Hallitseva Valioliigamestari Chelsea aloitti kautensa tahmeasta, tilanne muuttui nopeasti kriisiksi ja joukkueen nykyistä tilaa voisi kuvata syväjääksi. Viime kaudella suvereeniin mestaruuteen tanssineen lontoolaisryhmän romahdus on ollut todella merkillinen, sillä kesällä hyvin marginaalisia muutoksia kokenut joukkue oli lähes jokaisissa ennakoissa suurin suosikki nostamaan kauden päätteeksi mestaruuspokaalia. Chelsean romahduksen taustalle voi nostaa kaksi merkittävää seikkaa, pelaajien alisuorittaminen sekä joukkueen pelillinen köykäisyys.
Länsilontoolaiset ovat keränneet tällä kaudella vasta 11 pistettä, mikä oikeuttaa sarjataulukon 16. sijaan. Sijoitus on täysin käsittämätön, kun sarjaa on pelattu lähes kolmannes. Jotakin Chelsean tuskasta kertoo se, että ensimmäisen putoajan paikalla oleva Bournemouth on ainoastaan kolmen pisteen päässä. Voittoja Chelsea on ottanut vasta kolme, myös maaliero on seitsemän pykälää pakkasella. Vertailun vuoksi länsilontoolaisten pistepussissa oli tasan vuosi sitten kahdentoista pelatun kierroksen jälkeen 32 pistettä, 10 voittoa, 2 tasapeliä ja nolla tappiota. Tulevan mestarin maaliero oli vuosi sitten 19 maalia plussan puolella. Vaikka Chelsean kone alkoi kevään tullen hieman yskimään, ei Valioliigan parhaasta joukkueesta ollut epäilystä missään vaiheessa kautta, niinpä tänä syksynä nähty syöksykierre on hyvin hyvin erikoinen.
Kärkipelaajat varjoja viime kaudesta
Chelsean tämän kauden onnistujat ovat vähissä, tätä osastoa edustaa oikeastaan vain vaparimaaleja paukutellut Willian. Barcelonasta tullut Pedro Rodriguez on esittänyt kelpo otteita, mutta espanjalainen on kärsinyt loukkaantumisista, eikä ole sitä kautta pystynyt auttamaan Chelseaa toivotulla tavalla. Jossain määrin tasonsa pitäneiden pelaajien lista ei sekään pitkäksi veny – Cesar Azpilicueta, Ramires ja Kurt Zouma.
Vastaavasti flopanneita pelaajia Sinisistä löytyy useita. Viime kauden mestaruuden takuumiehinä häärinyt keskikentän keskustan kaksikko Cesc Fabregas–Nemanja Matic on ollut tällä kaudella jopa katastrofaalisen huono. Viime kaudella syöttötilastoja suvereenisti dominoinut katalaani on antanut tällä kaudella vasta yhden maalisyötön. Ennen kauden alkua Valioliigan parhaana puolustavana keskikenttäpelaajan pidetty Matic on niin ikään menettänyt viime kauden vireensä. Viime kaudella vähän virheitä tehnyt serbi on ollut tällä kaudella aika ajoin pahasti tuuliajolla, eikä mies ole onnistunut suojaamaan puolustuslinjaa läheskään toivotulla tavalla. Chelsean keskikentän paras pelaaja on ollut Ramires, mutta brasilialainen monitoimimies ei ole lähelläkään Maticin tai Fabregasin tasoinen pelaaja, eikä sitä kautta Mestarien liigan voitosta haaveilevan Chelsean tasoisen joukkueen avauskokoonpanon pelaaja.
Keskikentän keskustan ohella myös Chelsean puolustus on alisuorittanut pahasti tällä kaudella. Mestaruusjoukkueen kapteeni ja viime kauden paras toppari, John Terry, on vaeltanut koko syksyn varjojen mailla. Pitkään huipulla olleella puolustajalla on ollut aika-ajoin vaikeuksia mahtua avauskokoonpanoon, vaikka kippari uurasti viime kaudella Sinisten jokaisen Valioliigaminuutin. Terryn topparipari Gary Cahill ei ole myöskään vakuuttanut, vaan fyysinen englantilainen on sortunut helppoihin virheisiin ja miehen otteista huokuu epävarmuus. Puolustuslinjan heikoin lenkki on kuitenkin ollut oikealla pelaava Branislav Ivanovic, jota on tällä kaudella kierretty edestä ja takaa, eikä serbi enää pysy nopeiden laitureiden perässä.
Chelsean hyökkäyskalusto näytti paperilla vahvalta ennen kauden alkua, mutta todellisuus on ollut toista. Viime kaudella 20 maalia latonut ykköskärki Diego Costa tuli harjoitusleirille ylipainoisena ja jälki on ollut myös sen mukaista – Costa on osunut maalipuiden väliin kaksi kertaa ja kärjen suurinta antia tällä kaudella ovat olleet toistuvat järjestyshäiriöt, mitä hämmentäjä on kentällä aiheuttanut. Romuluisen Costan takana Radamel Falcaon tuskailu on jatkunut, tosin kolumbialaisen puolustukseksi voi sanoa, ettei mies ole päässyt liigakentillä avaukseen kuin kerran. Kolmoskärki Loic Remy taas on hyvä rotaatiopelaaja, mutta loukkaantumisherkän ranskalaisen varaan ei juurikaan voi laskea.
