja kauneimmassa vapaaotteluorganisaatiossa UFC:ssä vaatii täydellistä omistautumista, rutkasti onnea ja uskoa omaan tekemiseen, on tuon unelmaorganisaation ovi nyt aivan toisella tavalla auki kuin 10 vuotta takaperin. Anton Kuivanen ja toukokuun lopulla Berliinissä toisen UFC-ottelunsa ottava Tom ”Stoneface” Niinimäki ovat siitä eläviä todisteita.