Tiistain ottelut päättyivät vierasvoittoihin. Kumpaakaan vierasvoittoa en pitänyt yllätyksenä, mutta odotin enemmän Leverkusenilta. PSG sai unelma-alun Leverkusenin virheen seurauksena ja pelisuunnitelmat menivät täysin uusiksi. Ottelu osoitti, miten suuri merkitys avausmaalilla on. Sen jälkeen Pariisilaiset vei ottelua mielin määrin. Manchesterissa Barcelona jälleen osoitti, miten kova joukkue se on. Ulosajo vaikeutti tietysti Cityn tehtävää, mutta jälleen 94 prosentin syöttötarkkuudella omilleen palloa jakanut Xavi pyöritti peliä ja Messi teki maalin. Lopussa Barcelona jaksoi odottaa kärsivällisesti kunnes se iski: 2-0 vierasvoitto Cityn kotikentältä on kova tulos ja City saa tehdä ihmeen mennäkseen jatkoon.
Tiistaina suurin mielenkiinto kohdistuu Lontooseen ja Arsenalin sekä Bayernin kohtaamiseen. Arsenal on tehnyt vahvan pelillisen come backin Valioliigan kärkitaisteluun ja joukkue on myös cupissa mukana. Fanien ja mediankin jatkuvasti muistuttama vuosien mittainen pokaaliton aikakausi voi hyvinkin tänä vuonna katketa vähiten todennäköisesti kuitenkaan Mestarien liigan kautta. Tästä huolimatta en usko, että Arsene Wenger säästelisi yhtään Mestarien liigassa, sillä hänen tunnettu kunnianhimonsa janoaa isoja päänahkoja. Ja nyt olisi tarjolla päänahoista isoin, Bayernin.
Lue myös juttumme The Arsenal Way – joka katsoo Arsenalin historiaa 17 vuoden takaa
Arsenal pystyy pitämään palloa ja myös haluaa pitää palloa. Mutta niin haluaa Munchenkin. On mielenkiintoista nähdä, kummalle keskikentän pallonhallintaherruus lopulta kääntyy, sillä kummankin joukkueen peli perustuu juuri tähän. Bayern on vielä lisännyt haluaan pitää palloa Pep Guardiolan aikakaudella ja joukkueen mahtavan itseluottamuksen siivittämänä Bayern pelaa ihan samalla tavalla vieraissa kuin kotonakin. Hyökkäävästi, isolla itseluottamuksella ja tietoisina siitä, että heidän voittamisensa tällä hetkellä vaatii vastustajalta täydellistä onnistumista.
Arsenal oli yksi niistä kolmesta joukkueesta, joka viime kaudella pystyi Bayernin voittamaan. Tämä tapahtui Mestarien liigan ensimmäisellä pudotuskierroksella, kun Gunners kukisti saksalaiset heidän kotikentällään. Itse asiassa, toisen ottelun loppuhetkillä Münchenissä Bayernin Mestarien liigan voitto oli hetkisen enemmän uhattuna kuin kertaakaan koko kilpailussa. Se oli pieni kauneusvirhe, sillä Bayern teki selvää Arsenalista Lontoossa ja vain hyvä onni piti Arsenalin mahdollisuuksia edes yllä toiseen otteluun. Mutta juuri tähän oljenkorteen Arsenal oli tarttua ja Bayern meni jatkoon vierasmaalien turvin.
Nyt on vaikea uskoa samaan, sillä Bayern München koko kilpailun suurin ennakkosuosikki syystäkin.
Lue myös artikkeli Bayern Munchenin noususta huipulle
Ottelu ei ole kiinnostava vain maailman jalkapallofanien silmissä. Olisin hyvin yllättynyt, jos Saksan maajoukkueen päävalmentaja Yogi Löw ei olisi katsomossa. Jo tässä vaiheessa jaetaan etulyöntiasemia kesän MM-lopputurnaukseen ja Bayernin saksalaistähtien haastajia löytyy Arsenalistakin kolme: erinomaisen kauden pelannut Per Mertesacker, Lukas Podolski ja keskikentän Mesut Özil.
Keskiviikon toisessa ottelussa oma mielenkiintoni keskittyy Clarence Seedorfiin. Pelasin Ajaxissa pitkään Clarencen kanssa ja olemme kohdanneet sen jälkeenkin. Hän tietää todellakin, miten Mestarien liigassa pelataan ja pärjätään. Seedorf voitti urallaan Mestarien liigan kolmessa eri seurassa: Ajaxissa, Real Madridissa ja AC Milanissa. Hänen valintansa Milanin valmentajaksi kertoo myös siitä, että milanolaisten seurajohdossa halutaan palata enemmän pelitapaan, jossa pidetään palloa ja pyritään pelaamaan. Seedorf tuntee pelitavan ja Milanin perinnön erittäin hyvin. Toki Seedorfin tapauksessa arvostetaan myös kovaa työntekoa ja raatamista keskikentällä.
Seedorfin vastustaja toisella penkillä on myös kovan luokan entinen keskikenttäpelaaja. Diego Simeone oli kentällä erittäin kova vastustaja ja melkoinen tappelija, ihan positiivisesti sanottuna. Hän on tuonut valmennukseen peräänantamattoman tyylinsä kentältä ja Atletico porskuttaa juuri nyt vahvassa itseluottamuksen siivin. Joukkue johtaa La Ligaa tasapistein Barcelonan ja Realin kanssa ensimmäistä kertaa vuosiin Espanjan suurkaksikko on saanut todellisen haastajan, sillä Atletico ei ole tällä kaudella pudottanut tarpeettomia pisteitä. Vastoin muutamien viime kausien tilannetta, joukkueen esityksiä on leimannut tasaisuus.
Lue myös artikkeli Atleticon kaudesta
Tämä on siinä mielessä yllätys, sillä harva odotti Atleticolta juuri mitään. Pari avainpelajaa lähti Falcaon johdolla ja tämän kauden piti olla jälleenrakennusta. Päinvastoin, joukkueen pelaaminen on tasapainoista ja hyvää. Juuri tämän vuoksi uskon, että Atletico on vahvoilla tässä otteluparissa ja voi hyvin ottaa ison askeleen kohti seuraavaa kierrosta jo keskiviikkona.