Joko-joko-pallo, myös pesäpallona tunnettu laji, kerää edelleen valtayleisössä huvittuneita tai välinpitämättömiä reaktioita, kun aletaan puhua pesäpallosta urheiluna. Keskivertoihmisen kokemukset pesäpallosta rajoittuvat koululiikuntaan, jossa useimmiten lajia vetää kouluttautunut liikunnanopettaja, jonka kosketukset lajiin ovat samalla tasolla kuin vaikkapa seiväshyppyyn.
Ylen lentopalloilijoiden testien ympärille rakentama minisarja ponnistusvoiman testaamisesta on kieltämättä nostanut mielenkiintoisia kysymyksiä ilmoille. Miten voi olla, että joko-joko-palloilija Mikko Kanala (yläkuvassa) pesee testistä toiseen lentopalloilijoita, jotka ovat matkalla kohti lajin Euroopan mestaruuskisoja. Eihän pesäpallossa tarvitse kuin seistä kaarella ja nojailla mailaan tai odottaa ulkokentällä, että pallo tulee kerran-kaksi kohti pelissä.
Kanala iski pöytään staattisen ponnistusvoiman testeissä tuloksen 61,0 cm. Toiseksi tuli koripalloilija Aleksi Akpaso (60,8cm) ja kolmanneksi Antti Siltala (58,8cm). Vertailun vuoksi mainittakoo, että tulokset ovat kaukana suomalaisten ponnistusvoimaspesialistien, mäkihyppääjien, tuloksista. Esimerkiksi Janne Ahonen on hypännyt tuloksen 70,9 cm.
Yhden askeleen torjuntahypyn ponnistustestissä Akpaso vei voiton (87,7 cm), Kanala oli toinen (83,6 cm) ja Siltala jälleen kolmas (83,1 cm). Jälleen pesäpalloilija vaikuttaa urheilijalta. Kahden askeleen iskuponnistusvoimatestillä Akpaso oli jälleen ykkönen (91,0 cm), Kanala jälleen kakkonen (85,2 cm). Miten tämä voi olla mahdollista? Onko Kanala vain oikku pesäpalloilijoiden joukossa kimmoisuutensa ja voimansa puolesta, vai onko taustalla jotain muuta.
Harjoitusmäärät ammattitasolla
Pesäpallo on laji, jossa korostuu maksimaalinen ja nopea voimantuotto-ominaisuus. Urheilijan on kyettävä tuottamaan mahdollisimman suuri liikenopeus omalla kehollaan ja välittää se käsien kautta pelivälineeseen joko mailan kautta lyödessä tai suoraan heittäessä.
Pesäpalloilijan ei tarvitse jaksaa juosta 1 500 metriä täysillä, eikä välttämättä pärjäisi kestävyystesteissä esimerkiksi jalkapalloilijoita tai jääkiekkoilijoita vastaan, monesta muusta lajista puhumattakaan. Mutta esimerkiksi vielä omana aikanani nykyisin Vuokatti-Rukan urheiluakatemiaan kuuluvassa Sotkamon urheilulukiossa Cooperin testissä pesäpalloilijalla minimitasona pidettiin 3 000 metrin tulosta. Ylittämällä tuon rajan nuoren peruskunnon katsottiin olevan siinä kunnossa, että se pystyy vastaanottamaan kovatehoisia harjoituksia talven aikana. Mikäli tuo raja ei ylittynyt, Hiukan legendaariset portaat ja pururadat tulivat tutuiksi huomattavasti lajitovereita pidemmälle syksyyn.
En voi puhua kuin omasta ja niiden pesäpalloilijoiden puolesta, joiden kanssa olen joko harjoitellut lukioaikana tai puhunut asiasta myöhemmin, mutta uskallan väittää, että pesäpalloilijat huipulla ovat urheilijoita. Esimerkiksi lukioaikoina kellotimme 15-25 tunnin, joskus 30 tunnin harjoitusviikkoja toisensa perään rytmityksen mukaan. Vaihtelua yksilöiden välillä toki oli, esimerkiksi allekirjoittanut löytyi usein harjoitustuntimäärän alimmasta kvartaalista. Vähemmän yllättäen en huipulle ikinä päässyt.
Jalkapallo vs. pesäpallo
Pesäpallossa kilpailukausi on lyhyt, toukokuun alusta syyskuun puoleen väliin – mikäli joukkue etenee finaaleihin saakka. Pelit kestävät keskimäärin 2 h 18 min. Ottelun fyysistä kuormittavuutta on mitattu tieteellisesti ainakin kaksi kertaa. Hallikauden SM-turnauksessa suoritettujen mittausten perusteella saatiin selville, että pesäpallossa etenijän keskimääräinen syke oli 145 lyöntiä (hajonta +-7) ja maksimisykkeiden keskiarvo 187 (+-6).
