Suomalaisen jääkiekkoilun ja osaltaan muunkin kilpaurheilun menneiden vuosien perisynti parhaansa tekemisestä ja tarkkailusta on viimein poistumassa taka-alalle. Siinä missä aiemmin tuntui riittävän pelkkä osallistuminen ja paikallesaapuminen parhaine yrityksineen, ovat nykyään johdon ottaneet Patrik Laineen kaltaiset itsevarmat ja ennen kaikkea itseltään aina voittamista vaativat nuorukaiset, joiden sanavarastoon ei kuulu yrittäminen vaan tekeminen. Mistä on tämä uusi urheilijasukupolvi tehty?
Jääkiekon puolella menestykseen on myös alettu kasvaa. Aiemmat hienot tarinat ruokkivat tulevia ja vanhat menestykset kertovat mahdollisuuksista tuleviin. Vaikka leijonienkin luottamaan niin sanottuun ”Meidän peliin” ja siihen kuuluvaa ajoittaisesti rauhallista pelitapaa on miten arvosteltu, niin pelaajamme ovat joutuneet käymään aikamoisen koulun oppiakseen yhteisen jääkiekon pelaamisen tavan. On myös syytä muistaa, että suomalainen pelitapa ei ole puhdasta trapissa seisomista, vaan se on myös reaktiivista ja eri tempoja yhdistävää. En kuitenkaan koe, että yhtenäisellä pelitavalla olisi suurtakaan merkitystä nykyisen kaltaisessa voittamiseen tähtäävässä jääkiekkokulttuurissa.
Todellisuudessa kyse on kuitenkin palosta menestyä. Jos aiemmin suomalaista urheilua pystyi kuvaamaan suorituskeskeiseksi, niin onneksi nuoren sukupolven kohdalla on helppo puhua menestyskeskeisyydestä. Kilpailuja lähdetään voittamaan vimmalla ja unohdetaan mantrat parhaansa tekemisestä. Urheilijaa eteenpäin vieväksi voimaksi onkin tulossa aiemman oman ennätyksen tekemisen sijasta maailmanennätykseen pyrkiminen. Urheilu on pohjimmiltaan kilpailua, jossa on tavoite olla paras paikalle saapuneista.
Jos, ja toivottavasti kun, kansa pian villiintyy ja lähtee kaduille tanssimaan Suomen voitettua maailmanmestaruuden, niin olemme urheilukansana ottaneet jälleen yhden askeleen kohti menestykseen määrätietoisesti tähtäävää urheilukansakuntaa. Kannattaakin mm-kisoja seuratessa katsoa nuorten miesten kuten Sebastian Ahon ilmeitä. Niistä ilon ja aidon voittamisen himon ilmeistä on tulevaisuuden urheilumenestys tehty.
Annetaan siis tulevaisuudessakin poikien ja tyttöjen puhua kovista tavoitteista. Jos haluat joskus olla paras on sinun uskottava siihen itse. Ja jos siihen uskot itse, niin miksi et sanoisi sitä ääneen. Menestystavoitteista kertominen ei koskaan vertaudu vaalilupauksiin, vaikka niille yhtäläistä onkin huono paikkaansa pitävyys. Urheilumedia ei siis saa jäädä vatvomaan epäonnistumisia ja suurien sanojen vastaisia tuloksia vaan kannustaa eteenpäin. Jotta voi toimia isosti, niin pitää ajatella isosti.
Uusi urheilijasukupolvi on siis tehty kiimasta, himosta, halusta ja periksiantamattomasta toiminnasta. Näiden kaikkien tähtäin on olla paras. Toivottavasti näemme otteluissa tätä himoa omiemme otteissa ja pääsemme maistamaan kultajuhlia.
Leijonat näyttäkää kisoisa luontonne. Teillä on siihen erinomainen mahdollisuus.
Kansikuva: Henning Bagger / AOP