Faneille.comin ensimmäisessä NHL-ennakossa on käsittelyssä Itäinen konferenssi, jonka kärkeen ovat ehdolla tutut suosikit. Tampa Bay Lightning, Pittsburgh Penguins, New York Rangers, Washington Capitals ja Montreal Canadiens ovat lähes pomminvarmoja pudotuspelijoukkueita, mutta mysteerejäkin riittää. Etenkin Boston Bruins on totaalinen arpa heikon kauden ja ison uusiutumisprojektin myötä.
Atlantin divisioona
1. Tampa Bay Lightning
Viime kaudella Stanley Cup -finaaleihin rynnineen Lightningin runko on pysynyt muuttumattomana. Veteraani Brenden Morrow vaihtui Erik Condraan ja Tye McGinn tuo ripauksen syvyyttä. Salamat iskevät hieman harmaantuneesta ukkospilvestä. Kapteeni Steven Stamkos ei ole solminut jatkosopimusta. Tyler Johnsonin Triplets-kentällinen ei pääse enää hyökkäämään puskista. Pienet hyökkääjät joutuvat entistä tiukempaan miesvartiointiin. Sitten kaivataan Ryan Callahanin ja J.T. Brownin fyysisyyttä. Victor Hedmanilla on kaikki eväät aina Norris Trophyyn asti.
Vahvuudet: Viime kaudella pitkälle pötkinyt ryhmä on lähes muuttumaton. Puolustus on ruotsalaiskaksikon Anton Strålman – Victor Hedman johdolla kunnossa. Ben Bishop on liigan etevimpiä kassareita.
Heikkoudet: Iskeekö salama kahdesti yhtä tehokkaasti? Voiko nuoren jengin maha tulla täyteen runkosarjamenestyksestä näin nopeasti? Ryhmän on löydettävä yksi vaihde lisää ja se ei ole helppoa viime kauden suorituksen jälkeen.
2. Montreal Canadiens
Vastustajien epäonneksi Carey Price on jälleen mahtava. Hyvän ja heikon illan erotus on pieni. Se helpottaa Habs-puolustuksen urakkaa, mutta kuusikko kaipaisi pientä ravistelua. Andrei Markovin jalka tulee painamaan, Alexei Emelinin suoritustaso ailahtelee liikaa. P.K. Subban jaksaa vetää painavaakin kivirekeä, mutta ei loputtomasti. Hyökkäyksessä santapaperiosastolla Brandon Prust vaihtui Zack Kassianiin. Lisäksi yhdessä kesän parhaimmista sopimuksista komeilee työnantajan puolella Canadiensin logo. Alex Semin on suurella todennäköisyydellä hintansa väärti. Kapteeniksi nimitetty Max Pacioretty on suuren haasteen edessä. Miten pitää Montrealin kiekkohullu kansa tyytyväisenä? Niin, 1993 muistuttaa.
Vahvuudet: Carey Price, P.K. Subban ja oivasti roolitettu hyökkäys. Kotikaukalossaan äärettömän paha voitettava. Se riittää pitkälle.
Heikkoudet: Puolustuskokonaisuus ei pelastu Mark Barberiolla. Ylivoiman pitää parantua ja joukkueen pitää laukoa aktiivisemmin. Price ei voi seistä päällään illasta toiseen.
3. Detroit Red Wings
Kesän täsmähankinnat -palkinto ojennetaan autokaupunkiin. Oikea käsi alhaalla operoiva Mike Green hankittiin viivaan ja Brad Richards keskikaistalle helpottamaan Henrik Zetterbergin ja Pavel Datsyukin taakkaa. Takaraivoon juurtunut kiekollinen pelitapa on käsite liigan tasolla. Ensi kaudella emme tule näkemään poikkeusta sen saralla. Mike Babcockin auktoriteetti häipyi, vaikeiden ajanjaksojen käsittelyssä mitataan Jeff Blashillin kyvyt.
Vahvuudet: Nopea ja kiekollinen pelitapa, kotipelaaminen. Ylivoimapelaamisella pelastetaan monia sarjapisteitä.
Heikkoudet: Fyysisyyden puute, pois lukien Niklas Kronwallin siniviiva-ajelut. Valmentajanvaihdos tuo pakosti pientä värinää päivittäiseen tekemiseen.