Liian yksipuolinen pelitapa
Chelsea-manageri Jose Mourinho on tullut uransa aikana tunnetuksi voittajana. Portugalilaisen suosima pelityyli on nojannut vahvaan puolustuspeliin, joka on ollut tällä kaudella vain kaunis muisto. Puolustuspään ongelmat juontavat juurensa erityisesti heikosti suorittaneisiin yksilöihin. Peräpään ongelmia ei ole myöskään helpottanut loukkaantuneena oleva ykkösmaalivahti Thibault Courtois, jonka huippupelastuksia haparoiva puolustus kaipaisi kipeästi.
Chelsean pelitavan suurin ongelma liittyy kuitenkin hyökkäyspeliin, joka on ollut koko alkukauden ajan täysin mielikuvituksetonta. Viime kaudella joukkue napsi lukuisia vähämaalisia voittoja, mutta ne eivät ole mourinhomaisella pelitavalle erikoisia, sillä portugalilainen haluaa joukkueensa voittavan – tavasta tai tuloksesta riippumatta. Viime kaudella Chelsean selkäranka oli vahva puolustuspeli, jonka johdosta Siniset lähtivät nopeisiin ja tehokkaisiin vastahyökkäyksiin. Tämän kauden ongelmana on ollut se, että joukkue on joutunut liian usein tappioasemaan, eikä se ole hidastempoisessa pelinrakentelussa omimmillaan. Pelinrakentelun ongelmat heijastuvat erityisesti siinä, ettei joukkueesta löydy tällä hetkellä laadukasta pelintekijää, kun Fabregas on varjo entisestään. Niinpä Mourinhon myymät, tätä nykyä Manchesterissa vaikuttavat Juan Mata ja Kevin de Bruyne, olisivat länsilontoolaisille tällä hetkellä arvokkaita pelaajia.
Chelsean hyökkäyspeli ajautuu tällä hetkellä liikaa laidoille, eivätkä nopeat laiturit pääse käyttämään vahvuuksiaan. Esimerkiksi viime kauden paras Valioliigapelaaja Eden Hazard kärsii tällä hetkellä hitaasta hyökkäyspelistä, vaikka Hazard on maailman parhaita haastamaan 1vs1-tilanteissa, ei taitava belgialainen ole hitaassa hyökkäämisessä millään niin hyvä kuin viime kauden tapaisessa nopeammassa ja suoraviivaisessa etenemisessä. Myös Hazardilla on tason noston paikka, mutta laituri on saanut tällä kaudella turhan paljon kritiikkiä, sillä Chelsean numero 10 on liigan kärkipäätä luotujen maalipaikkojen suhteen.
Kapea materiaali
Paperilla Chelsean avauskokoonpano on Valioliigan parhaita – ellei jopa paras. Tällä hetkellä ongelmana on kuitenkin ringin kapeus, sillä Mourinholla ei ole juurikaan pelimerkkejä käytössään. Esimerkiksi niin keskus- kuin laitapuolustajien tonteille on kahdelle paikalle ainoastaan kolme varteenotettavaa vaihtoehtoa. Oikeastaan ainoat tontit, jonne Mourinholla riittää vaihtoehtoja on keskikentän hyökkäävät paikat, tosin jo edellä mainittua pelinrakentajaa joukkue kaipaisi. Kapea materiaali on näkynyt tällä kaudella karulla tavalla, kun kärkiyksilöt ovat flopanneet, ei Mourinholla yksinkertaisesti ole järkeviä vaihtoehtoja joita peluuttaa alisuorittavien tähtien tilalla.
Materiaalin kapeuden suhteen ongelma on ratkaistavissa jo tammikuussa, kun siirtoikkuna aukeaa. Chelsea pystyy kuitenkin pidemmällä aikavälillä ratkaisemaan materiaaliongelman ominkin avuin, sillä seura on lainannut runsaasti lahjakkuuksia ympäri Eurooppaa. Lainalla olevia Chelsea-pelaajia on tällä hetkellä peräti 33. Pelitavallinen ongelma taas on huomattavasti kimurantimpi, sillä Chelsea kuuluu eittämättä osastoon: vaikeasti voitettava, toisin kuin esimerkiksi Manchester City tai Barcelona, joita voisi kuvailla ennemminkin vaikeasti pysäytettäviksi. Tällä kaudella onkin nähty viitteitä siitä, että muut Valioliigajoukkueet ovat oppineet pelaamaan Chelseaa vastaan. Tämä näkyy erityisesti siinä, että vastustajat ovat vetäneet pakkansa alas, jolloin Chelsean hyökkäyspeli on puuroutunut.
Kuten jo jutun alussa todettiin, sarjaa on pelattu kolmannes, joten Chelsealla on aikaa kääntää kurssinsa. Takamatka on kuitenkin sen verran pitkä, ettei mestaruutta tulla Länsi-Lontoossa uusimaan. Joukkueen materiaali on kuitenkin huippuluokkaa ja sen voi odottaa vahvistuvan tammikuussa, joten kaikki eväät umpisolmun avaamiseen länsilontoolaisilla on – sen vaan on tapahduttava pikapuolin, muuten aika Mourinhon tiimalasissa loppuu, jonka seurauksena joukkueella alkaisi uusi projekti, jonka raiteille saaminen voi kestää pitkään – niin Josen näköinen Chelsea tällä hetkellä on.
Kansikuva: Getty