Faneille.com - Urheilumedian ZlatanMestarien liiga vuosimallia 2017-2018 on edennyt siihen pisteeseen, että edessä siintää ensimmäinen pudotuspelikierros. Mielenkiintoinen ja tapahtumarikas alkulohkovaihe on siis paketissa ja onkin hyvä aika kääntää katseet kohti tulevaisuutta. Faneille.comin jalkapallotoimittajat Jaakko Tiira, Kalle Tamminen ja Atte Ruuttila paketoivat lohkovaiheen ja pohtivat sitä, mitä tulevilta otteluilta voi odottaa.
Noniin veljet. Tämän vuoden Mestarien liigan lohkovaihe on nyt paketissa. Nähtiinkö mielestäsi alkulohkoissa isoja yllätyksiä?
JT: Alkulohkot ovat viime vuosina olleet pääpiirteittäin tylsiä ja jatkoonmenijöiden sijaan suurin jännitys on kohdistunut siihen, mikä on kärkikaksikon järjestys. Tämä vuosi teki kuitenkin mukavan poikkeuksen, sillä monessa lohkossa oli pelattavaa vielä päätöskierroksellakin. Jättiyllätyksiä ei nähty, mutta esimerkiksi Napolin jäämistä Shakhtar Donetskin taakse ja Eurooppa-liigaan voi pitää suurena yllätyksenä. Varsinkin, kun Maurizio Sarrin poppoota pidettiin ennen kauden alkua potentiaalisena mustana hevosena.
KT: Nähtiin, jopa yllättävän paljon. Olen samaa mieltä siitä, että Mestarien liiga nykyisessä muodossaan on muuttunut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta varsin tylsäksi, sillä vuodesta toiseen samat joukkueet lopulta ratkovat turnauksen voiton. Tällä kertaa kuitenkin muutama pienemmän maan edustaja eteni jatkokierroksille. Baselin jatkopaikka A-lohkosta oli iso yllätys ainakin allekirjoittaneelle, sillä pidin sveitsiläisiä ehdottomasti lohkonsa heikoimpana joukkueena. Myös Roman lohkovoitto on iso yllätys kesällä kovasti uudistuneelta italoseuralta.
AR: Voitanee sanoa, että onneksi yllätyksiä nähtiin. Atletico Madrid puppeloi itsensä ulos jatkovaiheesta käsittämättömällä tasuripelaamisella, Napoli ei onnistunut tilkitsemään puolustustaan kurinalaisia ja vastahyökkäyksiin panostaneita joukkueita vastaan ja Kallen mainitsemat Basel ja Roma olivat niin ikään miellyttäviä esiintyjiä. Toisena positiivisena trendinä voitanee pitää, että lohkokakkoset ovat tänä vuonna erittäin kovaa valuuttaa; Bayern, Chelsea, Real Madrid, Juve. Tämä aiheuttaa sen, että lohkon kärkisijalla ei välttämättä ole niin suurta arpaonnietua, kuin aiempina vuosina.
Jos siirrytään joukkueista yksittäisiin pelaajiin, niin ketkä pelimiehet tekivät alkulohkovaiheessa sinuun suurimman vaikutuksen?
JT: Henkilökohtaisesti en näe hirveästi järkeä yksilöidä pelaajia lohkovaiheiden jälkeen, sillä lohkojen tasoissa oli suuria eroja. Esimerkiksi tehot 6+4 iskenyt Neymar oli maaginen, mutta dominointi Celticiä ja Anderlechtiä vastaan ei nosta Neymaria jalustalle. Ilmiselvien nimien takaa nostan esiin Qarabagin maalivahti Ibrahim Sehicin. Azerbaidzanilaiset jäivät odotetusti lohkonsa viimeiseksi, mutta bosnialaismolari torjui tasurit Atleticon kanssa ja pokkasi ottelun parhaan pelaajan palkinnon peräti kolmesti. Parempaan pystyivät ainoastaan Neymar ja Lionel Messi.
KT: Kukaan yksittäinen pelaaja ei tehnyt mitään jättisuurta vaikutusta alkulohkovaiheessa, vaikka muutaman kaverin henkilökohtaiset tilastot varsin loisteliaalta vaikuttavatkin. Cristiano Ronaldo teki jälleen jalkapallohistoriaa tekemällä ensimmäisenä pelaajana maalin jokaisessa alkulohkovaiheen ottelussa. Tilastoja selailemalla paljastui myös hämmentävä fakta siitä, että vanha kunnon James Milner johtaa koko roskan syöttöpörssiä viidellä maalisyötöllä. Vähän vähemmän huomiolla jääneistä pelaajista haluaisin nostaa Spartak Moskovan Quincy Promesin parrasvaloihin. Hollantilaislaituri oli viime kaudella Venäjän liigan paras pelaaja ja hokitehot 2+2 alkulohkovaiheessa osoittivat taitavan laiturin pärjäävän myös kovissa kansainvälisissä otteluissa. 25-vuotiaalle Hollannin maajoukkuemiehelle riittää jatkossa kysyntää varmasti rutkasti Spartakia kovemmistakin joukkueista.