4. Florida Panthers
Viime kaudella loppukiri ei aivan tuonut kissalaumalle paikkaa auringossa. Joukkueen runko on pysynyt samana, nuoriso on jälleen kokeneempi. Yhtälö siivittää Panthersin pudotuspeliviivan rajamaastoon. Roberto Luongo on ratkaiseva tekijä viimeisessä taistelussa. Jimmy Hayes vaihtui Reilly Smithiin sekä kokenut Martin Havlat hakee paikkaa kokoonpanosta koeajan kautta. Pelillinen anti ei häikäise, mutta kokonaisuudessaan kokemusta joukkueessa ei ole liikaa. Vaikka Jaromir Jagr kopissa onkin.
Vahvuudet: Aaron Ekblad, Aleksander Barkov ja Jonathan Huberdeau ovat koko liigan tasolla huippujunioreita. Kukaan muu joukkue ei ole tottunut pelaamaan autiotalossa, kotipelaamisesta saa oikeasti hyötyä.
Heikkoudet: Erikoistilannepelaaminen vesittää haaveita suuremmasta pistesaaliista. Runko ei ole tottunut voittamaan. Gerard Gallant lasketaan päävalmentajana mieluummin heikkoudeksi kuin vahvuudeksi. Puolustuksen kontrasti on liian vahva, 82 ottelun runkosarjassa on pelattava tasaisemmin.
5. Boston Bruins
Big Bad Bruins on enää Bruins. Hätäiltyjä ratkaisuja, ihmeellisiä vaihtokauppoja, you name it. David Krejcin ja Patrice Bergeronin harteilla on aivan valtavasti ladattu odotuksia. Zdeno Chara on hitaampi kuin vuosi sitten. Dougie Hamiltonin korvaa… Aivan. Matt Irwin ei aivan paikkaa jo viime kaudella nähtyjä puolustuksen heikkouksia. Ennen Bruins oli tiivis, nyt joukkue selviytyy Tuukka Raskin johdolla illasta toiseen. Kaikki ei ollut kesällä officella kunnossa. Olohuoneen mattoja tuuletettiin keittiön ikkunasta. Sisäänpäin.
Vahvuudet: Tuukka Rask on voittava maalivahti. Päälläseisomistaidot lyödään puntariin tulevana talvena. Keskikaista on riittävä ja David Pastrnak vuoden vanhempi.
Heikkoudet: Puolustuksen suoritustaso ei riitä edes Atlantin divisioonassa. Matt Beleskeyn pitää toistaa viime kausi kaukana ankkalinnasta. Enää ei ole Milan Lucicia näyttämässä Bruinsin identiteettiä, kuka korvaa?
6. Ottawa Senators
Viime kaudella suurella hurmiolla aina pudotuspeleihin kammennut Senators on muuttunut vain vähän. Viisi pelaajaa nakutti vähintään 20 maalia ja tykiksi hommattu Bobby Ryan pääsi lähelle iskien 18 osumaa. Sisäinen pistepörssi meni luonnollisesti ruotsalaisvirtuoosi Erik Karlssonille. Maalivahtitilanne ratkaistiin kauppaamalla Robin Lehner Sabresiin. Craig Andersonin ja Andrew Hammondin lisäksi tolppien väliin pyrkii viime kesän halutuin yliopistovahti Matt O’Connor. Senaattorien loppukiri oli elokuvakamaa. Sama ei tule toistumaan. Mark Stonen ja Mike Hoffmanin on taltutettava toisen kauden peikko.
Vahvuudet: Anderson on terveenä pysyessään top10-maalivahti. Kaksi kertaa Norris Trophyn pokannut Erik Karlsson saattaa ratkaista ottelut yksin. Suuntaan tai toiseen, riippuen kiekon pysymisestä lavassa nousujen yhteydessä.
Heikkoudet: Tämä Senators on nähty. Suorituskyky hakkasi keväällä rajoittimeen, miten siitä puristetaan lisää? Viime kauden suonenvetojen laantuessa maalintekijöiden pitää nousta esiin. Onko taakka Bobby Ryanille liian kova? Ylivoima ollut täysin Karlssonista kiinni.
7. Buffalo Sabres
Suuresti muuttunutta ryhmää voi verrata eri kankailla korjatuksi torkkupeitoksi. Saumat ovat epäsiistejä. Vielä tällä kaudella ei lähde, vaikka Ryan O’Reillyn ja Evander Kanen johdolla pienimuotoiseen nousuun onkin mahdollisuus. Puolustusta on aiheellisesti kovennettu, mutta Josh Gorges, Cody Franson ja Zach Bogosian joutuvat liian kovaan rasitukseen. Kiekollisuutta puuttuu pohjalta, hyökkääjät joutuvat tekemään pelinsä itse. Senatorsista hankittu Robin Lehner saa elämänsä tilaisuuden ykkösvahtina. Jos Jack Eichel floppaa, koko kaupunki vaipuu masennukseen.
