Eilen tapahtui suomalaisessa urheilumaailmassa jotain odottamatonta. Turun ylpeys HC TPS ilmoitti niin nettisivullaan kuin sosiaalisen median kanavissa, että se järjestää syksyn aikana kolme teemaottelua. Ensimmäinen on aiheeltaan sateenkaarenvärinen eli yhdenvertaisuutta ajava, toinen rasismin vastainen ja kolmannen teema kiusaaminen. Kaikki kolme aihetta ovat tärkeitä ja niistä on voitava puhua kaikissa instansseissa. Etenkin niissä, joissa riittää muskelia keskustelun tuomiseksi päivänvaloon ja suuren yleisön tietoisuuteen. Jääkiekko on Suomessa niin suuri laji, että on tullut aikakin herätä nykymaailmaan ja ottaa rohkeasti kantaa myös urheilun ulkopuolisiin asioihin.
Tepsi otti tietoisen riskin toimimalla vallitsevan urheilukonsensuksen vastaisesti. Suomalaisessa urheilumaailmassa on tavattu pitää kiinni visusti ajatuksesta, että vain urheillaan. Mielipiteitä ei ole sanottu ja tärkeät moraaliarvot ovat jääneet taka-alalle. Tepsin rohkea ulostulo on mielestäni ilahduttava ja ennen kaikkea tarpeellinen toimi, jolla saadaan myös urheiluväki heräämään siihen tosiasiaan, että sillä on paitsi oikeus, niin myös eräänlainen velvollisuus pukea sanoiksi tunteitaan ja arvojaan. En oikeastaan näe TPS:n toiminnassa kuin hyviä puolia.
Ja sitten siihen iänikuiseen fraasiin:”Politiikka ja urheilu tulisi erottaa toisistaan.” Kyseisen sanonnan viljelijät eivät ehkä itse ymmärrä, mutta he juuri ovat pahimpia politiikan ja urheilun sotkijoita. Kaikki teot, jotka ovat edes osittain julkisia, voidaan tulkita enemmän tai vähemmän poliittisiksi. Eli yhtä lailla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista vaikeneminen on politiikkaa. Mielestäni HC TPS teki ainoan oikean teon julkaistessaan kolmen ottelun ohjelmansa. Se on politiikkaa, mutta sen ainoassa järkevässä muodossa. Luulisikin, että tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kiusaamisen vastustamista pidettäisiin yleisesti hyväksyttyinä moraaliarvoina. Jos näin ei ole, niin aletaan lähestyä Venäjän mallia, siis maan, jossa sattumalta juurikin samana TPS:n tiedotteen kanssa päivänä pidätettiin Pride-kulkueeseen osallistuneita ihmisiä, jotka virheellisesti nimettiin aktivisteiksi suurimmissa suomalaisissa mediataloissa.
Ilmeisesti osa suomalaisista haluaa siirtyä venäläiseen malliin, sillä niin vihaista kommenttia SOME-maailma tunkee verkkokalvoilleni ja useasta suusta on jopa todettu, että kausikorttien uudistaminen jää tämän asian takia tekemättä. Siis sen takia, että seura kannattaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä vastustaa kiusaamista. Vaikka homoseksuaalit, maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat kuinka hiertävät nykyään liiankin monen kengissä ja liiankin pahasti, niin luulisi edellä mainittujen hyveiden olevan kuitenkin kannatettavia. Ei TPS ota maahan yhtäkään maahanmuuttajaa tai aivopese kenestäkään homoseksuaalia. Se vain ajaa yleisiä ja positiivisia arvoja omalla toiminnallaan. Me kuitenkin kaikki olemme ihmisiä ja vain ihmisiä.
Kun sen yhden kerran voin sanoa olevani TPS-myönteinen on siitä tehtävä päänavaus. Turkulaismyönteisyys kun ei kulje kaltaisellani ruusunpunaisella jullilla sydämessä. Joskus, todella harvoin, kohtaa kuitenkin tekoja, jotka muuttavat perustavalla laadullaan käsitystä aikaisemmin inhokkiasemassa olleeseen organisaatioon. TPS onkin esimerkki kaikille mahdollisille urheiluseuroille. Jääkiekko, kuten muutkin urheilulajit kuuluvat kaikille ihmisille ihonväristä, etnisyydestä, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta riippumatta. Kiitos HC TPS, että teette asenteenne ja suvaitsevaisuutenne kaikkien tiedettäväksi. Toivottavasti muut seuraavat esimerkkiänne.
Kansikuva: Getty Images