Kuningaspallossa kilpailukausi on pidempi; Suomessa huhtikuusta lokakuun loppuun. Jalkapallossa maksimisykkeen keskiarvoksi ollaan mittauksissa saatu esimerkiksi 185 (+-7), koko pelin keskiarvon pyöriessä 145-150 välillä.
Urheiluvälinevalmistaja Adidas mittasi kesällä 2013 pesäpalloilijoiden juoksumatkoja antureiden avulla ja tuloksiksi saatiin seitsemän, jopa kahdeksan kilometrin matkoja. Jalkapalloilijat juoksevat keskimäärin 9-12 kilometrin matkoja ottelun aikana.
Sykkeet sinällään eivät tässä kerro urheilijoiden hyvästä tai huonosta kunnosta, vaan enemmänkin lajin rasittavuudesta, ja siitä millä tasolla yksilön sykkeet kilpailusuorituksen aikana liikkuvat.
Pelaajilla ominaisuudet kunnossa
Jani Komulainen, 37, on edelleen rautaisessa kunnossa. (SuperJymy Oy)
Pesäpalloilijat ovat fyysisesti monipuolisia, sillä muutamia harvoja puhtaita lyöjäjokereita lukuunottamatta kaikilla pelaajilla on useita eri vastuita sekä sisä- että ulkopelissä. Kuten todettu aiemmin, lajissa korostuvat nopeat voimantuotto-ominaisuudet. Nopeus ja elastisuus ovat valttia sekä sisä- että ulkopelissä.
Kokosin artikkelin loppuun kahdelta korkeimmalta sarjatasolta esimerkkejä pesäpalloilijoiden testituloksista. Arvot ovat hyvällä tasolla, vaikka eivät olekaan absoluuttista huippua (vrt. esim. yleisurheilijat). Suhteellisen korkea maksimivoimataso yhdistettynä nopeuteen ei ole itsestäänselvyys, ei etenkään, kun pelaajat liikkuvat ottelun aikana mainitut 7-8 km.
Tällaisiin tuloksiin ei päästä ilman päämäärätietoista, vuosia kestävää harjoittelua. Toki Kempele ja Sotkamo kuuluvat kumpikin sarjatasonsa kärkikastiin ja pelaajat ovat sarjatasojen eliittiä. Kaikissa joukkueissa ei yhtä koviin tuloksiin ylletä testeissä, mikä näkyy myös kentällä.
Pesäpallon ydin on, kuten kaikissa muissakin pallopeleissä, pelin pelaaminen. Ominaisuuksilla ei tehdä mitään, jos ei osata ensin tunnistaa, sitten valita ja kolmantena suorittaa lajisuorituksia. On kuitenkin naiivia väittää, ettei pesäpallo ole urheilua. Jos aiot pärjätä Suomen huipulla pesäpallossa, sinun on elettävä ja harjoiteltava kuten ammattimainen urheilija.
30 m juoksu (lähtöviiva 30 cm ennen 1. kennoa, kennot n. polven korkeudella, Kempeleen testeissä lähtöviiva 50cm ennen ja mittaus rinnan korkeudelta):
Sotkamon Jymy (kevät 2014)
- Niilo Piiponniemi 3,66 (kevät 2015 3,67)
- Jere Vikström 3,71
- Niko Korhonen 3,72 (kevät 2015 3,67)
Kempeleen Kiri (keskitalven testit 2015)
- Heikki Savikoski 3,82
- Jani Lassila 3,84
Loikkatulokset
Jymy (2015): Tasa-/vuoroloikka, 5 perättäistä loikkaa
- Niilo Piiponniemi 16,1 m / 15,15 m
- Jani Komulainen 15,1 m / 14,2 m
- Niko Korhonen 15,3 m / 14,0 m
KeKi: 5-loikka
- Jani Lassila 15,40 m
- Samuli Ranta 14,95 m
Voimatestit
Jymy (2015): Penkkipunnerrus + rinnalleveto
- Roope Korhonen 130 kg + 135 kg
- Jani Komulainen 120 kg + 120 kg
- Toni Kohonen 115 kg + 125 kg
KeKi (2015): Penkkipunnerrus + rinnalleveto
- Jarmo Viittanen 125 kg (penkki)
- Iiro Åman ja Hannu Ikonen 120 kg (penkki)
1. Matti Pellikka 125 kg (rinnalle)
2. Hannu Ikonen ja Heikki Savikoski 120 kg (rinnalle)
Oletuskuva: Juha Tamminen (AOP)