Vahvuudet: Yllätyksellinen hyökkäys. Nyt kaikki voivat lähteä puhtaalta pöydältä. Jos kaikki ostavat Dan Bylsman ajatukset, Sabres voi nousta varteenotettavaksi pudotuspelijoukkueeksi jo vuoden päästä.
Heikkoudet: Puolustuksesta puuttuu kiekollisuus, Rasmus Ristolainen kasvaa rooliin hyvää vauhtia. Eichelin harteilla koko joukkueen fiilis. Alemmat kentät eivät pärjää muiden joukkueiden vastaaville.
8. Toronto Maple Leafs
Vaahteranlehdet pölisivät toimistoa myöden. Vanha herra Lou Lamoriello tuo jämäkkyyttä officeen. Ei ollut Devin Setoguchista tai Curtin Glencrossista auttamaan uudesti kuortaan luovaa ryhmää. Veteraaneista Brad Boyes selvitti koeajan haasteet ja tuo oman yllätyksellisyytensä kiekkopyhätön ylpeydelle. Yksi kesän mielenkiintoisimmista liikkeistä oli vaihtaa kasa nuoruutta Michael Grabneriin. Tuulennopea itävaltalainen saa varmasti itsestään enemmän irti Mike Babcockin alaisuudessa kuin Long Islandilla. Joka tapauksessa joukkue on vain vähän sitä ja vähemmän tuota. Yhteisen nimittäjän etsiminen kestää koko ensi kauden.
Vahvuudet: Yksittäiset ottelut voivat sujua hyökkäysvoiman vuoksi kohtuullisesti. Altavastaaja-asema sopii pelaajistolle, mutta ei Babcockille. Babcock on joukkueelle kuin joukkueelle vahvuus.
Heikkoudet: Maalivahtiosasto, puolustus on todella haavoittuvainen. Joukkue on tottunut häviämään.
Metropolitan-divisioona
Olli Määtän Pittsburgh Penguins tulee heilumaan konferenssinsa kärkipäässä (Getty)
1. Pittsburgh Penguins
Terveenä olevasta Penguinsista on todella vaikea kaivaa heikkouksia. Toisen joukkueen nimeen vannovana tekee pahaa luetella top6-hyökkäys. Puolustuksessa Kris Letang on potentiaalinen Norris-finalisti, Olli Määttä palaa toivon mukaan vahvempana kuin koskaan. Jos puolustuksessa riittää edellä mainitun kaksikon takana nöyryyttä pelata nolla-nollaa, joukkuetta ei pysäytä mikään. Edes Marc-Andre Fleuryn heikommat illat eivät pilaa kokonaisuutta. Sergei Plotnikov on mielenkiintoinen lisäys, Matt Cullen tärkeä profiilipelaaja alempiin kenttiin. Teräskaupungissa on moni palanen kohdallaan.
Vahvuudet: Sentterit, laiturit, kärkipari puolustuksessa. Ylivoima on hyytävä.
Heikkoudet: Tunnepuolella pingviineillä on petrattavaa. Jos ja kun ottelut eivät aina suju samaan tahtiin, turkki kärventyy liian herkästi. Fleury on uhka ja mahdollisuus. Samoin kuin valmentaja Mike Johnston. Saako hän kaikki irti näin tulivoimaisesta ryhmästä?
2. Washington Capitals
Joel Ward vaihtui Justin Williamsiin ja Troy Brouwer T.J. Oshieen. Pientä upgradea molemmissa vaihdoissa, joten uskaltaa väittää Capitalsin olevan vahvempi. Mister Game 7 tuo ratkaisuvoimansa keväälle, Oshie ratkoo todennäköisesti muutaman lisäpisteen voittomaalikilpailuissa. Tolppien välissä Braden Holtbyn on pidettävä tasonsa. Matt Niskasen ja etenkin Brooks Orpikin kanssa tehty kallis riski puolustuksen vahvistamiseksi onnistui. Nyt täytyy pysyä luodulla tasolla. Capitals on edelleen ylivoimalla kova nippu.
Vahvuudet: Alexander Ovechkin tekee huonollakin kaudella yli 30 maalia. Andre Burakovsky on vuoden kokeneempi. Jevgeni Kuznetsovin löytäessä sävelen kentällisensä kanssa tulos on #rockthered-kamaa.