AR: Harvassa niin sanotut sateentekijät olivat. Joskus muinoin, joku viisas mies on sanonut Mestarien liigan lohkovaiheesta, että isot ovat isoja ja kovat kovia. Juurikin tästä syystä Messi, Neymar, Cavani, Cristiano, Lewandowski ja kumppanit painavat kaudesta toiseen hyviä tuloksia sarakkeisiinsa. Mutta kyllä sieltä yksi hiukan tuntemattomampikin nimi nousi esille, nimittäin espanjalaisseura Sevillan argentiinalainen keskikenttäpelaaja Guido Pizzarro. Ei hänkään Jumalasta seuraavaksi kohonnut, mutta on kovaa vauhtia ohittamassa viime kaudet joukkueessa loistanutta Steven N’Zonzia keskikentän maestrona. Pizzarro kykenee loistavan pelikäsityksen lisäksi fyysiseen pelaamiseen ja paikkaamaan kanssapelaajien jättämiä aukkoja. Fiksu liikkuminen kun on Sevillan päävalmentajan Eduardo Berizzon yksi keskeisimmistä prinsiipeistä.
Moni seura ylisuoritti, mutta moni myös epäonnistui täysin. Ketkä joukkueet tai pelaajat olivat alkulohkovaiheen suurimmat pettymykset?
JT: Pahimman flopin tittelin voi huoletta jakaa Eurooppa-liigassa pelejään jatkavalle Atletico Madridille. Viimeisen neljän kauden aikana Atleti on ollut kahdesti finaalissa, eikä ole Diego Simeonen alaisuudessa jäänyt kertaakaan alkulohkoon. Kohtaloksi koituivat tasapelit Qarabagin kanssa, jotka olivat anteeksiantamattomia Patjantekijöiden kaltaiselle huippujoukkueelle. Alkulohkojen ylivoimaisesti surullisin joukkue oli ykköskorista A-lohkoon arvottu Benfica. Nollakerhoon jäänyt Portugalin mestari onnistui maalinteossa vain kerran, kun taas omista peliväline kaivettiin 14 kertaa.
KT: Kyllä nyt on oltava rehellisiä ja sanoa Napolin olleen suurin yksittäinen pettymys. En myöskään aivan osta valloillaan olevaa mielikuvaa siitä, että Mestarien liiga olisi tänä vuonna Napolille jotenkin vähäpätöinen turnaus kaiken huomion ollessa Serie A:n mestaruuskamppailussa. Napolin alkulohko oli suhteellisen helppo ja Etelä-Italian ylpeyden olisi ehdottomasti pitänyt selvittää tiensä kuudentoista parhaan joukkoon. Napoli ei pysty taloudellisesti kilpailemaan maanosan huippuseurojen kanssa ja nyt sivusuun mennyt parin kymmenen miljoonan euron potti olisi varmasti tehnyt eetvarttia tulevien vuosien joukkueenrakentamiselle.
AR: Luis Suárez. Voi hyvää päivää sentään, kuinka kankea, onneton, epävarma, flegmaattinen ja totaalinen käsi hän maalinedestilanteissa on. Brittimedia olikin tehnyt aiheesta pätevän jutun ja siinä kuvattiin hyvin, miten uruguaylaisen maalintekoprosentti laukauksiin nähden on heikentynyt. Tällä hetkellä se on 15, eli La Ligan puolella El Pistolero on ampunut 40 kertaa, joista kuudesti pallo on päätynyt pitsien hellään hyväilyyn. Hän on myös menettänyt pallon useammin, kuin aiemmilla kausilla. Kyllä, hänen roolinsa on hiukan muuttunut Ernesto Valverden aikana, mutta ei sekään kaikkea selitä. Hiukan vielä mehustellakseni: Suárez on pelannut tämän kauden Mestarien liigassa kaikkiaan 524 minuuttia ja saanut aikaiseksi yhden maaliin johtaneen syötön. Yhden maalisyötön.
Luis Suarezilla ei ole ollut syytä hymyyn tämän vuoden UCL-peleissä. (David Ramos/Getty Images)
Pudotuspelivaiheen otteluparit rakentuvat lohkovaihesijoitusten pohjalta. Jos saisit esittää toiveita, mitä otteluita haluaisit nähdä ensimmäisellä pudotuspelikierroksella?
JT: Real Madrid, Bayern München, Chelsea ja Juventus jäivät lohkojensa kakkosiksi, mikä takaa herkullisia pareja jo neljännevälieriin. Saman maan joukkueet eivät voi kohdata vielä pudotuspelien avauskierroksella. Jos historiaa katsoo, niin esimerkiksi Barcelona – Chelsea tai ManU – Real Madrid ovat tarjonneet useita eeppisiä taistoja, myös Jose Mourinhon paluu Bernabeullu olisi mielenkiintoinen. Puhtaasti jalkapalloilullisesta näkökulmasta Pep Guardiolan nykyisen ja entisen joukkueen kohtaaminen olisi taatusti upeaa seurattavaa. Sanotaan siis Man City – Bayern.
