Suomen World Cup -urakka alkaa ensi yönä kello 3, kun Leijonat kohtaa Pohjois-Amerikan joukkueen.
Ottelun lähtökohdat ovat hyvin mielenkiintoiset, sillä Pohjois-Amerikka on säväyttänyt esiotteluissa esittämällä nopeaa, tehokasta ja erittäin viihdyttävää kiekkoa. Eli kiekkoa, jota Leijonat ei ole esittänyt.
Pohjoisamerikkalaisilla on hyvä vire päällä, ja nuoret miehet ovat totutusti täydessä vauhdissa kauden alussa, toisin kuin monet kokeneemmat pelaajat. Juurikin pelinopeus on Suomen ja Pohjois-Amerikan suurin ero. Leijonat tulee pelaamaan rauhallisempaa – joskin viisaampaa – kiekkoa, mutta voittaako äly tunteen?
Lauri Marjamäen johtaman Suomen täytyy keskittyä etenkin keskialueen puolustuspeliin, sillä nuorisolauma kääntää peliä nopeasti, minkä turvin joukkue saa usein ylivoimahyökkäyksiä. Kiekonmenetyksiin ei ole keskialueella varaa, sillä vastustaja ei tarvitse montaa paikka onnistuakseen 3 vs. 2 -hyökkäyksissä.
Toinen Suomen kannalta tärkeä pointti on paineen alta pois pääseminen. Pohjoisamerikkalaiset paineistavat korkealta, mutta Leijona-puolustuksen pitäisi pystyä rakentelemaan hyökkäystä syöttelemällä. Puolustajilla on kiire avata peliä, milloin myös syötön laatu ja tarkkuus kärsivät.
Yksi suurimmista kysymyksistä onkin, onko Leijona-pakistossa tarpeeksi laadukkaat pelinavaajat? Lähtökohtaisesti vastaus on: ei ole. On hankala nähdä, että Leijonien pakisto pystyisi pelaamaan koko 60-minuuttisen niin tarkasti, ettei harhasyöttöjä ja kiekonmenetyksiä tapahtuisi pelinavaamisvaiheessa. Leijonien alakerran täytyy ylisuoriutua, eli virheet täytyy pitää minimissään, jotta pohjoisamerikkalaiset eivät pääsisi rokottamaan Suomea montaa kertaa.
Yksi pakokeino paineen alta on syöttäminen keskustaan. Siinä on isot riskinsä, mutta keskustassa on usein myös aikaa ja tilaa. Suomi pelasi kiekkoa esiotteluissa muutamaan kerran sentterille omassa päässä, mikä toimi hyvin. Sen täytyy olla kuitenkin maltillista ja hallittua.
Erikoistilanteet jättimäisessä roolissa
Ratkaisevana tekijänä on myös vähemmän yllättäen erikoistilannepelaaminen. Pohjois-Amerikan joukkueessa on armoton tulivoima, minkä Suomi tietääkin. Jäähyjen karsiminen on itsestään selvyys, mutta se ei aina toteudu käytännössä. Vauhdikkaassa kiekossa sattuu ja tapahtuu, ja Leijona-lauma tuleekin kuluttamaan jäähypenkkiä yön ottelussa.
Tällöin Suomelta vaaditaan tarkkaa alivoimanelikkojen työskentelyä. Suomella on erinomaisia alivoimapelaajia, jotka pystyvät muodostamaan laadukkaan passiivisen alivoimaryppään. Nelikon yhteistyöskentelystä ei tule ongelmia, mutta maalineduspelaaminen on toinen asia. Onko Suomella tarpeeksi voimaa ja taitoa pelata irtokiekot pois?
Ylivoimassa piilee Suomen mahdollisuus. Katseet kohdistuvat Patrik Laineeseen, mutta kuinka hanakasti Leijonat hakee laukaisutilaa ihmepojalle? Ainakin esiotteluissa Laineelle hakeminen oli vielä maltillista. Muun muassa Sami Vatanen ei pistänyt montaakaan kertaa kiekkoa Laineelle, vaikka syytä olisi aina välillä antaa. Myös Laine osoitti sen, kun hän kiskaisi kiekon maaliin lempipaikaltaan viimeisessä esiottelussa.
Ja viimeisenä asiana nousee esiin aloitukset, jotka eivät saa ikinä tarpeeksi painoarvoa. Kun voitat aloitukset, joukkueesi ei tarvitse ensiksi kuluttaa voimiaan kiekonriistämiseen ja sen jälkeen keskittyä hyökkäämiseen.
Viisikkopelissä nämä joukkueet ovat varmasti tasaväkisiä, mutta erikoistilanteissa ratkotaan ottelun voittaja. Ja erikoistilanteiden toimivuus on pitkälti kiinni aloituksista. Suomen onneksi Leijonissa on loistavia aloittajia Mikko Koivun ja Alexander Barkovin johdolla, joten tällä osa-alueella Suomella menee hyvin. Yksikin aloitusvoitto oikeassa paikassa voi ratkaista ottelun.
Suomi–Pohjois-Amerikka-ottelu alkaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kello 3. Lohkon ensimmäinen ottelu Venäjä–Ruotsi alkaa kello 22. Voit seurata otteluita Viasatin kanavilla tai Viaplay-palvelussa. Suomen ottelu on nähtävissä myös ilmaiseksi Nelosen ilmaiskanavalta.
Kansikuva: All Over Press