Heikkoudet: Riittääkö alempien kenttien taso. Ovechkin vetää perässään koko sakkia, heikkoina aikoina riveistä on noustava esiin.
3. New York Rangers
Rangers lähtee kahden pitkän pudotuspelikevään jälkeen lähes samalla miehistöllä. Martin St. Louis’ta on vaikea korvata, vaikka kevät olikin heikko. Carl Hagelinin nopeus häipyi Kaliforniaan. Mahtavan kauden pelannut Cam Talbot vaihdettiin varausoikeuksiin ja Antti Raanta hommattiin hoitamaan noin 20 ottelun urakka. Joukkueella on paljon back-to-back-otteluita, joten raumalaiselle on töitä luvassa. Jarret Stoll on oiva lisäys keskikaistalle, nyt luova Kevin Hayes pääsee toteuttamaan itseään laiturina. Chris Kreider tulee tekemään todellisen läpimurtonsa. Puolustuskuusikko on itäisen NHL-kartan kovin, Henrik Lundqvist koko liigan mittakaavalla kärkikahinoissa.
Vahvuudet: Puolustus maalivahti mukaan lukien. Rick Nashin takana on potentiaalisia 30 maalin miehiä.
Heikkoudet: Tunnepuolella St. Louis’n aukko on iso. Nopeuteen nojaava joukkue menetti kyseistä attribuuttia. Ylivoima voi olla kuukausitolkulla sakeaa puuroa.
4. New York Islanders
Capitalsin ohella Long Islandilla tehtiin ennen viime kautta riskihankintoja puolustukseen. Johnny Boychuk ja Nick Leddy muurasivat alakertaa mallikkaasti. John Tavares on itseoikeutettu johtaja hyökkäyksessä. Uhkakuvana on Kyle Okposon menettäminen kesken kauden, jos jatkosopimusta ei synny. Jenkkilaituri pelaa kaikessa hiljaisuudessa lähes piste per peli -tahtia. Mihail Grabovskilta ja Nikolai Kuleminilta on lupa odottaa enemmän. Anders Lee naputti jo viime kaudella 25 maalia, lisää odotetaan. Brock Nelsonin on otettava askelia lähemmäs Tavaresia.
Vahvuudet: Joukkue on hitsaantunut Jack Capuanon alaisuudessa jo monta vuotta. Tavares on potentiaalinen pistepörssin voittaja. Nuorella hyökkäyksellä on vielä annettavaa.
Heikkoudet: Puolustuksen, Jaroslav Halak mukaan lukien, on pidettävä tasonsa, muuten divisioonan muiden joukkueiden hyökkäykset tekevät mantereelle muuttaneesta ryhmästä hakkelusta. Alivoimalla ollut heikko.
5. Philadelphia Flyers
Broad Street Bullies yrittää samalla ryhmällä, mutta eri käskyttäjällä. David Hakstol on monelle täysin tuntematon (suuruus). Sam Gagner tuo oveluutta hyökkäykseen. Gagner on kaikessa ailahtelevaisuudessaan kuin tehty Flyersin hyökkäykseen. Välillä kaikki on yhtä suurta ilotulitusta, mutta seuraavassa pelissä voidaan kaatua siniviivaan ja mennä väärään vaihtoaitioon. Hidas mutta kankea puolustus on ollut oranssin aallon ongelma jo hetken. Radko Gudas ei varsinaisesti sitä ongelmaa poista, mutta isännän otteet ovat tervetulleita omalle maalinedustalle. Uransa KHL-kaukaloissa tehnyt Jevgeni Medvedev on mielenkiintoinen lisäys. Jakub Voracek ja Claude Giroux ovat olleet NHL-tehokkain kaksikko viime kausina. Liukkaan Voracekin on voitettava yksi vastaan yksi -haastot viime kauden tapaan. Jommankumman loukkaantuminen olisi katastrofi Flyersin hyökkäyspelille.
Vahvuudet: Edellä mainittu kaksikko on rautainen. Steve Mason on löytänyt itärannikolla itsensä. Wayne Simmonds on omassa roolissaan maalin edessä liigan eliittiä.
Heikkoudet: Mitä tehdään Vincent Lecavalierille? Ongelmasentterin peluutustuska heijastuu koko joukkueeseen. Hakstolin ja pelaajien on löydettävä toisensa heti. Metrodivarissa ei voi antaa siimaa muille.
