Lähteekö Lauri Markkasen Chicago Bulls lentoon uuden päävalmentajan johdolla? Tilaa Ruutu + ja koe matsit kotisohvaltasi.”Viimeinkin”, oli ensimmäinen sana, joka mieleeni tuli aamulla, kun kuulin uutisen Fred Hoibergin irtisanomisesta. Kun voittosaldo näyttää viittä ja koriskausi on edennyt yli neljänneksen, niin kuka tahansa olisi huolissaan työpaikastaan. Hoibergin korvaa hänen apuvalmentajansa Jim Boylen, joka on persoonana hyvin erilainen valmentaja.
Siinä missä Fred Hoiberg on ollut pelaajien valmentaja, joka on antanut mielestäni liikaakin vapauksia, on Jim Boylen tunnettu päinvastaisesta asenteestaan. On hyvin yleistä, että päävalmentajaa vaihdettaessa päädytään aivan erityyliseen ratkaisuun kuin aiemmin. Tämä tosin on mielestäni Bullsin kannalta vain ja ainoastaan hyvä asia, sillä Hoibergin peli ei vain ole toiminut.
Hyökkäyspäässä joukkueella on oikeastaan ollut vain yksi syömähammas: Zach LaVine. Hän onkin ollut ennen Markkasen paluuta niin pallon kuskaaja, syöttelijä kuin viimeistelijä. Kuitenkin Hoibergin taktiikkaan kuului, että kaikilla pelaajilla oli yhtäläinen oikeus hakea heittopaikoista ratkaisuja, jopa heittotaidoista riippumatta. Tämä ei ole todellakaan tällä kaudella tuottanut hedelmää, vaan Bulls on sarjan heikoimpia joukkueita hyökkäyksellisesti. Tämä on tosin helposti selitettävissä poissaoloilla, sillä vaikka LaVine onkin pelannut 25 pisteen keskiarvolla, niin hän on ollut tavattoman yksin ja siten myös helposti puolustettavissa.
Ymmärrän toki, että Chicago Bulls on kärsinyt koko alkukauden järkyttävästä loukkaantumissumasta, joka ei voi olla vaikuttamatta voittosaldoon. Voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että joukkueen viidestä tärkeimmästä pelaajasta kolme on ollut sairasosastolla lähestulkoon koko kauden. Lauri Markkanen teki paluun viikonloppuna ja pelasi ensimmäisen ottelunsa, Kris Dunn on pelannut yhden ottelun kauden alusta ja Bobby Portis neljä ottelua.
Nopealla päättelyllä voisi ajatella, että tällaisten nimien ollessa poissa Hoiberg ei ole edes saanut kunnon mahdollisuutta. Olen taipuvainen kuitenkin ajattelemaan, että tämä ei ole tässä tapauksessa oleellista, niin aneemisesti joukkue on esiintynyt. Pikemminkin muutoksen ajankohta on mielestäni hyvä. Sillä saadaan aikaan uuden alun ilmapiiri. Myös pelaajat tietävät, että heidän palatessaan tulee heidän olla heti valmiita esiintymään edukseen uudelle valmentajalle. Onkin syytä olettaa, että niin Dunn kuin Portis palaavat parketeille hyvinkin pian.
Nyt on syytä unohtaa heikosti mennyt alkukausi ja antaa Jim Boylenille rehti mahdollisuus. Ainakin itse tulen käsittelemään Bullsia hänen allaan kokonaan uutena joukkueena ja ajattelemaan, että kausi alkaa sillä hetkellä kun Dunn ja Portis ovat palanneet. Odotan myös Jabari Parkerilta huimaa tason nostoa, sillä nyt penkin takana seisoo hahmo, joka ei kuuntele marinaa. Uskonkin tietynlaisen tiukkuuden tekevän vain hyvää Parkerille. Markkasen suhteen en ole aivan varma.
Oikeastaan ainoa puhtaasti positiivinen asia, jota Hoiberg toi Bullseihin, oli hänen kasvatuksellinen otteensa nuoriin pelaajiin. Myös Markkanen sai tästä paljon hyvää mukaansa. Onkin mahdollista, että ilman Hoibergin sallivaa ja neuvottelevaa linjaa Markkanen olisi jäänyt kiinni niihin muutamiin heikkoihin otteluihin, joita hänellekin sattui viime kaudella. Vain aika näyttää, miten Markkanen vastaa Jim Boylenin melko autoritaariseen johtamistapaan. Se on kuitenkin varmaa, että kukaan ei ole erityisasemassa Boylenin Bullseissa.
On tähdennettävä, että Boylenille tuskin kukaan on pyhä, vaan kaikki päätyvät istumaan penkille, mikäli he epäonnistuvat tai näyttävät tahdottomilta. Bullsin koripallosta vastaava johtaja John Paxson totesikin pressitilaisuudessa, että Hoibergin erottamisessa ei ole kyse voitoista ja häviöistä, vaan yleisestä asennoitumisesta, joka joukkueessa vallitsee. Lisäksi Paxon totesi, että Hoiberg on ollut erinomainen yksilöiden valmentaja. Itse olen ollut huomaavinani pelissä samoja piirteitä kuin Paxon. Bulls on tällä kaudella vaikuttanut haluttomalta ja suorastaan jäätynyt tiukoissa paikoissa. Tällaista häviämiseen tottumista ei yksikään joukkue voi kestää.
Kuten jo todettua on Bulls kärsinyt valtavasta loukkaantumissumasta. Peli itsessään on kuitenkin määrittävä tekijä ja se ei ole ollut Fred Hoibergin alaisuudessa kunnossa. Yleisilmettä ei mielestäni voi selittää puuttuvilla palasilla ja tähän tahdottomaan ilmeeseen on saatava muutos. Toivottavasti suomalaisena korisfanina muutos on positiivinen ja saadaan heikkoon itäiseen konferenssiin yksi ilopilleri lisää. Voittava Bulls olisi sitä ainakin sinivalkoisin lasein katsottuna.
Kansikuva: Tim Bradbury / Getty Images