KT: Vaikka siviiliammatiltani olenkin opettaja, en ole ihan täysin selvillä siitä, miten nämä pudotuspelikierrosten arvonta lopulta oikein tapahtuu. Onneksi internet on ystävä ja puhtaasti todennäköisyyksien perusteella edessä taitaa olla herkullisin pudotuspelivaiheen startti moneen vuoteen. Jo nyt on varmaa, että heti seuraavalla kierroksella nähdään ainakin yksi ottelupari, jossa vastakkain ovat koko turnauksen ehdottomat ennakkosuosikit. Real Madridin ja Manchester Cityn kohtaaminen olisi asetelmiltaan herkullinen, sillä kaikista ongelmista huolimatta Real voi sillä kuuluisalla voittamisen kulttuurillaan olla se porukka, joka voi pistää Guardiolan ryhmän laulukuoroon heti kättelyssä tosipelien alkaessa.
AR: Sormet alkavat syyhyämään jo kovaa tahtia, koska niin hienoista asetelmista päästään tulevaan lohkoarvontaan. Joten periaatteessa todennäköisyydet hoitavat meille jalkapallon ystäville unohtumattomia kohtaamisia, mutta kallistun Jaakoon suuntaan ja haluaisin nähdä ManUn ja Realin välisen taistelun. Siinä olisi Mourinhon historian havinan lisäksi pelillistäkin havinaa ja suoranaista taktiikoiden, ryhmitysten ja pelitapojen erotiikkaa. Joku voisi pitää sitä tylsänä, koska 99% todennäköisyydellä ManU vetäytyy klassiseen bussiinsa ja Real painaa päälle, mutta onneksi jalkapallossa on aina olemassa yllätysten momentti ja pelit kun kestävät 90 minuuttia, eikä yksikään ole samanlainen.
Alkukausi Euroopan sarjoissa alkaa nyt olla takana, joten joukkueiden voimasuhteet alkavat hahmottua entistä paremmin. Keitä joukkueita pidät suurimpina voittajasuosikkeinä juuri nyt ja miksi?
JT: Ennen kauden alkua pidin Real Madridia selkeänä voittajasuosikkina, mutta enää en ole niinkään varma. Tässä vaiheessa Mestarien liiga näyttää tasaisimmalta moneen vuoteen, sillä englantilaisseuratkin näyttävät jälleen voittajakandidaateilta. Suurinta voittajasuosikkia on äärimmäisen vaikea spekuloida. Syksyn paras joukkue lienee Man City, jonka puolustus herättää kuitenkin kysymysmerkkejä. Barcelonalla on myös kulkenut, mutta Blaugrana tuntuisi olevan liiaksi Messin varassa. Bayern on petrannut Jupp Heynckes alaisuudessa, eikä PSG:täkään sovi unohtaa. Mourinhon inhorealistinen pelitapa on ollut etenkin cup-kilpailuissa valttia, joten Manchesterin punaisia ei kannata laskea ulos mestarikandidaateista puhuttaessa. Näin ollen väitänkin, että käsissämme on mielenkiintoisin UCL-kevät pitkiin aikoihin.
KT: Ei Unitedin laatu taida vielä riittää isojen poikien joukkoon nousemiseen, vaikka The Chosen One varmasti onnistuu repimään kaiken mahdollisen irti käytettävissä olevasta materiaalista. Tilanne on itseasiassa aika herkullinen, sillä ainakaan minä en pysty nostamaan mitään yksittäistä joukkuetta yksittäiseksi selkeäksi ennakkosuosikiksi. Manchester City on ollut kieltämättä vakuuttava, mutta silti uskon vielä Bayernin, Juventuksen ja Real Madridin tapaisiin kestomenestyjiin, kun paineet ja pelin taso alkaa nousemaan nykyisestä. PSG:tä ei myöskään sovi unohtaa, sillä Neymarin ja Edison Cavanin tähdittämä hyökkäys on parhaimmillaan täysin pysäyttämätön.
AR: Inhottavan kinkkinen kysymys. Barcan tiputtaisin ainaki näillä esityksillä pois voittajalaukasta, heidän 4–4–2 ei tule kestämään heikon – tai sanotaanko, että yksipuolisen – laitapelaamisen takia ja perinteisempi 4–3–3 vaatii vielä hiomista, jotta se on Valverden mieleen. Kenties myös uusia pelaajia joko siirtomarkkinoilta tai omasta akatemiasta. Juventus on myöskin vähän uinuva, eikä heiltä löydy sellaista pelien ja kenttätapahtumien dominanssia, mitä aikaisempina kausina. Olisi miellyttävää nostaa kaniini hatusta ja sanoa, että Liverpool, mutta sille ei ole oikein minkäänlaisia perusteluja, joten pakko mennä häikäisevää futista esitttävän Manchester Cityn mestariluomuksen kelkassa. Tasapainoisin esiintyjä tähän mennessä.
Kansikuva: David Ramos/Getty Images