6. Columbus Blue Jackets
Viime kaudella valtavista loukkaantumisista kärsinyt joukkue lähtee hyvinkin samalla ryhmityksellä uuteen kauteen. Pakko se on uskoa, että viime kausi oli huonoa tuuria. GM Jarmo Kekäläinen teki kesän rohkeimpia siirtoja, kun hän vaihtoi isoja tulevaisuuden palasiaan tähteyden kynnyksellä olevaan Brandon Saadiin. Jenkkilaiturille paksu pahvi käteen ja eteenpäin. Nick Folignon nimittäminen kapteeniksi oli hyvä veto. Gregory Campbell ja David Clarkson tuovat luonnetta. Paljon on hyviä osia Ohiossa, mutta aivan ei riitä vertailu divisioonassa. Ryan Johansenilla on vieläkin varaa kiristää ruuvia.
Vahvuudet: Sergei Bobrovsky on voittava maalivahti, hyökkäyksessä kärkikentällisillä on kaikki avut voittaa omat match-upinsa vastustajan kolmos- ja neloskenttiä vastaan. Saadilla iso näyttöpaikka, mikä voi realisoitua tykinlauluna useasti. Ylivoima on ollut hyvää.
Heikkoudet: Puolustus on David Savardin todellisesta tasonnostosta ja Jack Johnsonista huolimatta heikko. Kekäläinen ei saanut houkuteltua nimimiestä vapailta markkinoilta. Ensimmäisestä avainpelaajan loukkaantumisesta saattaa hätänappula joutua painetuksi.
7. New Jersey Devils
Luvalla sanoen heikosti viime vuosina varannut Devils joutuu vuodesta toiseen turvautumaan ostomiehiin. Pavel Zacha tuo muutoksen kaavaan, mutta vielä ei ole tshekkisentterin aika. Perinteisesti puolustuksen kautta pelaava pirulauma nojautuu Cory Schneiderin vahvaan suorittamiseen. Puolustuksessa Adam Larsson ja Eric Gelinas ovat potentiaalisia pistemiehiä, mutta taakka omassa päässä voi käydä liian suureksi. Travis Zajac on pätevä puolustava kakkossentteri, mutta Newarkissa hänen olisi soitettava ykkösviulua myös ylöspäin. Tämä yhtälö ei ole tuottanut riittävän hyviä tuloksia. Samaa tuskaa on tiedossa tulevallakin kaudella.
Vahvuudet: Schneider. Puolustus oppii koko ajan paremmin ja paremmin tukemaan hyökkäyksiä. Devils puolustaa välttävästi viidellä, nyt pitää opetella hyökkäämäänkin viidellä. Ylivoimalla voi valua eräitä pisteitä Devilsin laariin.
Heikkoudet: Hyökkäyksen laajuus. Terävä kärki puuttuu. Vieraspelaaminen. Surullisen kuuluisa voittolaukauskilpailuissa.
8. Carolina Hurricanes
Hurricanes hakee pahasti itseään. Ainoat pelaajat, jotka myymällä joukkue voisi aloittaa kunnollisen jälleenrakentamisen, pitävät pään välttävästi veden pinnan yläpuolella. Noah Hanifinista ei ole nostattamaan hurrikaania vielä uskottavaksi. Eddie Läckin saapuminen tuo Cam Wardin peluuttamiseen lisää järkeä, enää Stanley Cup -voittaja ei ole enää niin selkeä ykkönen. Justin Faulk on pirteä pilkahdus Raleigh’n ylpeydessä. Joukkue voi nopeudellaan sekoittaa ottelun rakenteita itselleen edullisesti. Jos Bill Petersin ryhmitelmä lähtee rohkeasti haastamaan vastustajan puolustajia nopeudella, yksittäisissä otteluissa tulee valtavasti maalipaikkoija muun muassa Staalin veljeksille. Loppu on heistä kiinni.
Vahvuudet: Yllätyksellisyys, nopeus. Altavastaajan asema. Nuoriso saa arvokasta kokemusta tulevaisuutta varten. Alivoima ollut viimeisen päälle kunnossa.
Heikkoudet: Materiaali ei vain riitä. Joukkue ei kestä edes loukkaantumisen uhkaa.
Pääkuva: Getty Images
Voit seurata tulevaa NHL-kautta Viaplay-palvelussa tai Viasat Hockey Finland -kanavalla. Kausi alkaa keskiviikon ja torstain välisenä yönä.