HJK kohtaa torstaina kotikentällään Eurooppa-liigan lohkovaiheen ottelussa Italian Serie A:ssa pelaavan Torinon. HJK:n taival lohkovaiheessa on ollut varsin murheellinen. Kolmen pelin jälkeen piste- ja maalisaldo ovat edelleen nollissa. Jäljellä on vielä kolme peliä, joten Mika Lehkosuon luotsaama helsinkiläisryhmä pystyy vielä kiillottamaan eurokilpeänsä ja näyttää kuuluvansa Euroopan kakkoskisan lohkovaiheeseen.
HJK ja Torino kohtasivat viimeksi lokakuun lopussa. Silloin isäntäjoukkue Torino voitti pelin 2-0 ja jätti HJK:n ilman mitään mahdollisuuksia. Peli oli oikeastaan samanlainen kuin kaksi edellistä peliä FC Kööpenhaminaa ja Club Bruggea vastaan – HJK antoi pallonhallinnan suosiolla vastustajalle ja yritti tiiviillä puolustuspelaamisella pitää maalipaikat vähissä ja samalla itse iskeä teräviä vastahyökkäyksiä.
Puolustussuuntaan peli toimii
Peruspelaamisessa HJK on pärjännyt vähintäänkin hyvin kolmessa lohkovaiheen pelissä. Kun vastustaja on pitänyt palloa, on HJK pystynyt koko joukkueen tiiviillä puolustuspelillä pitämään maalipaikat vähissä. Ongelmia on kuitenkin tullut yksittäisten virheiden kautta, jolloin myös maalit ovat syntyneet.
Esimerkiksi vieraspelissä Torinoa vastaan kotijoukkue iski pelin ensimmäisen maalin, kun Erfan Zeneli lähti tekemään riistoa ja nukahti epäonnistuneen yrityksen jälkeen. Torinon pelaaja pääsi näin etenemään kohti HJK:n maalia hyvällä vauhdilla. Veli Lammen oli pakko reagoida, jolloin Matteo Darmian sai pallon hyvään paikkaan ja keskitys tavoitti Molinaron. Koko tilanne sai alkunsa Zenelin höntyilystä. Toisessa maalissa HJK puolestaan riisti pallon ensin itselleen, mutta tämän jälkeen Robin Lod teki huolimattoman pudotuksen alaspäin ja Torino rankaisi päästyään hyökkäämään HJK:n levällään ollutta puolustuslinjaa vastaan.
Kun HJK on ottanut peleissä vastaan lähes koko 90-minuuttisen, tulee virheitä aina – osittain väsymyksen ja osittain herpaantumisten takia. Jos HJK haluaa näissä peleissä taistella pisteitä, ei näitä virheitä vain saisi tulla. Tämä kuitenkin vaatisi myös parempaa hyökkäyspelaamista.
Hyökkäyspeliin monipuolisuutta
Hyökkäyssuuntaan pelaaminen on ollut huomattavan paljon hankalampaa. Torinossa HJK loi koko pelissä vain pari puolittaista maalipaikkaa, jotka nekin syntyivät lähinnä vapaapotkuista.
HJK:n hyökkäyspelaaminen europeleissä on perustunut siihen, että riiston jälkeen se pelaa pitkän syötön kohti keskushyökkääjää (Mac Kandji), joka pudottaa pallon alempana pelaavalla Robin Lodille tai laidoilla viilettäville Demba Savagelle ja Erfan Zenelille.
Ongelma on kuitenkin se, että Kandji jää tilanteissa liian yksin, eikä pysty pitämään palloa niin kauan, että muut hyökkäyspään pelaajat ehtisivät mukaan. Jos pallo saadaan pelattua kontrolloidusti laitapelaajille tai Lodille, tulee esiin valitettava fakta – taitotaso ei ole tarpeeksi hyvä 1vs1-tilanteiden voittamiseen.
Tästä syntyy tilanne, että maalipaikkoja on vaikea luoda, sillä murtautuminen on liian vaikeaa. Ja kun HJK ei pysty pitämään palloa tarpeeksi kauan hyökkäyspäässä, joutuu se koko ajan ottamaan vastaan puolustuspäässä. Tämä taas aiheuttaa sen, että virheitä tulee väistämättä.
Hyökkäyspelin suhteen iso ongelma on myös kaksikko Teemu Tainio–Anthony Annan. Molemmat pelaajat ovat hyviä keskikentän pohjapelaajia, mutta kumpikaan heistä ei pysty osallistumaan hyökkäyspeliin kunnolla. Keskikentän pohjalle tarvittaisiin ehdottomasti toiseksi pelaajaksi Rasmus Schüller, joka on toipumassa kovaa vauhtia jalkavammastaan. Schüller pystyy pitämään ja kuljettamaan paremmin palloa sekä myös pelaamaan paremmilla syötöillä eteenpäin. Juuri näitä asioita HJK tarvitsisi pallolliseen pelaamiseensa.
Mika Lehkosuon europelien taktiikkaa ei voi oikeastaan kritisoida yhtään. Jos HJK haluaa menestyä, tulee se vain tämäntyylisellä taktiikalla.
Onko HJK:lla mahdollisuuksia voittoon torstaina? On, mutta se vaatii täydellisen onnistumisen.
Näillä aseilla HJK voittaa torstaina
HJK:n keskittyminen pitää olla huipussaan (AOP)
1. Kotikenttä
Sonera Stadiumin alusta on poikkeuksellinen. Missään muulla kentällä pallo ei kulje niin kovaa vauhtia. HJK on tähän tottunut, Torino ei. Tämä avaa varmasti HJK:lle monia vastahyökkäyksiä, jotka sen pitää nyt osata hyödyntää
2. Virheet minimiin
Yksittäisiä virheitä tulee aina, mutta ne pitää saada minimiin kriittisillä alueilla ja hetkillä. Nämä kriittiset hetket ovat niitä, jolloin HJK menettää pallon tai yrittää riistää palloa vastustajalta. Nukahduksiin ei yksinkertaisesti ole varaa
3. Kandjin ja Zenelin rooli
Kumpikaan pelaajista ei ole vielä esittänyt juurikaan mitään lohkovaiheen peleissä. Sonera Stadiumin alusta on kuitenkin kuin luotu Zenelille ja hän pystyy pitämään palloa, etenemään sen kanssa sekä myös voittamaan 1vs.1-tilanteita. Kun HJK:n peli ei perustu vain suoraviivaisiin syöttöihin Kandjille, nostaa Kandji varmasti myös tasoansa. Molemmat pelaajat ovat parhaimmillaan juuri tämänlaisissa peleissä – vastustaja pitää palloa, mutta HJK pystyy luomaan kontrolloituja vastahyökkäyksiä
4. Torinon odotukset helposta voitosta
Kotipelissään Torino pääsi helpolla ja sitä se varmasti odottaa myös torstain pelistä. Päävalmentaja Giampiero Ventura jätti 18 pelaajan ryhmästä kotiin muutaman avainpelaajan, joten parhaalla ryhmällään italialaiset eivät Helsingissä ole. Kova ja liukas tekonurmi, parin asteen pakkanen ja HJK:n piristyminen ja hieman rohkeampi pelaaminen – helppoa ei ole tule Torinolla olemaan.
Mika Lehkosuon haastattelu lehdistötilaisuuden jälkeen: