Huuhkajat on täällä taas, kun UEFA:n lanseerama uusi turnausformaatti Kansojen liiga starttaa tuplamaaottelulla Viroa ja Unkaria vastaan. Toimittajamme Eemeli Kosonen, Jaakko Tiira ja Kalle Tamminen kokoontuivat pohtimaan, mitä Huuhkajilta on lupa odottaa.
Huuhkajien kuuma keskustelunaihe viime viikkoina on ollut Roman Eremenko. Haluaisitko vielä nähdä pelikiellosta vapautuvan keskikenttäpelaajan Suomen maajoukkueen paidassa?
EK: Ilman muuta. Eremenko on Suomen mittakaavassa täysin poikkeuksellinen pelaaja, jota ei olisi varaa jättää periaatesyistä kokoonpanon ulkopuolelle. Eri asia on, mikäli Eremenko ei itse haluaa enää maajoukkuepaidassa menestyä. Suomen keskikenttä on nykyään varsin tasapainoinen ja Eremenko voisi pelata vahvuuksillaan astetta ylempänä kuin aiemmin, joten hän olisi luonnollisesti erittäin kova vahvistus.
JT: Samoilla linjoilla. Ehdottomasti mukaan jahka mies itse haluaa vielä Suomea edustaa. Jere Karalahti edusti Leijonia useissa arvoturnauksissa huumausainerikoksista tulleiden tuomioiden jälkeen. Virpi Kuitunen hiihti MM-kultaa doping-pannan jälkeen. En näe mitään syytä, miksi Eremenkoa pitäisi nyt sorsia. Mielestäni kahden vuoden panna oli muutenkin täysin ylimitoitettu ja luultavasti poliittinen tuomio, koska Eremenko edusti venäläisseuraa. Esimerkiksi Englannin FA on jaellut kokaiinikäryistä muutaman kuukauden tuomioita.
KT: Samaa mieltä kolleegojeni kanssa. Suomalaisen median kirjoittelu Roman Eremenkosta oli suorastaan kohtuutonta ja myös ne kuuluisat kansan syvät rivit tuntuivat tuomitsevan keskikenttäpelaajan alimpaan helvettiin. Kysymys lieneekin siitä, haluaako Roman Eremenko enää pukea Suomen pelipaidan päälleen. Ymmärrän täysin, jos maajoukkueottelut eivät enää kiinnosta, mutta kyllä maajoukkueemme kannattajana toivon, että Eremenkon tasoinen pelaaja vielä joskus nähtäisiin Huuhkajien keskikentällä.
Roman Eremenko ei ole vielä mukana Markku Kanervan valitsemassa pelaajalistassa. Oliko pelaajavalinnoissa joitan yllätyksiä?
EK: Olisin toivonut Petteri Forsellia Huuhkajiin. Miedz Legnican peluri omaa poikkeuksellisen potkutekniikan, mille voisi olla käyttöä, mikäli Suomi joutuu otteluissa takaa-ajoasemaan. Odotin Forsellin nimen löytyvän täydennyspelaajien joukosta, mutta Kanerva päätyikin Eero Markkaseen ja Joni Kaukoon. Myös positiivisesti maajoukkueessa esiintynyt Mosa olisi mielestäni ansainnut paikkansa Huuhkajissa huolimatta viiimeaikaisista tapahtumista HJK:ssa. Mosa pystyy tuomaan viheriölle täysin uuden ulottuvuuden esimerkiksi Rasmus Schülleriin verrattuna. Sen sijaan Henri Toivomäen valinta oli kyllä iso yllätys, vaikka vastuu jääneekin vähäiseksi. Lisäksi Markus Halstin valinta oli varsin erikoinen valinta Kanervalta.
JT: Kanervan valinnoissa näkyy jälleen, kuinka pienestä pelaajapoolista Suomen päävalmentaja valintansa lopulta tekee. Esimerkiksi Toivomäen valinta kertoo karusti, kuinka vähissä vaihtoehdot alakertaan ovat. Siinä mielessä pidän KuPS-puolustajan valintaa ihan loogisena, että hän voi pelata käytännössä jokaista paikkaa neljän linjassa ja on sitä kautta otollinen varamies. Samat sanat pätevät myös Halstiin. Mitä taas tulee Eemelin mainitsemaan Mosaan, niin mielestäni Kanerva teki oikein jättäessään hänet tällä kertaa rannalle. Viime aikojen sekoilu ja melko keskinkertaiset otteet Veikkausliigassa eivät voi riittää Huuhkajiin.
KT: Jaakko on yllä asian ytimessä. Suomen pelaajatilanne on mitä on ja ei nyky-materiaalillamme mitään varsinaisia yllätyksiä tulla näkemään. Olen samaa mieltä siitä, että Petteri Forsell olisi voitu kutsua mukaan, mutta minkälaista roolia hänelle Kanervan pelitavassa voisi sovitella? Riven alaisuudessa Huuhkajat ovat olleet hyvin kurinalainen joukkue, enkä tiedä pystyykö Forsellin kaltainen taiteilija sopeutumaan tähän palettiin. Eero Markkasen valinta hieman hämmentää, mutta Kanerva selkeästi haluaa, että penkiltä löytyy erilaisia vaihtoehtoja pelitilanteisiin reagoimista varten.
Keneen pelaajaan kehottaisit kiinnittämään katseesi tulevissa tuplamaaotteluissa?
EK: Jos yksi nimi pitäisi nostaa esiin, niin Glen Kamara. Loistavan kauden Skotlannissa pelannut keskikenttämies tulee olemaan Huuhkajien luottopelaajia tulevaisuudessa ja saa toivottavasti reilusti vastuuta jo nyt. Viime vuoden lopulla Viroa vastaan maajoukkueessa debytoinut Kamara oli heti loistava ja 22-vuotiaalla pelurilla on varmastikin edessä kirkas tulevaisuus.
JT: Sanotaan Jasse Tuominen. BATE Borisovin hyökkääjä tuntuu aina löytävän tiensä Kanervan ryhmään, mutta vastuu on jäänyt todella vähäiseksi. Esimerkiksi viime syksyn neljässä karsintapelissä Tuominen pelasi vain minuutin. 22-vuotias hyökkääjä maalasi muutama viikko sitten Mestarien liigan karsinnoissa PSV:n verkkoon, mutta hänen uransa Valko-Venäjällä ei ole lähtenyt lentoon. Olisi siten mielenkiintoista nähdä, mihin Tuominen pystyisi tilaisuuden saadessaan. Nyt Kanerva voisi sellaisen antaa, kun Joel Pohjanpalokin on sairastuvalla.
KT: Jasse Tuominen on erinomainen haku. Kanervan aikana Huuhkajat ovat pelanneet pääassiallisesti perinteisellä 4–4–2-formaatiolla ja Pohjanpalon ikävän vamman myötä toisen hyökkääjän paikka on nyt auki. Tuominen on täysin puskista noussut BATE:n avauskokoonpanoon ja raporttien mukaan Lahdesta maailmalle siirtynyt hyökkääjä on pelannut varsin hyvin. Rive voi hyvinkin heittää Eero Markkasen avauskokoonpanoon jompaan kumpaan otteluun, mutta toivon Tuomisen saavan rutkasti peliaikaa ja rehdin näyttöpaikan tulevissa tuplaotteluissa.
Minkälaista kiimaa UEFA Nations League sinussa herättää?
EK: Vähän ristiriitaiset tunnelmat. Toki aina parempi, että peleissä on panosta pelkkien harjoitushöntsien sijaan. On myös hienoa, että samantasoiset joukkueet kamppailevat tasaväkisesti kisapaikoista. Kuitenkin Kansojen Liiga maistuu hieman muoviselta, mutta ottelut varmasti osoittavat lopulta totuuden. Ainakin pelaajat ovat kehuneet uudistusta.
JT: Tätä voi lähestyä useasta eri näkökulmasta. Harjoitusmaaottelut ovat usein varsin väsyneitä läpsyttelyjä ja niiden korvaaminen kilpailullisilla otteluilla on mukava uudistus. Toisaalta on kysyttävä, mitä järkeä on pelata raskaiden sarjakausien lomassa vielä entistä enemmän kilpailullisia maaotteluita. Tämä johtanee väistämättä tilanteisiin, joissa 30-32-vuotiaat pelaajat lopettavat maajoukkueuransa halutessaan panostaa seurapeleihin. Annetaan formaatille kuitenkin mahdollisuus.
KT: Onhan tämä vähän tällainen tekemällä tehdyn oloinen turnaus ja ainakin itselläni on vielä suuria vaikeuksia nähdä näitä matseja muina kuin eri nimellä pelattavina harjoitusotteluina. Toki tässä ei hurjasti hävittävääkään ole, sillä perinteiset harjoitusottelut – erityisesti isojen maiden kohdalla – olivat pahemman luokan höntsää, sillä pelaajat keskittyivät lähinnä varomaan kaksinkamppailuja loukkaantumisten pelossa. Suomen kohdalla toivo on aina mukavaa ja porkkana arvokisapaikasta on meidän kaltaisille pienille maille aidosti iso asia.
Suomi kohtaa kotiotteluissa Unkarin ja Viron. Minkälaisia otteluita odotat näkeväsi?
EK: Mahdollisuudet ovat loistavaan alkuun kuin myös todelliseen sukellukseen. Lohkovoitosta taistellakseen Suomen pitäisi kyllä raapia molemmista otteluista voitot. Huuhkajilla on saumat yllättää Unkari, sillä joukkue on hieman käymistilassa. Unkari vaihtoi kesällä valmentajaa, kun Marco Rossi otti maajoukkueen komentoonsa kesäkuussa, minkä lisäksi pelaajistossa on tapahtunut isoja muutoksia. Esimerkiksi MLS:ssä kahden edellisen kauden aikana 55 ottelussa 34 maalia takoneen Nemanja Nikolicin päätös lopettaa maajoukkueessa sekä tähtipelaaja Balazs Dzsudzsakin seurattomuus ja tämän myötä putoaminen maajoukkueesta tekevät Unkarin nippuun ison loven. Viro puolestaan Huuhkajien pitäisi kaataa kilpailullisessa ottelussa minä päivänä tahansa, mikäli kisapaikasta halutaan edes uneksia.
JT: Unkari-ottelu on hyvin mielenkiintoinen, sillä kyseessä on dynamiikaltaan hyvin samankaltainen joukkue kuin Suomi. Unkarin ykköstähti on Lukas Hradeckyn tavoin Bundesliigassa torjuva Peter Gulacsi, jonka eteen ryhmittäytyy melko nimetön nippu. Unkari pitäisi ehdottomasti kaataa kotinurmella, mikäli Suomi mielii lohkon voittaa. En kuitenkaan odota, että Suomi lähtisi hallitsemaan ottelua pallolla, vaan odotettavissa on varsin tasaväkinen ottelu. Vastaavasti Viro-ottelussa Suomen täytyy määrittää pelin virtaus ja hallita kenttätapahtumia selkeästi.
KT: Suomi saa vastaansa kaksi maata, jotka ovat tulleet viime vuosina meille hyvin tutuiksi. Unkari vaikuttaisi olevan ainakin puhtaasti pelajalistan perusteella huonompi kuin maiden edellisen kohtaamisen aikaan, joten kyllä Suomi selkeähkö ennakkosuosikki näissä otteluissa tulee olemaan. Unkaria ei kuitenkaan tule aliarvioida, sillä maalta löytyy myös varsin päteviä pelaajia. Adam Nagyn läpimurtoa on odoteltu, mutta loukkaantumiset ovat pilanneet Bolognan keskikenttäpelaajan pari edellistä kautta. Kokenut hyökkääjä Adam Szalai on aina vaarallinen, kuten kolme tehtyä maalia Bundesliigan avauskierroksilta osoittavat. Viroa vastaan on kiinnostava nähdä, löytyykö Rive Kanervan työkalupakista astetta hyökkäävämpää pelitapaa. Viron pitäisi kaatua, mutta samalla pitää muistaa, että ei tästäkään ottelusta ilmaisia pisteitä ole tarjolla.
Loppuun vielä perinteinen tulosveikkaus. Miten Suomen ottelut tulevat päättymään?
EK: Lukas Hradecky ei tule montaa maalia päästämään, mutta maalinteko tuottanee Huuhkajille haasteita Teemu Pukin mainiosta seurajoukkuevireestä huolimatta. Suomi ja Unkari pelaavat maalittoman tasapelin, kun taas Viro kaatuu maalein 2–0.
JT: Suomi kaataa Unkarin Ratinassa maalein 2–1. Vastaavasti Viron Huuhkajat kepittää Turussa helposti, sanotaan loppulukemiksi 3–0.
KT: Luottoni Riveen on sen verran korkealla, että eiköhän tässä kahdesti päästä voittoa juhlimaan. Unkari kaatuu Glen Kamaran maalilla lukemin 1–0 ja Viroa vastaan Suomi onnistuu maalinteossa kahdesti.
Kansikuva: Petteri Paalasmaa / All Over Press