Kumpi jatkaa, Arsenal vai AC Milan? Seuraa huippujännittävää Eurooppa-liigaa Ruutu+ -palvelusta.Jos pitäisi veikata meneillään olevan Valioliiga-kauden puhutuimpia henkilöitä, olisivat allekirjoittaneen arvaukset Pep Guardiola ja Arsene Wenger – toinen hyvässä, toinen pahassa. Siinä, missä katalaanin City on kerännyt ylistystä ja ihailua, näyttävät viimeisetkin ymmärtäneen ajan ajaneen ohi Professoriksikin kutsutusta ranskalaisesta. Eurooppa-liiga tarjoaa Wengerille kuitenkin vielä yhden mahdollisuuden yli 20 vuotta kestäneen Arsenal-uransa edes jossain määrin kunniakkaaseen päättämiseen.
Arsenalin heikkoudesta ja Wengerin taantumuksesta on kirjoiteltu pitkin kautta, myös tämän aviisin toimesta. Edes tammikuun rohkaisevat hankinnat eivät ole parantaneet menoa, päin vastoin. Evertonin Gunners murskasi tyylipuhtaasti 5–1. Sen jälkeen pohjoislontoolaiset ovat hävinneet kuudesta pelaamastaan ottelusta viisi. City kyykytti Wengerin ryhmää kahdesti, mutta nöyryyttävin tappio koettiin kotona ruotsalaisseura Östersundille.
Etenkin alkuvuosi on ollut Arsenalille tervanjuontia. Vuoden 2018 puolella Tykkimiehet ovat napanneet sarjapeleissä vaivaiset seitsemän pistettä, ja ovat alkaneen vuoden neljänneksi huonoin joukkue yhdessä Stoken ja Evertonin kanssa. Kaikki kilpailut mukaan lukien 14:n pelatun ottelun saldo on lohduton: neljä voittoa, kaksi tasapeliä ja peräti kahdeksan tappiota.
Käytännössä tämä on tarkoittanut Arsenalin putoamista kauas muista kärkijoukkueista. City on jo peräti 33 pinnaa Wengerin miehistöä edellä. Neljäntenä majaileva Tottenham on kiihdyttänyt 13 pistettä karkuun. Viikonloppuna Arsenalin kellistänyt Brighton on 11 pisteen päässä kymmenentenä, mikä tarkoittaa Arsenalin olevan lähempänä sarjataulukon alempaa puolikasta kuin kärkinelikkoa.
Tilastoja voi pyöritellä ja rajauksia muutella, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että Arsenal on Wengerin johdolla pudonnut muiden kärkijoukkueiden vauhdista. Eikä pelkästään pisteillä mitattuna, vaan myös pelillisesti.
Ei tarvitse edes jälkiviisastella sanoakseen, että Wengerin olisi kannattanut hypätä syrjään viimeistään viime keväänä, kun luotsi johti Arsenalin FA Cupin voittoon. Todellisuudessa Wenger on jäänyt kuningaspelin taktisen evoluution kyydistä jo ajat sitten. Jalkapallon hallitsevaksi paradigmaksi on viime vuosina noussut organisoitu kollektiivi, johon Wenger ei yksinkertaisesti halua tai kykene mukautumaan.
Myös taktisista asioista voisi jaaritella kyllästymiseen asti, mutta turhan toiston välttämiseksi siirrytään eteenpäin ja Wengerin viimeiseen oljenkorteen, Eurooppa-liigaan.
Arpa ei suosinut Arsenalia, joka kohtaa neljännesvälierissä AC Milanin. Neljännesmiljardin uusiin pelaajiin kesällä käyttänyt Rossoneri on päässyt jaloilleen sysimustan syksyn jälkeen.
Seuran entinen pelaajalegenda Gennaro Gattuso on jättänyt turhat hienoudet sivuun ja laittanut ryhmänsä juoksemaan. Juuri työteliäitä ja tiiviisti organisoituja nippuja vastaan Arsenal on tavannut olla ongelmissa.
Euroopan kakkoskilpailu ei välttämättä ole edes Milanin paras sauma selvitä Mestarien liigaan, sillä se on Serie A:ssa enää kahdeksan pisteen päässä nelospaikasta, mutta yhden ottelun sitä hallinnoivaa Laziota vähemmän pelanneena.
Tykkimiesten tilanne taas on se, että kaikki paukut pitää keskittää Eurooppa-liigaan, sillä ”Wenger Trophy” on karannut auttamattoman kauas.
Arsenalin tuskaa ei varsinaisesti helpota UEFA:n erikoinen sääntö, joka estää Pierre-Emerick Aubameyangin pelaamisen, koska miehen edellinen seura Borussia Dortmund putosi samaan kilpailuun. Vastaavasti Manchester Unitedissa Mestarien liigaa pelannut Henrikh Mkhitaryan saa edustaa Gunnersia, koska ManU selvitti tiensä UCL:n jatkopeleihin. Tilannetta synkistää entisestään Alexander Lacazetten polvivamma, joka pitänee ranskalaisen sivussa ainakin avausosasta. Näin ollen hyökkääjävaihtoehdot ovat alati tuhnuileva Danny Welbeck tai 18-vuotias Eddie Nketiah.
Loppu viimein on kuitenkin yhdentekevää, kuka Arsenalin piikissä hyökkää. Jos peli ei parane radikaalisti, on Milanille tarjolla vapaa lippu puolivälieriin. Varsinkin jos puolustus jatkaa sunnuntailiiga-tasolla.
Danny Welbeckin pitäisi olla iskussa, kun Arsenal kohtaa AC Milanin. (Mike Hewitt/Getty Images)
Tummia pilviä kerääntyi myös kentän ulkopuolella. Laatulehden maineessa oleva The Guardian julkaisi viime perjantaina karun jutun, jossa kerrottiin Arsenal-pelaajien keskinäisestä palaverista. Pelaajat kokevat jutun mukaan saavansa liian vähän apua manageriltaan. Huhujen mukaan luottotoppari Laurent Koscielny olisi jopa kyynelehtinyt tilaisuudessa. Kenties vielä tätäkin huolestuttavampaa on se, että pukuhuoneen sisäisiä asioita ylipäätään päätyy lehtien palstoille. Kaiken kaikkiaan Guardianin juttu korosti asiaa, jota on spekuloitu jo pidemmän aikaa: Arsene Wenger on menettänyt pukuhuoneensa.
Kaikesta kritiikistä huolimatta Wenger on aiempina vuosina kyennyt kääntämään joukkueensa kurssia. Suunnan korjaukset eivät yleensä ole taktisten muutosten peruja, vaan ranskalainen on onnistunut palauttamaan pelihuumorin vapaasti virtaavaa futista pelaavaansa ryhmäänsä.
Wengerin perinnön kannalta olisikin toivottavaa, että tämän kaltainen täyskäännös nähtäisiin Milania vastaan. Englantilaiseen jalkapalloon lähtemättömän vaikutuksen tehneestä managerilegendasta on uhkaavasti tulossa yleinen vitsi. Hän itse asiassa on sitä jo monien papereissa.
Ranskalainen puhui hiljattain siitä, kuinka hän kunnioittaa sopimuksiaan loppuun. Tämä tarkoittaisi, sitä, että Wenger valmentaisi Arsenalia myös ensi kaudella.
Harva kuitenkaan uskoo Wengerin roikkuvan pestissään tätä kautta pidempään. Arsenalin täytyy tehdä muutoksia jo pelkästään seuran uskottavuuden takia. Valmistautuminen Wengerin jälkeiseen aikaan on selkeästi alkanut, sillä seura on palkannut toimistolle kovan profiilin väkeä, Dortmundin scouttivelho Sven Mislintat sekä Barcelonasta tuttu tekninen johtaja Raul Sanllehi etunenässä.
Näin ollen Eurooppa-liiga tarjoaa seniiliksi käyneelle Arsenal-managerille viimeisen sauman kiillottaa pahasti pölyttynyttä kuvaansa. Tämän vuoden turnaus on poikkeuksellisen tasokas, sillä Milanin lisäksi mukana on Atletico Madridin ja Dortmundin kaltaisia huippujoukkueita, eikä Arsenalia voi nykytilan perusteella nostaa voittajasuosikkien joukkoon. Saumat finaaliin asti nykyryhmän pitäisi kuitenkin tarjota.
Arsenal ja AC Milan kohtasivat edellisen kerran Euroopassa vuonna 2012, kun pelattiin Mestarien liigan neljännesvälieriä. Kotonaan Arsenal voitti toisen osan 3–o, mutta Milan paineli parista jatkoon kylvetettyään Tykkimiehiä San Sirolla peräti 4–0. Wenger tuskin haluaa edes kuvitella, kuinka myrkylliseksi ilmapiiri Emiratesilla yltyy, jos kotiin tuomisina on samansuuntainen lopputulos.
Kansikuva: Laurence Griffiths/Getty Images