Vuosi lähenee loppuaan, mikä tarkoittaa myös Bundesliiga-kauden saapumista puolimatkan krouviin. Vuoden takaisen sensaatiojoukkueen RB Leipzigin kausi ei ole sujunut sillä tavalla kuin Red Bullin toimistossa oltiin etukäteen varmasti kaavailtu.
Kun ”Ruohopallourheilijoiden” tämän kauden pistekertymää vertaa viime vuoden joulun vastaavaan, huomaa että joukkue on jopa 11 pistettä ja kolme sijaa perässä ensimmäisen pääsarjakauden tuloksia. Viime kaudella talvitauolle lähdettäessä Leipzig oli Bundesliigassa toisena, vain kolme pistettä Bayern Müncheniä perässä. Nyt baijerilaisseura on repinyt jo 13 pistettä eroa, Leipzigin valahdettua viidenneksi.
Viime sunnuntaina Leipzig kohtasi kotonaan pääkaupungin Hertha Berlinin, joka kävi ryöstöretkellä itäsaksalaiskaupungissa, hakien mukaansa maukkaan vierasvoiton. RB Leipzig lähteekin sen myötä joulutauolle viiden perättäisen voitottoman ottelun siivittämänä. Kahden tasapelin lisäksi joulukuuhun on mahtunut kolme tappiota ja tippuminen Mestarien liigan jatkopeleistä.
Vielä dramaattisemmaksi ja anteeksiantamattomammaksi viimeisimmän tappion tekee se, että Hertha pelasi yli 80 minuuttia ottelusta miesalivoimalla, Jordan Torunarighan otettua tarpeettoman punaisen kortin jo seitsemännellä peliminuutilla. Hertha-luotsi Pal Dardain laadukkaasta työstä huolimatta, Die Alte Damen – kuten berliiniläisseuran lempinimi kuuluu – ei olisi pitänyt pystyä yltämään täyteen pistesaaliiseen, pelatessaan lähes koko pelin kymmenellä miehellä viime kauden Bundesliiga-kakkosta vastaan.
Kuluttava pelitapa vaatinut veronsa
Leipzigin esiintyminen Herthaa vastaan noinkin ponnettomasti laittoi ihmettelemään, josko Ralph Hasenhüttlin valmentamalta ryhmältä olisi eväät syöty. Joukkue joutui laukomaan kaukaa ja huonoista huonoilta sektoreilta, Timo Wernerin häärätessä käytännössä yksinäisenä kärkenä. Käytännössä hyökkääjän ainoaksi noteeraamisen arvoiseksi suoritukseksi pystyi laskemaan vain näyttävän kaatumisen Torunarighan joulukorttiin johtaneessa taklauksessa.
Muista profiilipelaajista myös esimerkiksi Yussuf Poulsen pyöri kentällä täysin päämäärättömästi. Portugalilainen Bruma ja Jean-Kevin Augustin puolestaan tekivät töitä sen minkä pystyivät, mutta heidänkin otteistaan paistoi turhautuneisuus. Edes Naby Keitasta ei ollut pelastamaan tilannetta.
Leipzigiltä toki puuttui kenties tärkein pelaajansa, kun ruotsalaistähti Emil Forsberg oli sivussa mahavaivojen vuoksi. Siltikään Malmöstä tulleen laitahyökkääjän niskaan ei voi kaataa syytä alisuorittamisesta. Leipzig näytti – kuinka ironista – väsyneeltä. Jos Red Bull antaa siivet, niin tällä hetkellä ainakin ne ovat hukassa. Lentokelistä ei nimittäin ole ollut tietoakaan pitkään aikaan.
Davie Selke jätettiin tyystin vartioimatta miehen molemmissa maaleissaan. Salomon Kaloun puskumaali vapaapotkun jälkeen oli jälleen kerran oiva muistutus siitä, että erikoistilanteiden puolustaminen on ollut Leipzigin murheenkryyni läpi kauden.
On ehkä aiheellista kyseenalaistaa urheilujohtaja Ralf Rangnickin ihannoiman aktiivisen prässipelin toimivuus läpi pitkän kauden. Leipzig on ollut ajoittain yllättävissä vaikeuksissa sellaisissa otteluissa, joissa se on ”joutunut” olemaan se joukkue, joka pitää enemmän palloa. Ja kun joukkue on päässyt toteuttamaan vastaiskupeliään haluamallaan tavalla, on se tuonut kovan fyysisen kuorman pelaajille, jota keskelle viikkoa tulleet europelit ovat pahentaneet entisestään. Muut Bundesliigan joukkueet ovat löytäneet aseet Leipzigin aktiiviseen gegenpresseniin, johon itäsaksalaisilla on ollut vaikeuksia vastata.
11 ylimääräistä peliä verrattuna edelliskauteen ovat selkeästi näyttäneet vaatineen veronsa, eikä pelkästään pelaajille. Viime kaudella Red Bull Arena oli tupaten täynnä 17:sta Bundesliigan kotiottelussa kaikkiaan kymmenen kertaa. Tällä kaudella seura on saanut myytyä loppuun vain kaksi kotipeliään. Viimeksi Mainzia vastaan lehtereillä oli varsin vaatimattomat 32 800 silmäparia ja nyt viimeisimpänä Herthaa vastaan sunnuntaina tyhjiä paikkoja oli jälleen tuhansia. Joko uutuuden viehätys on karisemassa muovisesta uutuusseurasta, jota fanit ovat kannattaneet vasta muutaman vuoden ajan?
Vaisu Hinrunde, parempi Rückrunde?
Kaikesta panettelusta huolimatta, kriisistä puhuminen on täysin turhaa. Leipzigin joukkue on koko Bundesliigan nuorin 23,2 ikävuoden keskiarvollaan, joten on selvä että kokemattoman ryhmän suoritustaso heilahtelee. Tämä on myös seuran ensimmäinen kausi, kun se joutuu tahkoamaan sekä kotimaan sarjaa että europelejä. Melko monelle muulle organisaatiolle nämä olisivat jo riittävän päteviä syitä suoritustason notkahtamiselle.
Mutta, Rasenballsport Leipzig ei ole mikä tahansa seura. Se on jättikonserni, joka on käyttänyt yli 150 miljoonaa euroa uusiin pelaajiin vuodesta 2015 lähtien, ja sillä on ensiluokkainen, moderni harjoituskeskus kaikilla nykyajan herkuilla ja lisäksi myös vaikuttava nuorisoakatemia.
Ammattilaisjalkapalloilun edellytykset ovat puitteiden ja fasiliteettien osalta aivan Bundesliigan kärkeä, jopa Bayern Müncheniin verrattavaa tasoa. Ja kun nyt otetaan huomioon, että Leipzig painii omassa kastissaan resurssiensa puolesta, onkin aivan reilua että sitä myös kohdellaan ja arvostellaan sen mukaisesti. Ja niihin peilaten on helppo sanoa, että syyskausi, Hinrunde, on ollut pettymys. Kuukauden tauko tulee kreivin aikaan, Ja kevätkaudella, Rückrundella, on lupa odottaa energisempää härkälaumaa.
Artikkelikuva: All Over Press